Miten tunnistat pätevän kuntotutkijan ja tilaat laadukkaan kuntoarvion?
11.5.2023 – Molempiin kysymyksiin saat vastaukset korjausrakentamisen asiantuntijoiltamme, jotka ovat erikoistuneet niin kevyempiin kuntoarvioihin kuin kattaviin kuntotutkimuksiin. Tässä viisi vinkkiä työn tilaajalle!
Rakennuksia voidaan tutkia monin eri tavoin. Niin kuntoarviot, sisäilmatutkimukset kuin kuntotutkimukset antavat tärkeää tietoa korjaussuunnittelua varten. Asiantuntijamme kertovat viisi vinkkiä, joiden avulla valitset pätevän kuntotutkijan ja varmistat hyvän lopputuloksen jo tilausvaiheessa.
1. Aloita selvitystyö PTS:stä ja kuntoarviosta
Tutkimuspäällikkömme Esko Sistonen kehottaa lähtemään liikkeelle pitkän tähtäimen suunnitelmasta (PTS) ja kuntoarvioista. Molemmat tukevat kiinteistön nykykunnon arviointia ja ennakoivaa korjaamista. PTS kertoo rakennuksesta kaikki rakenteiden tai talotekniikan korjaustarpeet 10 vuoden säteellä.
“Kokonaiskuva on tärkeä, koska esimerkiksi alapohjarakenteiden vaurioilla voi olla yhteys väärin toimivaan salaojajärjestelmään tai pohjaviemäröintiin.”
Ja kun jotakin korjataan, purkutöiltäkään ei voi välttyä. Siksi kuntoarviota kannattaa täydentää asbesti- ja haitta-ainekartoituksella (AHA).
2. Arvioi tutkimussuunnitelman sisältöä
Kuntotutkimuksen laadukkaaseen lopputulokseen vaikutetaan jo tutkimussuunnitelmalla. Näytteidenotto on kohdistettava oikeisiin paikkoihin, jotta rajatulla näytemäärällä saadaan aikaan edustavia tuloksia. Näytteitä tarvitaan niin vaurioituneista kuin vertailupaikoista ja eri julkisivusuunnista.
“On myös hyvä merkki, jos tutkija ehdottaa näytemääriä ja näytteenottopaikkoja kohteessa tekemiensä havaintojen pohjalta, ei pelkkien yleisten ohjetaulukoiden mukaan”, lisää ryhmäpäällikkömme Tuomas Alinikula.
On hyvä merkki, jos tutkija ehdottaa näytemääriä ja näytteenottopaikkoja kohteessa tekemiensä havaintojen pohjalta.
Tuomas Alinikula, ryhmäpäällikkö, Granlund Oy
Sistosen mukaan tutkimussuunnitelman laadusta kertoo tutkimusmenetelmien valinta perusteluineen.
“Jos esimerkiksi suosittelemme vetolujuustestin sijaan kalliimpaa ohuthie-analyysiä, syynä on sen tarjoama tarkempi tieto betonirakenteen nykykunnosta ja riskeistä.”
3. Varmista riittävät lähtötiedot ja kohdekäynnit
Kuntotutkimusten tulokset saavat syvyyttä, jos tutkijalla on käytössään rakennuksen historiatietoja, esimerkiksi tehdyistä korjauksista. Mikään ei kuitenkaan korvaa kohdekäyntiä paikan päällä.
“Kohteessa pääsemme kiinni eri aikakausien riskirakenteisiin ja osaamme keskittyä tutkimuksissa tiettyihin rakenneosiin, kuten sokkeliin tai julkisivuun”, Sistonen selittää.
Alinikula korostaa myös kuntotutkijan kykyä arvioida, onko kohde hyvässä vai heikossa kunnossa, pientä pintaremonttia vailla vai laajan peruskorjauksen tarpeessa. Rahaa säästyy, kun kohteessa tehdään juuri oikeat korjaukset, oikeaan aikaan ja sopivassa laajuudessa.
“Koska teemme kuntoarvioita, kuntotutkimuksia ja sisäilmatutkimuksia, näemme rakennusten vaurioiden koko skaalan. Siksi pystymme arvioimaan korjausten kiireellisyyttä ja kustannuksia.”
Koska teemme kuntoarvioita, kuntotutkimuksia ja sisäilmatutkimuksia, näemme rakennusten vaurioiden koko skaalan. Siksi pystymme arvioimaan korjausten kiireellisyyttä ja kustannuksia.
Tuomas Alinikula, ryhmäpäällikkö, Granlund Oy
4. Luota asiantuntijan suosituksiin!
Kuntotutkijoille on olemassa monenlaisia pätevyyksiä ja sertifikaatteja, mutta asiantuntijamme korostavat myös kokemusta erilaisista kohteista aina liiketiloista voimalaitoksiin ja kauppakeskuksista tuulivoimaloihin.
“Riittävä rakennustekninen ja rakennusfysikaalinen kokemus auttaa tunnistamaan ja huomaamaan kohteessa erilaisia ongelmia”, Alinikula sanoo.
Hän kehottaakin valitsemaan ensin tutkimukselle pätevän tekijän ja sen jälkeen luottamaan siihen, mitä hän suosittelee. Silloin korjaustapa valitaan oikein, ja ongelma saadaan ratkaistua tavalla, joka kestää aikaa.
5. Hyödynnä tutkijoiden hiljaista tietoa korjaussuunnittelussa
Kuntotutkijoidemme näkökulma on aina rakennuksen koko elinkaaressa ja käyttöiän pidentämisessä. Tätä ajattelutapaa tuetaan Granlundin laajoilla korjausrakentamisen palveluilla. Tutkimuksista voidaan siirtyä jouhevasti korjaussuunnitteluun ja rakennuttamiseen.
“Tarjoamme myös korjausten onnistumisen arviointia jatkuvatoimisilla mittauksilla eli pitkäaikaisseurannalla”, Sistonen lisää.
Synergiaedut näkyvät korjaussuunnittelun laadussa. “Tutkijoille kertyy kohdekäynneillä hiljaista tietoa, jota kuntotutkimusraporteista ei löydy. Tätä hiljaista tietoa pystymme välittämään myös talotekniikka- ja rakennesuunnittelijoillemme”, Alinikula sanoo.
Haluatko kuulla lisää?
Esko Sistonen
Tuomas Alinikula
Lisää uutisiamme
Granlund mukana uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailun voittajatiimissä
12.09.2025 – Helsingin Eteläsatamaan rakennettavan uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailu huipentui 11. syyskuuta. Granlund on mukana kilpailun voittaneessa JKMM Arkkitehtien suunnitteluryhmässä.
Granlund on Vuoden 2025 sähkösuunnittelija
11.09.2025 – Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry ja Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry valitsivat Granlundin Vuoden sähkösuunnittelijaksi.
Kim Hagman aloittaa Granlundin talousjohtajana
10.09.2025 – Granlundin uusi talousjohtaja (CFO) on FCG:ltä siirtyvä Kim Hagman. Hänessä yhdistyy kira-alan, projektiliiketoiminnan ja laskennan vahva osaaminen.
Granlund teki yrityskaupan Kauto Nikulainen arkkitehtien kanssa
02.09.2025 – Granlundin arkkitehtisuunnittelu kasvaa yli 100 arkkitehtiin. Kauto Nikulainen arkkitehtien yrityskaupan myötä arkkitehtisuunnittelu laajenee pääkaupunkiseudulle.
Konkreettisia ohjeita talotekniikan kiertotalouteen
15.08.2025 – Alan yhteishanke selvitti, miten kiertotalous mahdollistetaan talotekniikka-alalla. Tarjolla on tutkittua tietoa ja konkreettisia ohjeita. Granlund toimi hankkeen konsulttina.
Suomalaiset asiantuntijat suunnittelevat Ukrainaan sairaalakonseptin
14.08.2025 – Suomalaisista sairaalasuunnittelun asiantuntijoista muodostuva IHDA-allianssi suunnittelee Ukrainaan yleissairaalan mallia.
Tuomo Nerg rakennuttamisen liiketoimintajohtajaksi
05.08.2025 – Tuomo Nerg aloittaa Granlundin uutena rakennuttamisen liiketoimintajohtajana. Hänen tehtävänään on tukea rakennuttamisen kasvua kotimaassa ja kansainvälisesti.
Pk-yrityksen vastuullisuustyö helpommaksi – uusi palvelukokonaisuus avuksi
18.06.2025 – Monissa pk-yrityksissä vastuullisuustyö on jo arkea. Tuotevalmistajille suunnattu palvelukokonaisuutemme auttaa tekemään sen näkyväksi.
Energiatehokkuustoimien pitää tuottaa säästöjä – mutta voiko niiden onnistumista mitata?
16.06.2025 – Säästääkö energiatehokkuushanke tai energiatehokkuuspalvelu luvatun määrän energiaa? Asia pystytään selvittämään kustannustehokkaasti Granlundin uudella tekoälyä hyödyntävällä työkalulla.
