Kuntoarviot tukevat SBB:n hoivakiinteistöjen kunnossapidon hallintaa ja budjetointia

Pohjoismaiden johtava yhteiskuntakiinteistöjen omistaja Samhällsbyggnadsbolaget i Norden (SBB) omistaa, hallinnoi ja kehittää hoiva-alan kiinteistöjä Suomen eri hyvinvointialueilla. SBB tilasi Granlundilta 34 kuntoarviota, jotka toteutetaan kahden vuoden aikana. Taustalla on yhtiön nopea kasvu.

“Olemme ostaneet jopa yli 50 kiinteistön portfolioita, ja nyt teetämme kuntoarviot kaikkiin, joista PTS puuttuu tai on aika päivittää”, kertoo SBB:n kiinteistöjohtaja Mikko Heiska.

Granlundin asiakkuuspäällikkö Johanna Keinänen pitää keskittämistä hyvänä ideana, koska kuntoarviot toimivat PTS:n pohjana ja helpottavat laajan kiinteistömassan tulevaisuuden tarpeisiin varautumista.

“Toimenpide-ehdotukset antavat hyvän pohjan kunnossapitokustannusten hallintaan kymmeneksi vuodeksi.”

Kuntoarviot helpottavat vuoropuhelua vuokralaisten kanssa

Vastuullisena kiinteistönomistajana SBB haluaa tietää, missä kunnossa eri kiinteistöt ovat, vaikka monissa kohteissa vuokralaisilla on laajat ylläpito- ja peruskorjausvastuut. Kuntoarvio toimii konkreettisena työkaluna, kun kiinteistönomistaja käy vuoropuhelua vuokralaisten kanssa.

“Tunnetun kolmannen osapuolen näkemys kiinteistöjen kunnosta auttaa keskustelemaan korjaustarpeista, ja vuokralaiset pystyvät huomioimaan ne omissa prosesseissaan”, Heiska sanoo.

Tunnetun kolmannen osapuolen näkemys kiinteistöjen kunnosta auttaa keskustelemaan korjaustarpeista, ja vuokralaiset pystyvät huomioimaan ne omissa prosesseissaan.

Mikko Heiska, kiinteistöjohtaja, SBB

Hänestä kuntoarvioiden toteutus on sujunut Granlundin kanssa mallikkaasti ja aikataulussa – ihan niin kuin aikaisemmatkin projektit. Myöskään käyttäjille ei ole aiheutunut kuntoarvioista häiriötä, vaikka monissa hoivakiinteistöissä asutaan ja työskennellään vuorokauden ympäri.

Hoivakiinteistöjen arvioinnissa korostuu käyttäjätyytyväisyys

Suurin osa arviointikohteista on 2000-luvulla rakennettuja ikäihmisten hoitolaitoksia, päiväkoteja ja mielenterveyskuntoutujien asuntoloita. Jokaisella rakennuksella on paljon käyttäjiä, ja siksi kuntoarvioiden fokus on asumis- ja käyttömukavuudessa.

“Kiinnitämme erityistä huomiota ilmanvaihtoon, jäähdytykseen ja lämmitykseen”, Keinänen sanoo.

Kuntoarvio sisältää usein käyttäjien ja mahdollisen huoltoyhtiön haastattelut, koska käyttäjien antama olosuhdepalaute ja kehityskohteet ohjaavat kohdekäyntiä tehokkaasti. Rakennus käydään paikan päällä läpi lattiasta kattoon ja pintamateriaaleista taloteknisiin järjestelmiin.

Kuntoarvioiden toteutus on sujunut mallikkaasti ja sovitussa aikataulussa. Myöskään käyttäjille ei ole aiheutunut niistä häiriötä.

Mikko Heiska, kiinteistöjohtaja, SBB

Energiaoptimointi on SBB:n toiminnan kulmakivi

Kuntoarvioraportti sisältää asiantuntijoiden suositukset liittyen LVI-tekniikkaan, sähkötekniikkaan ja rakennustekniikkaan. Toimenpide-ehdotuksilla pyritään varmistamaan sekä vuokralaistyytyväisyys että energiasäästöt, koska energiaoptimointi on SBB:n toiminnan kulmakivi.

“Energiatehokkuushankkeilla voidaan saavuttaa hoivakiinteistöissä suuria säästöjä, koska digitaalista energia- ja olosuhdeseurantaa hyödynnetään niissä vielä suhteellisen vähän”, Keinänen sanoo.

Kuntoarvioiden jatkumoa aiotaan jatkaa SBB:llä tulevinakin vuosina, ja kiinteistöpäälliköt arvioivat jo, minkä kohteiden PTS:t on aika päivittää seuraavaksi.

“Todennäköisesti tarvetta tulee myös syventäville kuntotutkimuksille ja energiakatselmuksille”, Heiska sanoo.

Keinänen suosittelee ottamaan hoivakiinteistöissä käyttöön myös sähköisen huoltokirjan, koska se tukee rakennusten korjaushistorian hallintaa, digitaalista tiedonsiirtoa ja energiaseurantaa.