LVI-insinööri laittaa arvokiinteistössä peliin kaiken osaamisensa
31.1.2022 – Helsingin yliopiston päärakennuksen peruskorjaus on Antti Vaahtolan työuran vaativimpia hankkeita. LVI-suunnitelmia on jouduttu päivittämään lukemattomia kertoja, mutta tekemistä se ei ole haitannut.
Antti Vaahtola on toiminut pitkään Granlundilla LVI-suunnittelun tehtävissä, mutta Helsingin yliopiston päärakennuksen peruskorjausta haastavampaa hanketta ei ole tullut vielä uralla vastaan. LVI-suunnittelun projektipäällikkönä hän vastaa, että uudistukset tehdään historiallista ympäristöä tarkasti kunnioittaen.
“Suojellussa rakennuksessa ulkonäön on säilyttävä yksityiskohtia myöten, vaikka sinne asennetaan modernia talotekniikkaa. Esimerkiksi ilmanvaihtokanavat peitetään valeseinillä, joita ei päälle päin erota alkuperäisistä”, Vaahtola sanoo.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa remontoitiin päärakennuksen vanhin osa 1800-luvulta. Nyt peruskorjauksessa on 1900-luvulla rakennettu puoli. Vaahtolan mukaan ison haasteen työhön tuovat historiallisen kiinteistön yksilölliset tilat.
“Uudisrakentamiseen verrattuna työmäärä tuplaantuu, kun samoja ratkaisuja ei voi toistaa. Jokaiseen tilaan on mietittävä sopivin vaihtoehto. Se pistää oman osaamisen koville. Toisaalta tällainen uniikki kohde on äärimmäisen kiinnostava.”
Teknisen osaamisen ohella tarvitaan kosolti luovuutta, jotta sopivin ratkaisu löytyy.
Antti Vaahtola, LVI-insinööri
Tekemisen meininki antaa lisävirtaa
Vanhan korjaamisessa tulee jatkuvasti vastaan yllätyksiä. LVI-suunnitelmiakin on jouduttu päivittämään lukemattomia kertoja, mutta tekemistä se ei ole Vaahtolan mukaan haitannut.
“Teknisen osaamisen ohella tarvitaan kosolti luovuutta, jotta sopivin ratkaisu löytyy.”
Hänen mielestään oleellista on saumaton yhteistyö rakennushankkeen eri toimijoiden välillä. Se on sujunut mainiosti allianssimallilla toteutettavassa hankkeessa.
“Meillä on yhdessä tekemisen meininki. Pohdimme paljon asioita yhdessä kasvokkain, mikä sitouttaa yhteisiin tavoitteisiin.”
Meillä on yhdessä tekemisen meininki. Pohdimme paljon asioita yhdessä kasvokkain, mikä sitouttaa yhteisiin tavoitteisiin.
Peruskorjauksen ensimmäinen vaihe valmistui edellä aikatauluaan. Vaativan hankkeen ammattitaitoinen toteutus sai myös ulkopuolista tunnustusta, kun se voitti vuonna 2020 Rakennuslehden Vuoden työmaa -kilpailun.
Granlund vastaa hankkeessa LVIA-suunnittelun ohella LVIA-valvonnasta. Vaahtolan läheisimpiin yhteistyökumppaneihin kuuluvat muun muassa urakoitsijat, työmaainsinöörit, pääsuunnittelija ja rakentamisen eri aloista vastaavat suunnittelijat. Työajasta iso osa kuluu erilaisissa palavereissa ja työmaakierroksilla.
“Päivän aikana tapaa paljon erilaisia ihmisiä ja oppii paljon kohtaamisista.”
Työuralla kohti haastavampia hankkeita
Antti Vaahtola opiskeli ammattikorkeakoulussa LVI-insinööriksi. Työura Granlundilla lähti 26 vuotta siten liikkeelle sammutusjärjestelmien suunnittelusta. Sittemmin työkenttä on vaihtunut LVI-järjestelmiin, joita hän on suunnitellut muun muassa uusiin toimisto- ja teollisuuskiinteistöihin.
Viime vuosina Vaahtola on saanut tehtäväkseen entistä vaativampia kohteita, kuten laboratoriotiloja ja vanhoja suojeltuja rakennuksia.
“Työura on edennyt luontevasti helpommista rakennustyypeistä kohti haastavampia kohteita, kun kokemus on karttunut. Koko ajan arkiseen tekemiseen on tullut uutta porkkanaa.”
Vaahtolan mukaan LVI-suunnittelijan työ ei ole yksinäistä pakertamista. Hän korostaa hyvän tiimityön merkitystä.
“Granlundilla on asiantunteva organisaatio, jonka laajasta osaamisesta löytyy aina apua pulmatilanteissa.”
Katso, millaisia uramahdollisuuksia tarjoamme
Tutustu avoimiin työpaikoihimme
Lue Granlundilaisten uratarinoita
Myynti, purkaminen vai odottelu – mitä tehdä tyhjilleen jäävälle kiinteistölle?
13.11.2025 – Kiinteistöihin on sitoutunut paljon pääomaa ja kiinteistökannan kohtalo huolestuttaa tällä hetkellä monia aivan hyvästä syystä. Mitä tehdä tyhjille, tyhjeneville ja…
Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
11.11.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…
Kiinteistön energiatehokkuus ei synny yksittäisillä tempuilla
10.11.2025 – Yksittäisiä vippaskonsteja ja komponentteja energian säästämiseen on tarjolla runsaasti, mutta täsmäiskujen seurauksena suuri potentiaali jää usein piiloon. Energiatehokkuudessa kyse on…
Rakennesuunnittelun liiketoiminnassa jo lähes 80 asiantuntijaa
07.11.2025 – Granlundin rakennesuunnittelun liiketoiminta on jatkanut vakaata kasvua, ja vuoden aikana on rekrytoitu kymmeniä uusia osaajia. Nyt kokemuksen rinnalle haetaan lisää…
EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
Ohjelmistotalo Derigo osaksi Granlundia – tavoitteena digitaalinen elinkaaren hallinta
03.11.2025 – Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio kiihtyy. Granlund vahvistaa hankevaiheen digitaalista tarjontaansa myös ohjelmistotuotteiden osalta yrityskaupalla Derigon kanssa.
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
Lataa uusi opas rakentamisen luontojalanjäljen laskentaan
28.10.2025 – Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat tämän hetken kriittisimpiä haasteita. Tutustu aiheeseen tarkemmin ja lataa uusi oppaamme!
3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia
23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.
Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?