Vuonna 2030 älykkäät kiinteistöt suunnitellaan yhteisellä tiedolla

Tulevaisuuden älykkäiden digitaalisten ratkaisujen ja tekoälyn vaikutukset kiinteistön käyttäjien hyvinvointiin ovat merkittäviä. Kuinka voimme palvella tilan käyttäjiä ja tiloissa tapahtuvaa toimintaa tehokkaammin ja miellyttävämmin? Älykkyydellä voidaan parantaa kiinteistöjen käyttöasteita, pienentää hiilijalanjälkeä ja tuottaa parempia sisäolosuhteita. Hyvinvointiin vaikuttavat älykkäät ratkaisut pitää kuitenkin osata tuotteistaa, jotta kuluttajat innostuvat asiasta.

Todellista läpimurtoa älykkäiden kiinteistöjen toteuttamiselle Suomessa tai kansainvälisesti ei ole vielä tapahtunut. Syitä on monia, kuten älykkäiden sovellusten pirstaleinen valikoima, yhteensopivuuden puute ja hyötyjen hankala todentaminen.

Tulevaisuuden ennustaminen on haastavaa, mutta samalla innostavaa. Erilaisia skenaarioita voidaan luoda loputtomasti. Granlund on omassa innovaatiostrategiatyössään kehittänyt erilaisia tulevaisuusmalleja. Granlund on myös mukana Aalto-yliopiston vetämässä Building 2030 -hankkeessa, jossa kehitetään rakennusalan yhteistä tulevaisuuden visiota. Hankkeessa on keskitytty pääosin rakentamisen tuotantoketjuun ja sen kehittämiseen. Tämän lisäksi tarvitaan myös kiinteistön ja siihen liittyvän teknologian kehittämistä.

Yhteinen ekosysteemi kaikkien käytössä

Vuonna 2030 kiinteistöalalle on muodostunut yhteinen ja yleinen digitaalinen ekosysteemi, joka perustuu muutamaan globaaliin standardiin. Erityisen potentiaalisina voidaan nähdä esimerkiksi GoogleBuilding tai AmazonBuilding sekä tietysti Platform of Trust -alustat. Ne tarjoavat mahdollisuuden tuottaa yleiskäyttöiseen standardisoituun ympäristöön myös kiinteistöihin liittyvää dataa jo suunnitteluvaiheesta alkaen.

Suunnittelu tehdään suoraan pilveen

Suunnittelussa luodut tietomallit ja niitä tukevat muut datavarastot yhdistyvät suoraan osaksi digitaalista ekosysteemiä. Koska käytössä on yhteinen standardisoitu alusta, rakentajat hyödyntävät yhteensopivilla sovelluksillaan alustasta löytyvää kaikille yhteistä suunnittelutietoa.

Suurin osa rakentamisen tekniikkaratkaisuista tehdään massaräätälöidyillä tuotteilla, jotka kootaan sopiviksi kokonaisuuksiksi tehtaissa. Työmaa on tehtaan jatke, jossa lopullinen rakennus muodostuu tehtaasta tulevista ”jättilegopalikoista”.

Yhteisten alustojen käyttöön houkuttelevat niistä ladattavat ilmaiset sovellukset, kuten CAD-, laskenta- ja hankintaohjelmistot. Ohjelmistojen käyttö on ilmasta, kun data luovutetaan alustan käyttöön. Samat alustatoimittajat pyörittävät e-kauppoja, joista komponentteja hankitaan. VR- ja AR-teknologia ovat arkipäivää asennustöissä, ja ihmiset käyttävät niitä robottien ohjaamiseen ja vähäisten fyysisten työsuoritusten ennakkosuunnitteluun.

Digitaalinen kaksonen seuraa rakennuksen elinkaarta

Taloteknisiin järjestelmiin – ilmanvaihtoon, lämmitykseen ja sähköön – liittyen laiteteollisuus suunnittelee ja tuottaa laitteensa kyseiseen ekosysteemiin yhteensopivaksi. Jokainen laite saa jo valmistusvaiheessa tunnisteen ja tarvittaessa IoT-anturoinnin. Samalla kun työmaa etenee, tieto täydentyy jo suunnitteluvaiheessa tuotettuun virtuaaliseen kiinteistöön eli digitaaliseen kaksoseen. Teknisten järjestelmien käyttöönotto ja yhdistäminen tehdään yksinkertaisilla mobiilisovelluksilla.

Rakennuksien sisällä on siirrytty myös talotekniikassa täysin langattomaan tiedonsiirtoon, joka perustuu uuteen XG-standardiin. Kyseisen uuden G-teknologian myötä on mahdollista tuottaa käyttöenergiaa laitteille, jolloin yksittäisten pilveen kytkettyjen laitteiden ylläpidon ongelmakin on ratkaistu. Ylläpidon ja huollon prosessit ovat täysin digitalisoituja. Laitteet ja niihin liitetyt älykkäät automaatiojärjestelmät osaavat itse analysoida huolto- ja korjaustarpeensa. Huoltotoiminta perustuu tarpeenmukaisuuteen ja ennakoituvuuteen kehittyneen tekoälyn ohjaamana. Fyysisen huoltoihmisen vierailu rakennuksessa on harvinaista.

Mittakaavaltaan suurin ja merkittävin vaikutus uudella ekosysteemillä ja sen sovelluksilla pitää olla kiinteistön käyttäjälle. Seuraavassa osassa visioimme, miltä työntekijän päivä toimistolla voisi näyttää vuonna 2030 ja kuka selviytyy kiinteistöalan muuttuvassa markkinassa voittajana.

Skenaarion kirjoittajina Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsi ja rakennusautomaation osastonjohtaja Jukka Karhu.

Tutustu myös:

Datakeskus tai toimisto – tekoäly on osa rakennusalan tulevaisuutta

Innovaatiot ja kehitys

Virtuaalinen kiinteistö tuo tietomallit kiinteistöjen ylläpitoon