Datakeskusten on reagoitava etätyön kasvuun
8.4.2020 – Korona on opettanut suomalaiset tekemään etätöitä. Suuntaus jatkuu myös silloin, kun palaamme normaalioloihin. Tietoliikenneruuhkassa tarvitaan uusia datakeskuksia, vanhojen laajennuksia sekä niiden toimintojen varmistuksia.
Koronaviruksen takia kaikki, joilla on siihen mahdollisuus, tekevät nykyään etätöitä. Maantiet ovat hiljentyneet, mutta ruuhkat ovat siirtyneet tietoverkkoihin.
Ryhmäpäällikkö Timo Ranne Granlundin datakeskus-tiimistä kertoo, että yritysten turvatut VPN-yhteydet ovat paikoin hidastuneet.
”Yritykset ovat joutuneet hankkimaan esimerkiksi lisää VPN-servereitä ja reitittimiä. Kriisi on lisännyt myös kiinnostusta uusien datakeskusten rakentamiseen ja vanhojen laajentamiseen. Hankkeet ovat saaneet reippaasti lisävauhtia.”
Hankkeet ovat saaneet reippaasti lisävauhtia.
Etätyöt tulivat jäädäkseen
Ranne uskoo, että poikkeusaika muuttaa työelämää pysyvästi. Korona on osoittanut niillekin yrityksille ja työntekijöille, jotka ovat sitä aikaisemmin ehkä hieman epäilleet, että monia töitä pystyy tekemään hyvin myös kotona.
Kun palaamme normaaliaikoihin, etätyön määrä tulee olemaan aivan eri tasolla kuin ennen.
”Yritykset ovat jo investoineet uusiin etätyökaluihin ja palvelusopimuksiin. Niistä ei enää luovuta.”
”Kun kouluissa palataan arkeen, veikkaan, että etäopiskelu tulee jatkumaan sielläkin työskentelytapana esimerkiksi sairauspoissaolojen aikana. Myös esimerkiksi nettikauppa on saanut boostia.”
Suunta on ollut kohti etätöitä jo aikaisemminkin. Tilastokeskuksen mukaan 16 prosenttia suomalaisista teki toisinaan etätöitä vuonna 2013. Vuonna 2018 luku oli jo 28 prosenttia.
Yritykset ovat jo investoineet uusiin etätyökaluihin ja palvelusopimuksiin. Niistä ei enää luovuta.
Varautumisen merkitys huomattiin
Korona-aika on saanut ymmärtämään myös varautumisen ja varmistamisen merkityksen.
”Datakeskuksissa tullaan todennäköisesti näkemään ruuhkia myös tulevaisuudessa, erilaisissa poikkeustilanteissa.”
Isojen datakeskusten, joita Suomessa on noin sata, ydinbisnestä on tietoliikenteen välittäminen. Näiden luotettavuus on yleensä hyvällä tasolla. Yksittäinen vika missään datakeskuksen osassa ei aiheuta toimintaan häiriötä.
”Pienemmillä toimijoilla, esimerkiksi yritysten omissa datakeskuksissa, tilanne saattaa olla toinen. Pienempiä datakeskuksia Suomessa on arviolta satoja.”
Datakeskuksissa tullaan todennäköisesti näkemään ruuhkia myös tulevaisuudessa, erilaisissa poikkeustilanteissa.
IoT:n kehitys antaa lisävauhtia
Pieniä, lähellä käyttäjiä sijaitsevia ja korkean turvaluokituksen varmatoimisia datakeskuksia tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän myös IoT:n kehityksen takia.
Yhä suurempi määrä laitteita liitetään verkkoon ja samalla, esimerkiksi autonomisessa liikenteessä, niiden välistä vasteaikaa on pienennettävä.
”Yksittäiset siirrettävät tietomäärät eivät ole välttämättä suuria. Niiden on kuitenkin kuljettava erittäin nopeasti, jotta laitteet pystyvät toimimaan keskenään.”
Niissä sovelluksissa, jotka tuottavat huomattavan määrän dataa, raakadata pyritään murskaamaan paikallisessa datakeskuksessa pienempään muotoon, ennen lähettämistä eteenpäin.
Yleinen suuntaus on sama myös ulkomailla:
”Datakeskuksia rakennetaan ja kehitetään kiihtyvällä vauhdilla.”
Lue lisää:
Haluatko kuulla lisää?
Timo Ranne
Rakennusten vihreä siirtymä ei ratkea vain puhdasta energiaa ostamalla
07.10.2025 – On kaikkien suomalaisten etu, että rakennuksilta vaaditaan jatkossakin energiatehokkuutta. Energiasyöppö rakennus tulee kalliiksi. Vihreä siirtymä edellyttää puhtaamman energiantuotannon lisäksi myös…
Granlund laajentaa liiketoimintaa paloturvallisuussuunnitteluun
29.09.2025 – Granlund laajentaa palvelujaan paloturvallisuussuunnitteluun. Uutta liiketoimintaa vetämään on valittu kokenut paloturvallisuuden asiantuntija Arttu Sjöstedt.
Granlund mukana uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailun voittajatiimissä
12.09.2025 – Helsingin Eteläsatamaan rakennettavan uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailu huipentui 11. syyskuuta. Granlund on mukana kilpailun voittaneessa JKMM Arkkitehtien suunnitteluryhmässä.
Granlund on Vuoden 2025 sähkösuunnittelija
11.09.2025 – Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry ja Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry valitsivat Granlundin Vuoden sähkösuunnittelijaksi.
Kim Hagman aloittaa Granlundin talousjohtajana
10.09.2025 – Granlundin uusi talousjohtaja (CFO) on FCG:ltä siirtyvä Kim Hagman. Hänessä yhdistyy kira-alan, projektiliiketoiminnan ja laskennan vahva osaaminen.
Granlund teki yrityskaupan Kauto Nikulainen arkkitehtien kanssa
02.09.2025 – Granlundin arkkitehtisuunnittelu kasvaa yli 100 arkkitehtiin. Kauto Nikulainen arkkitehtien yrityskaupan myötä arkkitehtisuunnittelu laajenee pääkaupunkiseudulle.
Konkreettisia ohjeita talotekniikan kiertotalouteen
15.08.2025 – Alan yhteishanke selvitti, miten kiertotalous mahdollistetaan talotekniikka-alalla. Tarjolla on tutkittua tietoa ja konkreettisia ohjeita. Granlund toimi hankkeen konsulttina.
Suomalaiset asiantuntijat suunnittelevat Ukrainaan sairaalakonseptin
14.08.2025 – Suomalaisista sairaalasuunnittelun asiantuntijoista muodostuva IHDA-allianssi suunnittelee Ukrainaan yleissairaalan mallia.
Tuomo Nerg rakennuttamisen liiketoimintajohtajaksi
05.08.2025 – Tuomo Nerg aloittaa Granlundin uutena rakennuttamisen liiketoimintajohtajana. Hänen tehtävänään on tukea rakennuttamisen kasvua kotimaassa ja kansainvälisesti.