Helsingin Sataman omaisuudenhallinta sai selkeän yhteisen suunnan

Helsinki on kansainvälinen liikenteen yhteyskohta ja rajanylityspaikka. Helsingin Satama Oy omistaa pääkaupunkiseudulla viisi satamaa sekä osan Loviisan sataman liiketoiminnasta. Laaja kiinteistö- ja infraomaisuus kattaa rakennusten lisäksi muun muassa koneita, laitteita ja rakenteita, kuten satamalaiturit.

Osa laiturirakenteista on upouusia ja osa 1800-luvulta.

“Rooliimme kuuluu asiakkaidemme matkustaja- ja tavaraliikenteen mahdollistaminen”, kertoo Helsingin Sataman teknisten palvelujen suunnittelupäällikkö Satu Aatra.

Jokaisessa satamassa on useita toimijoita ja monia toimintatapoja. Omaisuuden kirjokin on laaja, koska osa esimerkiksi laiturirakenteista on upouusia ja osa 1800-luvulta.

“Halusimme omaisuudenhallintaan kaikille yhteisen elinkaaristrategian, joka auttaa selkeyttämään eri toimijoiden rooleja, vastuita ja omistajuutta”, Aatra sanoo.

Työpajoista konkreettista apua satamien pyörittämiseen

Syksyllä 2021 eri aihepiireihin pureuduttiin seitsemässä Granlundin fasilitoimassa työpajassa. Granlundin asiakkuuspäällikkö Pasi Lindholm on erittäin otettu siitä, miten aktiivisesti sataman väki lähti mukaan muutokseen.
“Motivaatio oli todella korkealla, ja työpajoihin osallistui joka kerta noin 15 henkeä eri liiketoiminta-alueilta”, Lindholm kertoo.

Satu Aatrasta konsultit toivat työpajoihin ennen kaikkea kokemusta ja näkemystä, mikä auttoi parhaiden käytäntöjen valinnassa. Työpajoissa keskusteltiin innostuneesti juuri niistä aiheista, joiden äärelle oli kokoonnuttu.
Työpajoissa ei jääty vain strategiatasolle, vaan käsiteltiin konkreettisesti sitä, minkälaista apua esimerkiksi kestävän kehityksen päällikkö tai huollosta vastaavat henkilöt tarvitsevat. Nykytilanteen lisäksi arvioitiin eri liiketoiminta-alueiden vahvuuksia ja haasteita.

“Osa aihepiireistä oli selvästi kiperämpiä ja osa helpompia, mutta tärkeintä oli, että ihmiset pääsivät kertomaan kantansa. Saimme kehitystyöhön todella arvokkaita näkemyksiä”, Aatra sanoo.

Yhdessä käytiin läpi myös kiinteistöliiketoiminnan tietojärjestelmät, kuten Granlund Manager, jota Helsingin Satama on käyttänyt noin viisi vuotta. Järjestelmät olivat hyvässä kunnossa.

“Sataman tietojärjestelmäarkkitehtuuri on kattava eikä varsinaisia katvealueita ole. Löysimme kuitenkin kohtia, joilla esimerkiksi Granlund Managerin käyttöä voidaan tehostaa, jotta se tukee johtamista ja raportointia vieläkin paremmin”, Lindholm toteaa.

Harmonisoimme kunnossapitosuunnitelmat, jotta kaikkea omaisuutta ylläpidetään samojen periaatteiden mukaan.

Yhdenmukaiset kunnossapitosuunnitelmat kaikille liiketoiminta-alueille

Kevättalvella 2022 valmistui Helsingin Sataman ja Granlundin yhdessä kokoama loppuraportti kehitysehdotuksineen.

“Tärkeintä on määrittää selkeät tehtävänkuvat, jolloin jokainen tuntee omat vastuunsa”, Lindholm kiteyttää.

Asiantuntijat suosittelivat myös aloittamaan systemaattisen energiajohtamisen ja ottamaan käyttöön kaikille liiketoiminta-alueille yhteiset kunnossapitokäytännöt ja kiinteistösalkutuksen. Selkeät prosessit auttavat säilyttämään omaisuuden arvon ja samalla satamapalvelujen laadun.

Helsingin Satama on jatkanut sisäistä kehitystyötä, ja syksyn aikana yhtiössä päätetään uudesta organisaatiomallista kiinteistöjohtamisessa.

“Lisäksi harmonisoimme kunnossapitosuunnitelmat, jotta kaikkea omaisuutta ylläpidetään samojen periaatteiden mukaan”, Aatra sanoo. Hän uskoo, että omaisuudenhallinta kehittyy vähitellen suunnitelmallisemmaksi ja eri toimijat alkavat toimia yhteisten elinkaariperiaatteiden mukaan.

Haluatko kuulla lisää?

Pasi Lindholm

Asiakkuuspäällikkö

Granlund Oy

040 746 6476

etunimi.sukunimi@granlund.fi