Katajanokan Laiturissa sitouduttiin vahvasti vastuullisuuteen

Helsingin Katajanokalle valmistui elokuussa 2024 massiivipuinen toimitilakohde Katajanokan Laituri. Se on palkittu useasti, esimerkiksi RIL-palkinnolla, Puupalkinnolla, kansainvälisellä puuarkkitehtuuripalkinnolla, Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnolla ja Tekla BIM Awards Suomen yleisön suosikkina.

Rakennushankkeen projektinjohdosta vastasi Haahtela. Projektissa kaikki osapuolet sitoutuivat suunnitteluratkaisujen kehittämiseen, mikä näkyy lopputuloksessa. Kohde valmistui kaikkien tilaajan tavoitteiden mukaisena.

Vähähiilisyyttä ohjattiin koko hankkeen ajan

Katajanokan Laituri sijaitsee keskellä rakennushistoriallista merenrantamiljöötä. Siksi kohteen haluttiin toimivan kestävän rakentamisen suunnannäyttäjänä, jonka vastuullisuutta ohjattiin jo asemakaavoituksella. Lisäksi se oli yksi Green Building Council Finlandin hiilineutraalin rakentamisen pilottikohteista.

“Tavoitteena oli minimoida koko elinkaaren ilmastovaikutuksia ja saavuttaa selvästi tavanomaista pienempi hiilijalanjälki”, kertoo Granlundin kestävän rakentamisen ryhmäpäällikkö Anni Viitala, joka toimi hankkeen vastuullisuuskonsulttina.

Katajanokan Laiturilla on hyvin keskeinen ja samalla rakentamisen kannalta haastava sijainti, jonka vuoksi kohteeseen tarvittiin esimerkiksi massiivista pohjarakentamista. Viitalan mukaan monet tavanomaiset vähähiilisyyden keinot, kuten paikallinen uusiutuva energia, eivät olleet käytössä, mutta siitä huolimatta rakennukselle asetettiin kunnianhimoiset vähähiilisyystavoitteet.

“Kohteessa panostettiin poikkeuksellisen paljon eri vaihtoehtojen tutkimiseen ja optimaalisen vähähiilisen ratkaisun etsimiseen.”

Kohteessa panostettiin poikkeuksellisen paljon eri vaihtoehtojen tutkimiseen ja optimaalisen vähähiilisen ratkaisun etsimiseen.

Anni Viitala, ryhmäpäällikkö, Granlund Oy

Suunnitteluryhmälle pidettiin heti projektin alussa työpajoja, joissa tunnistettiin päästövähennyskeinoja. Vähähiilisyyttä ohjattiin hankkeen läpi hiilijalanjälkilaskennoilla, joiden pohjalta vastuullisuuskonsultit antoivat kullekin suunnitteluvaiheelle toimenpidesuosituksia. Päästövaikutus ohjasi myös hankintoja. Rakennustuotteiden hiilijalanjälkivertailuja tuettiin EPD-ympäristöselosteiden tarkalla päästötiedolla.

Eniten rakentamisen päästöjä vähensi kokonaisvaltainen puun hyödyntäminen materiaalina, vähähiilisen betonin merkittävä käyttö sekä maanalaisten kantavien teräsrakenteiden optimointi.

“Kaikkein tärkeintä oli kuitenkin jokaisen sitoutuminen yhteisiin vastuullisuustavoitteisiin”, Viitala korostaa.

Talotekniikan perusratkaisuilla energiatehokas lopputulos

Katajanokan Laituri oli ensimmäisiä kohteita, joiden talotekniikan hiilijalanjälki on laskettu tietomallipohjaisesti. Myös energiajärjestelmän valinta tehtiin perusteellisen selvityksen pohjalta.

“Tutkimme muun muassa paalutuksen yhteydessä käytettäviä energiapaaluja, erisyvyisiä energiakaivoja, merivesilämpöpumppuja ja jäteveden lämmön talteenottoa”, kertoo Granlundin LVI-suunnittelujohtaja Jari Hotokainen.

Energiaratkaisussa päädyttiin kaukolämpöön ja -kylmään sekä lämpöpumppuihin, joilla energiaa kierrätetään rakennuksen sisällä. Hotokaisen mukaan moni vaihtoehto karsiutui haastavan rakennuspaikan takia. Esimerkiksi geoenergiakaivoille ei löytynyt sijoituspaikkaa kellarin lattian alta tai piha-alueelta.

“Projekti onkin hyvä esimerkki siitä, miten talotekniikan perusratkaisuilla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia toimisto- ja hotellirakentamisen energiatehokkuudessa.”

LVI-, sähkö- ja rakennusautomaatiotekniikka piti sovittaa vesikatolla ja julkisivuissa kohteen arkkitehtuuriin ja asemakaavan vaatimuksiin. Tekniset tilat sijoitettiinkin pääosin kellariin, ja katolle tulivat vain huolella maisemoidut ilmanvaihdon ulkoilmayhteydet.

“Katolle jäi hyvin tilaa kesäravintolalle, aurinkosähköjärjestelmälle ja viherkatolle”, Hotokainen sanoo.

Projekti onkin hyvä esimerkki siitä, miten talotekniikan perusratkaisuilla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia toimisto- ja hotellirakentamisen energiatehokkuudessa.

Jari Hotokainen, LVI-suunnittelujohtaja, Granlund Oy

Käyttäjien viihtymisen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeimpiä ratkaisuja oli kaksoisrakenteinen julkisivu, joka suojaa rakennusta ja sen käyttäjiä ohi kulkevien laivojen melulta ja myrskytuulilta. Sisäilman laatu varmistettiin myös ilmanlaatuselvityksellä, koska kohteen lähellä on satamatoimintaa ja liikennettä.

“Lähtökohtaisesti tavanomaiset ilmansuodattimet riittävät, mutta ne on mahdollista myöhemmin vaihtaa yhdistelmäsuodattimiin, joilla pystytään erottamaan hiukkasten ohella kaasumaisia epäpuhtauksia”, Hotokainen kertoo.