Ympäristöministeriön selvitys tarkentaa tietoa talotekniikan päästövaikutuksista
12.9.2023 – Ympäristöministeriön tuore selvitys tarkentaa huomattavasti taloteknisten järjestelmien päästövaikutuksia. Selvitys auttaa rakennusalan toimijoita tekemään tarkempia laskelmia taloteknisten järjestelmien vaikutuksesta rakennusten hiilijalanjälkeen.
Hiilijalanjälkilaskenta on yleistynyt rakennusalalla ja 2025 voimaan tuleva rakentamislaki velvoittaa uudiskohteita osoittamaan hankkeen elinkaaren ilmastovaikutukset. Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen taloteknisten järjestelmien hiilijalanjäljestä ja materiaalisisällöstä, joka tarkentaa merkittävästi aiemmin käytössä ollutta dataa. Selvityksen ovat tehneet Granlund ja Talotekninen teollisuus ja kauppa ry (Talteka).
Selvityksestä saatavaa uutta tietoa voidaan hyödyntää rakentamislain mukaisen ilmastoselvityksen laatimisessa, kun tarkkaa laskettua tietoa toteumasta ei ole esimerkiksi rakennusluvan jättövaiheessa. Selvitys sisältää ehdotuksen talotekniikan oletusarvoiksi, joita selvitysten laadinnassa voidaan hyödyntää.
“On tärkeää jatkuvasti syventää ymmärrystämme rakentamisen päästövaikutuksista. Tämä selvitys antaa hyvän pohjan päivittää ja edelleen kehittää kansallisen päästötietokannan (co2data.fi) tietoja talotekniikan osalta”, kommentoi Syke:n ryhmäpäällikkö Janne Pesu.
On tärkeää jatkuvasti syventää ymmärrystämme rakentamisen päästövaikutuksista. Tämä selvitys antaa hyvän pohjan päivittää ja edelleen kehittää kansallisen päästötietokannan (co2data.fi) tietoja talotekniikan osalta.
Janne Pesu, ryhmäpäällikkö, Syke
Uusi data auttaa ennakoinnissa
Selvitys auttaa rakennusalan toimijoita ennakoimaan taloteknisten järjestelmien vaikutusta rakennuksen hiilijalanjälkeen sen elinkaaren aikana. ”Vastaavaa dataa on ollut käytössä aiemmin muista rakennusosista, mutta nyt tieto tarkentuu merkittävästi talotekniikan osalta”, kertoo Granlundin kestävän rakentamisen ryhmäpäällikkö Anni Viitala.
Selvitystä varten on laskettu kymmeniä kohteita ja sitä varten on käytetty huomattavasti laajempaa dataa kuin aiemmin, komponenttitasolle saakka. ”Kun rakennuskohteissa halutaan tehdä jatkossa päästövähennystoimenpiteitä, suurimpien päästölähteiden selvittäminen on helpompaa ja samalla mahdollisuudet vaikuttaa niihin paranevat huomattavasti”, Granlundin laskentapäällikkö Mikko Kouhia kertoo.
Taltekan teknologiajohtaja Juhani Hyvärisen mielestä on tärkeää, että talotekniikan hiilijalanjäljen laskenta on esitetty riittävän yksityiskohtaisella tasolla tuoteryhmittäin. ”Esimerkiksi valmistajakohtaisten EPD-tietojen hyödyntämisen edellytyksenä on, että tuoteryhmät ovat samoja, joita käytetään rakentamisen yleisissä nimikkeistöissäkin. Tuloksia tullaan hyödyntämään mm. LVI-info.fi -palvelun kehittämisessä niin, että tiedon kulku suunnittelussa on sujuvaa”, hän tarkentaa.
Talotekniikan hiilijalanjäljen suuruutta selittää taloteknisten järjestelmien käyttöikä. Esimerkiksi toimistoissa tekniikka saatetaan vaihtaa noin 20 vuoden välein, asuinkiinteistöissä talotekniikkaa uusitaan harvemmin.
Mikko Kouhia, laskentapäällikkö, Granlund
Talotekniset järjestelmät muodostavat toiseksi suurimman osan hiilijalanjäljestä
Taloteknisillä järjestelmillä on merkittävä vaikutus rakennusten hiilijalanjälkeen. Granlundin rakennushankkeissa tehtyjen elinkaariarviointien mukaan talotekniset järjestelmät muodostavat toiseksi suurimman osan rakennusten materiaalien hiilijalanjäljestä rungon jälkeen. Kiinteistökohtaisia eroja kuitenkin on. Esimerkiksi asuinkerrostaloissa talotekniikan osuus elinkaaren hiilijalanjäljestä on noin 10 prosenttia, kun toimistorakennuksissa, majoitus- ja opetustiloissa se muodostaa jopa neljäsosan hiilijalanjäljestä.
”Talotekniikan hiilijalanjäljen suuruutta selittää taloteknisten järjestelmien käyttöikä. Esimerkiksi toimistoissa tekniikka saatetaan vaihtaa noin 20 vuoden välein, asuinkiinteistöissä talotekniikkaa uusitaan harvemmin. Teknisten osien vaihdot muodostavat talotekniikan hiilijalanjäljestä noin puolet muissa kuin asuinrakennuksissa”, selventää Mikko Kouhia.
Uutista on päivitetty 2.5.2024.
Haluatko kuulla lisää?
Taloteknisten järjestelmien hiilijalanjäljen ja materiaalisisällön oletusarvoja tullaan selvityksen pohjalta tarkentamaan rakentamisen päästötietokantaan co2data.fi-sivustolle.
Selvitys löytyy kokonaisuudessaan Hankeikkunassa.
Mikko Kouhia
Laskentapäällikkö, Granlund
mikko.kouhia@granlund.fi
p. 040 1953 765
Juhani Hyvärinen
Johtaja, teknologia, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry (Talteka)
juhani.hyvarinen@talteka.fi
p. 040 745 7907
Janne Pesu
Ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus (Syke)
janne.pesu@syke.fi
p. 0295 251 405
Lisää uutisiamme
Markkinatutkimus: rakennusalan vastuullisuus kehittyy hitaasti
02.06.2025 – Granlundin tuoreesta rakennusalan markkinatutkimuksesta selviää, että vastuullisuuden kehitys on alalla hälyttävän hidasta.
Talotekniikan dokumentointi nopeuttaa korjaushankkeita
07.05.2025 – Tiedonhallinnan tärkeydestä puhutaan paljon, mutta rakennusprojektin loppuvaiheessa talotekniikan dokumentointi “unohtuu” usein. Se tuottaa lisäkustannuksia ylläpidossa ja korjaushankkeissa.
Teollisuuden energiahankkeilla merkittävää säästöä
05.05.2025 – Energiankierrätys ja prosessien optimointi ovat tuoneet teollisuudelle isot energiansäästöt. Nyt energiahankkeissa on alkanut uusi vaihe, jonka keskiössä on tuotannon sähköistyminen.
Kylmälaitteiden uusinnassa tulee varautua tulevaan F-kaasuasetukseen
28.04.2025 – Kiinteistön jäähdytys- ja lämpöpumppuinvestoinneissa kannattaa huomioida kylmäaineiden kiristyvät käyttörajoitukset. Asiantuntija auttaa löytämään pitkällä aikavälillä kustannustehokkaimman vaihtoehdon.
Kuinka säästää energiaa talotekniikan laiteuusinnoilla?
22.04.2025 – Talotekniikan uusiminen on samalla mahdollisuus säästää merkittävästi energiaa. Esimerkiksi ilmanvaihdossa uudet laitteet voivat tuoda energiansäästöä jopa 25–40 prosenttia entiseen verrattuna.
Energiahanke “yhden luukun” periaatteella
20.03.2025 – Granlundin energiatehokkuushankkeiden palvelut kattavat nyt myös projektinjohtourakat, joissa Granlund vastaa kokonaistoimituksesta. Esimerkiksi taloyhtiölle uusi palvelu on vaivaton tapa toteuttaa kannattava…
Osallistu vastuullisen rakentamisen markkinatutkimukseen!
27.02.2025 – Markkinatutkimuksella kootaan tietoa kaikilta rakennushankkeen toimijoilta alan vastuullisuuden trendeistä ja näkymistä.
Granlund Lux Helsingin kumppanina
18.12.2024 – Granlund tuo valotaiteen iloa Lux Helsinkiin Ilkka Paloniemen teoksella Seisminen pulssi. Kaivopuiston ratakuilussa esillä oleva teos yhdistää maapallon mystisen 26…
“Vihreän siirtymän hankerahoitus on kiinni 5 tekijästä”
27.11.2024 – Rahoitusalan asiantuntija Eeva Grannenfelt kokosi yhteen viisi tekijää, joilla voidaan varmistaa innovatiivisten vihreän siirtymän hankkeiden rahoitus.
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.
