Kohti avoimempaa rahapuhetta: näin palkka-avoimuus näkyy jo Granlundilla
3.6.2026 – Palkka-avoimuusdirektiivillä halutaan edistää palkitsemisen läpinäkyvyyttä ja sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa. Mutta mitä palkka-avoimuus tarkoittaa käytännössä? Granlundilla vastaus näkyy jo arjessa.
Granlundilla ei pysähdytty odottelemaan vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön, vaan aiheeseen tartuttiin kiinni hyvissä ajoin.
Henkilöstöjohtajamme Minna Lappalainen kertoo, että palkka-avoimuutta ei lähdetty viemään eteenpäin siksi, että niin kuuluu tehdä, vaan siksi, että se nähtiin mahdollisuutena aidosti parantaa arkea:
Halusimme lisätä ymmärrystä siitä, mihin oma palkka perustuu sekä samalla vahvistaa luottamusta siihen, että palkitseminen on reilua.
Tavoitteena oli tuoda palkka avoimempaan keskusteluun sekä työntekijöiden että työnhakijoiden kanssa.
“Taustalla oli ajatus siitä, että kun lainsäädäntö on tulossa, siitä kannattaa ottaa kaikki hyöty irti. Näimme myös mahdollisuuden kehittää Granlundin palkitsemisen rakenteita ja johtamisen työkaluja”, Minna sanoo.
Kyse ei ole pelkästään palkasta
Kyse ei ole vain palkasta, vaan jostain paljon perustavanlaatuisemmasta: oikeudenmukaisuudesta. Palkka on monessa suuressa organisaatiossa edelleen asia, josta puhutaan varoen, jos ollenkaan. Silti juuri siihen liittyy paljon odotuksia, tulkintoja ja välillä myös tyytymättömyyttä.
Granlundilla tätä halutaan muuttaa. Palkasta halutaan puhua rohkeammin.
“Kun olemme avoimempia siitä, mihin palkitseminen perustuu, myös kokemus oikeudenmukaisuudesta ja luottamus vahvistuvat.”

Palkka-avoimuus muuttaa arkea ja vaatii uusia taitoja
Yksi konkreettisimmista muutoksista Granlundilla näkyy rekrytoinnissa: osaan työpaikkailmoituksista on jo tuotu palkkahaarukka näkyviin. Ne perustuvat vaativuusryhmittelyyn, jonka avulla rooleja voidaan vertailla entistä systemaattisemmin. Tämä tekee hakemisesta suoraviivaisempaa: sinun ei tarvitse hakijana arvailla, mille palkkatasolle rooli asettuu, vaan saat käsityksen palkasta jo ennen ensimmäistä keskustelua.
Palkka-avoimuus vaatii myös uudenlaista keskustelua, ja siihen on Granlundilla valmistauduttu.
“Kun henkilöstölle tulee mahdollisuus kysyä omaa palkkaa suhteessa vaativuusryhmäänsä, on itsestäänselvää, ettei jokaisen palkka ole keskiarvossa tai sen yläpuolella. Siksi esihenkilöillemme on annettu valmiuksia käydä näitä keskusteluja”, Minna kertoo
“Yhden vaativuusryhmän sisällä palkat tulevat vaihtelemaan jatkossakin, esimerkiksi kokemusvuosilla ja osaamisella on aina vaikutusta.”
Palkka-avoimuusdirektiivistä lyhyesti
- Tavoitteena on lisätä palkitsemisen läpinäkyvyyttä ja sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa
- Työnhakijalla on oikeus saada tieto palkasta tai palkkahaarukasta ennen työsuhteen alkamista
- Työntekijällä on oikeus pyytää tietoa palkkatasosta suhteessa samaan tai samanarvoiseen työhön
- Työnantajan on raportoitava palkkaeroista
Viestinnällä selkeyttä palkka-avoimuuteen
Granlundilaiset pidetään jatkuvasti kartalla siitä, missä mennään.
“Sisäisessä viestinnässä kerromme vaativuusryhmittelystä ja siitä, mitä direktiiville ja Suomen lainsäädännölle kuuluu”, Minna kertoo
Aihe on luonnollisesti herättänyt myös kysymyksiä, ja välillä väärinymmärryksiä.
“Yksi väärinymmärrys on liittynyt yksilötason palkkatietojen jakamiseen, vaikka palkka-avoimuus ei tarkoita sitä, että jokaisen yksittäisen työntekijän palkat tulisivat näkyviin. Palkka-avoimuuden tavoitteena on edistää naisten ja miesten palkkatasa-arvoa”, Minna avaa.
Täydellistä mallia ei synny kerralla, vaan muutos tapahtuu pala palalta.
“Missä tahansa projektissa pitää jättää tilaa keskusteluille ja erilaisille mielipiteille – niiden kautta päästään hyvään lopputulokseen”, hän summaa.
Näin Granlundilla valmistauduttiin palkka-avoimuusdirektiiviin
Granlundilla valmistautuminen aloitettiin jo vuoden 2024 aikana HR-tiimin perehtyessä direktiiviin ja sen vaatimuksiin. Keskeisin kehitystyö liittyi vaativuusryhmittelyn rakentamiseen, jonka avulla samanarvoista työtä voidaan vertailla.
Vaikka Granlundilla palkat pohjautuvat SKOL-luokituksiin, tarkempaa vaativuusryhmittelyä ei ollut aiemmin tehty.
Vaativuusryhmittelyä rakennettiin yhteistyössä liiketoimintajohdon ja henkilöstön edustajien kanssa työpajoissa ja sitä hiottiin saatujen kommenttien pohjalta.
Työtä tehtiin yhdessä ulkopuolisen asiantuntijakumppanin Mandatumin kanssa. Mandatum tuki erityisesti mallin rakentamisessa ja vaatimusten tulkinnassa.
Haluatko kuulla lisää?

Minna Lappalainen
Lisää uutisiamme
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.