Asuntomessutalon vähähiilisyyden arvioinnin tulokset
2.7.2021 – Lohjan Asuntomessujen talojen hiilijalanjälkilaskenta tehtiin ympäristöministeriön päivitetyllä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä. Arviointimenetelmällä tehtävä ilmastoselvitys auttaa rakentajaa tekemään hiilijalanjälkeä pienentäviä valintoja.
Ilmastonäkökulma ja ympäristöystävällisyys ovat merkittävä osa Lohjan Asuntomessuja, jonka messualue on rakennettu Hiidensalmeen Lohjanjärven rannalle. Granlund on laskenut asuntomessualueen talojen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen. Laskennassa pilotoitiin ympäristöministeriön päivitettyä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää, joka on osa maankäyttö- ja rakentamislain uudistusta. Asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja sen osana oleva vähähiilisyyden arviointimenetelmä ovat lausunnolla kesän 2021 aikana.
”Pääsimme ensimmäisinä testaamaan, kuinka päivitetty arviointimenetelmä toimii käytännössä rakennushankkeissa. Pystyimme projektin aikana sekä seuraamaan asuntomessurakennusten ilmastovaikutuksia että tuottamaan ympäristöministeriölle tietoa päivitetyn menetelmän selkeydestä ja toimivuudesta todellisissa kohteissa”, kertoo Granlundin hiilineutraaliusliiketoiminnasta vastaava Tytti Bruce-Hyrkäs.
Päästötavoitteiden tiukentuessa hiilijalanjäljen ohjaaminen on noussut entistä tärkeämmäksi. Rakentamisvaiheessa tehtävät päätökset määräävät rakennuksen aiheuttamat ilmastovaikutukset aina vuosikymmenien päähän, joten suunnitteluvaiheessa tulisi huomioida koko elinkaaren aikaiset vaikutukset. Siihen tähtää myös rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta.
”Asuntomessujen hiilijalanjälkilaskennan tavoitteena on ollut tietoisuuden kasvattaminen. Haluamme tehdä messukävijöille tutuksi rakennusten elinkaaritarkastelua ja tehdä hiilijalanjälkilaskentaa ymmärrettäväksi. Tulevaisuudessa idea on se, että jo rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa rakentaja pystyy tekemään hiilijalanjälkilaskennan avulla valintoja, jotka pienentävät hiilijalanjälkeä”, sanoo Jenna Kotilehto, joka toimii Lohjan asuntomessuilla CANEMURE-ilmastohankkeen projektivastaavana.
Tulevaisuudessa idea on se, että jo rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa rakentaja pystyy tekemään hiilijalanjälkilaskennan avulla valintoja, jotka pienentävät hiilijalanjälkeä.
Jenna Kotilehto, projektivastaava
Rakennuksen ilmastoselvitys: uudistettu arviointimenetelmä
Asuntomessukohteiden hiilijalanjälkilaskennan lähtötietona käytettiin rakennusten rakennuslupa-aineistoa ja rakennuttajilta saatuja lisätietoja. Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki määritettiin noudattaen päivitettyä arviointimenetelmää ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) rakentamisen päästötietokantaa. Hiilikädenjäljellä tarkoitetaan rakennuksen potentiaalisia positiivisia vaikutuksia, joita rakennuksella saattaa olla.
”Mahdollisimman kattavan elinkaariarvioinnin saavuttamiseksi täydensimme päästötietokannasta saatavia tietoja tuotekohtaisilla ympäristöselostetiedoilla siltä osin kuin tuotteet olivat tiedossa. Lisäksi täydensimme esimerkiksi elinkaaren lopun laskentaskenaarioita SYKE:n tietokannan ollessa vielä puutteellinen”, selventää Granlundin Anni Viitala.
Uutta ympäristöministeriön arviointimenetelmässä on muun muassa se, että rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjälki erotetaan toisistaan. Lisäksi laskennan tarkastelujakso on rakennuksen elinkaaren pituudesta riippumatta normitettu nyt 50 vuoteen, koska epävarmuuksien katsotaan kasvavan pidemmällä arviointijaksolla. Myös eloperäisten tuotteiden käsittely muuttuu. Niihin sitoutunut hiili voidaan uudessa menetelmäversiossa laskea hiilivarastoksi vain, mikäli tuotteet ovat kestävästi hoidetusta metsästä ja säilyvät rakennuksessa riittävän kauan eli vähintään 100 vuotta. Myös SYKE:n päästötietokannan mukaisten arvojen käyttö laskennassa vaikuttaa hiilijalanjäljen suuruuden lopputulokseen.
Ilmastoystävällinen rakentaminen korostuu Lohjan Asuntomessuilla
Asuntomessujen hiilijalanjälkilaskennan yhteydessä on myös pohdittu paljon sitä, miten tulokset saadaan havainnollistettua ymmärrettävästi. Laskennan tulokset on haluttu esittää mahdollisimman havainnollistavasti, että tavallinen omakotitalorakennuttaja pystyy hyödyntämään tietoja pohtiessaan omia valintojaan.
”Pyrimmepelkästään hiilidioksidiekvivalenteista puhumisen sijaan vertaamaan lukuja muihin arjen päästölähteisiin, kuten liikenteeseen. Esimerkiksi Hiidensalmen keskimääräinen pientalo tuottaa yhtä paljon kasvihuonekaasupäästöjä kuin jos autolla ajaisi maailman ympäri 17 kertaa”, Jenna Kotilehto kuvailee.
Ilmastonäkökulma on ollut mukana Lohjan asuntomessualueen suunnittelussa alusta saakka. Hiidensalmen monissa asuntomessutaloissa on kiinnitetty paljon huomiota energiatehokkuuteen. ”Lähes kaikissa pientaloissa on lämpöpumppuratkaisuja ja noin puolessa kohteissa on aurinkopaneelit. Alueen kerrostalokohteet on liitetty paikalliseen kaukolämpöverkkoon”, Kotilehto kertoo.
Hiilijalanjälkilaskennan ja energiatehokkuuteen panostamisen ohella vastuullinen asuinrakentaminen näkyy myös muun muassa uusiutuvissa ja kierrätetyissä rakennusmateriaaleissa. Asumisen ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota.
”Ympäristöministeriön taholta tuleva ohjaus mahdollistaa markkinan muutosta ja pakottaa rakennuttajat tuottamaan tietoa päästöistä. Uskon kuitenkin, että muutosta tulee tapahtumaan myös siksi, että yksittäiset ihmiset ovat heräämässä asiaan”, Bruce-Hyrkäs toteaa.
Tutkimus: hiilineutraalius ei tee asuntorakentamisesta kalliimpaa
Yleinen uskomus on, että pienempi hiilijalanjälki nostaa asuntorakentamisen kustannuksia. Granlundin toteuttama tuore tutkimus kumoaa tämän sitkeän myytin.
Lohjan kaupungin ja Ympäristöministeriön toimeksiannosta tehty Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän testaus 2021 tuo uutta tieota asiaan. Ilmastoystävällisempi asuntorakentaminen on mahdollista nykyisillä tai jopa nykyistä matalammilla rakennuksen elinkaarikustannuksilla.
Haluatko kuulla lisää?
Tytti Bruce-Hyrkäs
Anni Viitala
Lue muita blogejamme
Mikä jarruttaa kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamista?
08.12.2025 – Monissa organisaatioissa edistys energiatehokkuuden saralla pysähtyy puolivahingossa yleistyneisiin toimintatapoihin, ajatusmalleihin tai resursointihaasteisiin. Vaikka kiinteistöjen olosuhdeseuranta ja sen data olisi hyödynnettävissä,…
Myynti, purkaminen vai odottelu – mitä tehdä tyhjilleen jäävälle kiinteistölle?
13.11.2025 – Kiinteistöihin on sitoutunut paljon pääomaa ja kiinteistökannan kohtalo huolestuttaa tällä hetkellä monia aivan hyvästä syystä. Mitä tehdä tyhjille, tyhjeneville ja…
Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
11.11.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…
Kiinteistön energiatehokkuus ei synny yksittäisillä tempuilla
10.11.2025 – Yksittäisiä vippaskonsteja ja komponentteja energian säästämiseen on tarjolla runsaasti, mutta täsmäiskujen seurauksena suuri potentiaali jää usein piiloon. Energiatehokkuudessa kyse on…
EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia
23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.
Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?
10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…
Mikä on energianhallintajärjestelmä?
03.10.2025 – Lokakuussa 2025 voimaan astuva energiatehokkuuslaki velvoittaa yrityksiä ottamaan käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän, jos niiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.