Mitä vankilahankkeet vaativat rakennuttajalta nykypäivänä?
12.3.2025 – Vankilahankkeiden vaativuutta kuvaa, että peruskorjauskohde voi olla yhtä aikaa suojeltu ja turvaluokiteltu, sijaita keskellä kaupunkia sekä sisältää useita laatu- ja vastuullisuustavoitteita. Miten rakennuttaja varmistaa, että kohde luovutetaan kaikkien nykyvaatimusten mukaisena?
Vankilahankkeiden rakennuttaminen kehittyy yhteiskunnan mukana. Lähtökohtana on, että jokainen vankilakohde on mietittävä omana projektinaan. Erilaisia tiloja, käyttäjiä, toimintoja ja tekniikkaa on paljon, joten jopa saman kiinteistön eri rakennusosien kohdalla on mietittävä erikseen, miten hanke on järkevä ja mahdollista toteuttaa.
Virheisiin ei ole varaa, koska kun vankilarakennus luovutetaan käyttöön, puutteita ei mennä enää paikan päälle korjailemaan. Toimivaan lopputulokseen päästään kerralla, kun kaikki suunnitellaan tarkkaan ennakkoon ja tehdään oikeaan aikaan. Lisäksi tekemistä pitää valvoa, tarkastaa ja testata järjestelmällisesti.
Miten vankilahankkeiden rakennuttaminen on muuttunut?
Erityisasiantuntijat. Viime vuosikymmenen aikana vankilahankkeissa on alettu hyödyntää monia erityisasiantuntijoita. Mukana on muun muassa turvallisuuskoordinaattori, sisäilmakorjausten asiantuntija, puhtaudenhallintakoordinaattori, kosteudenhallintakoordinaattori sekä hiilijalanjälkikonsultti. Rakennuttajan tehtävänä on saada kaikki eri asiantuntijat puhaltamaan yhteen hiileen.
Digi & data. Nykyaikaisia vankilarakennuksia voi verrata teknisiltä vaatimuksiltaan sairaaloihin. Vaikka liikkuminen on vankiloissa rajoitettua, datan liikkumista voidaan aina parantaa. Digitaalisuus luo turvaa, eikä kaikkia ympäristöjä tarvitse enää vahtia ihmissilmin. Tekniikka seuraa, kuka liikkuu ja missä tiloissa.
Peruskorjauksissa on pystyttävä parantamaan tilankäytön tehokkuutta.
Tilantarve. Vaikka vankien määrä on Suomessa kasvussa, uusia vankiloita rakennetaan harvoin. Peruskorjauksissa on pystyttävä parantamaan tilankäytön tehokkuutta. Se mahdollistaa esimerkiksi sellien asumismukavuuden parantamisen omilla WC- ja suihkutiloilla. Korjausrakentaminen voi tarjota myös hyötyjä, kuten vähentää rakentamisen päästöjä ja säästää vanhaa arvokasta rakennuskantaa.
Suojeluarvot. Moni vanha vankila on kulttuurihistoriallisesti arvokas suojeltu rakennus. Olemme tottuneet tekemään peruskorjauksissa saumatonta yhteistyötä Museoviraston asiantuntijoiden kanssa. On kaikkien yhteinen etu pitää arvorakennukset kunnossa ja käytössä, vaikka tekniikka kehittyy.
Rakentamisen vaiheistus. Vankilat toimivat 24/7, mutta väistötiloja on vaikea löytää. Siksi hankkeissa tarvitaan turvallisia tilapäisratkaisuja, tarkkaa logistiikkasuunnittelua ja rakentamisen vaiheistamista. Rakentamisen aikana on varmistettava niin digitaalisen turvallisuustekniikan toiminta kuin liikenneratkaisut vankila- ja kaupunkiympäristössä. Sijaitseehan vankiloita aivan kaupunkikeskustoissa.
Kestävyys. Rakenteellisten ja turvateknisten tavoitteiden rinnalla vankilahankkeissa huomioidaan nykyään monenlaisia kestävyys- ja vastuullisuustavoitteita. Vastuullisena rakennuttajana olemme tottuneet edistämään esimerkiksi tilaajan kiertotaloustavoitteita. Rakennusosien uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat mukana monissa vankilahankkeissa.
Eettisyys. Vankien inhimillinen ja eettinen kohtelu on aina ollut osa suomalaisen Rikosseuraamuslaitoksen (RISE) toimintaa. Elämänlaatuun liittyviä asioita pohditaan tilaajan ja henkilökunnan kanssa tarkkaan jo hankesuunnittelu- ja tarveselvitysvaiheessa. Nykyvankilat mahdollistavat esimerkiksi monenlaisen kuntoutus- ja terapiatoiminnan sekä elämäntaitojen opettelun tulevaisuutta varten.
Turvaselvityksiin kuluva aika huomioidaan vankilahankkeen aikataulutuksessa ja kustannusarviossa.
Turvaluokittelu. Vankilahankkeissa on eduksi, että olemme mukana erilaisissa turvaluokitelluissa kohteissa julkisella ja yksityisellä puolella. Suunnittelijat, rakennuttajat ja valvojat tuntevat meillä pelin hengen, mikä helpottaa perehdyttämistä. Turvaselvityksiin kuluva aika huomioidaan vankilahankkeen aikataulutuksessa ja kustannusarviossa.
Vaikka vankilahankkeissa on yhä enemmän tekijöitä, vaatimuksia ja tavoitteita, rakennuttajana meillä on yksi kirkas tavoite: hankkeen johtaminen hyvässä hengessä eteenpäin. Kun mitään ei lasketa läpi sormien, lopputulos on toimiva ja turvallinen henkilökunnalle, vankilan asukkaille ja rakentamisen aikana kaikille projektiin osallistuville.
Haluatko kuulla lisää?
Tapani Muttonen
Riitta Tulokas
Matti Tamminen
Lue muita blogejamme
Datakeskusten sähköveropäätösten tulee perustua faktoihin
17.06.2025 – Datakeskusten sähköveromuutos nousi otsikoihin tänä keväänä. Muutoksia ei onneksi tehty hätiköiden, vaan hallitus selvittää investointien vaikutukset talouteen, verotuloihin ja työllisyyteen.…
Tekoäly voi mullistaa rakennetun ympäristön – mutta ei yksin
09.05.2025 – Tekoälyn vaikutus näkyy jo rakennetussa ympäristössä, ja me granlundilaiset olemme aktiivisesti mukana tässä mullistuksessa. Mitä mahdollisuuksia tekoäly tuo kiinteistö- ja…
Vastuullisuustyö ei pysähdy Omnibus-pakettiin
02.05.2025 – Euroopan komission Omnibus-paketti keventää raportointia, mutta ilmastonmuutos, luontokato ja rahoitusmarkkinoiden paineet eivät hellitä. Nyt mitataan, oliko vastuullisuus yrityksellesi aito strateginen…
Tehottomuus käy erityisen kalliiksi teollisuuden hankkeissa
23.04.2025 – Läpimenoajoissa pysyminen on tärkeää kaikissa rakennushankkeissa, mutta vaikkapa asuntorakentamiseen verrattuna teollisuushankkeissa aikataulu- ja kustannusriskit ovat moninkertaiset.
Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
15.04.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…
Miksi kulutusjousto on mahdollisuus myös kiinteistöille?
31.03.2025 – Kulutusjousto on kiinteistönomistajille ja rakennuttajille mielenkiintoinen uusi mahdollisuus säästää energiakustannuksissa ja saavuttaa jopa lisätuloja. Sääriippuvainen uusiutuvan energian tuotanto vaatii joustoa…
Ajantasaisella kuntoarvio- ja PTS-tiedolla säästää rahaa ja hermoja
19.03.2025 – Ilman ajantasaista tietoa kiinteistön kunnosta päätökset perustuvat oletuksiin, ja oletuksilla on joskus tapana tulla kalliiksi.
Miten rakentamisen vaikutuksia luontokatoon voidaan mitata?
18.03.2025 – Jopa kolmannes luontokadosta johtuu rakentamisesta. Pilottihankkeessamme testasimme luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten laskentaa Skanskan kanssa.
Mitä vankilahankkeet vaativat rakennuttajalta nykypäivänä?
12.03.2025 – Vankilahankkeiden vaativuutta kuvaa, että peruskorjauskohde voi olla yhtä aikaa suojeltu ja turvaluokiteltu, sijaita keskellä kaupunkia sekä sisältää useita laatu- ja…
Datakeskushankkeet tuovat kasvua Suomeen
05.03.2025 – Datakeskushankkeita on viime aikoina kritisoitu mediassa. On tärkeää nostaa esille faktoja, jotka ovat viimeaikaisesta keskustelusta unohtuneet.
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.
