Miten tunnistat pätevän kuntotutkijan ja tilaat laadukkaan kuntoarvion?
11.5.2023 – Molempiin kysymyksiin saat vastaukset korjausrakentamisen asiantuntijoiltamme, jotka ovat erikoistuneet niin kevyempiin kuntoarvioihin kuin kattaviin kuntotutkimuksiin. Tässä viisi vinkkiä työn tilaajalle!
Rakennuksia voidaan tutkia monin eri tavoin. Niin kuntoarviot, sisäilmatutkimukset kuin kuntotutkimukset antavat tärkeää tietoa korjaussuunnittelua varten. Asiantuntijamme kertovat viisi vinkkiä, joiden avulla valitset pätevän kuntotutkijan ja varmistat hyvän lopputuloksen jo tilausvaiheessa.
1. Aloita selvitystyö PTS:stä ja kuntoarviosta
Tutkimuspäällikkömme Esko Sistonen kehottaa lähtemään liikkeelle pitkän tähtäimen suunnitelmasta (PTS) ja kuntoarvioista. Molemmat tukevat kiinteistön nykykunnon arviointia ja ennakoivaa korjaamista. PTS kertoo rakennuksesta kaikki rakenteiden tai talotekniikan korjaustarpeet 10 vuoden säteellä.
”Kokonaiskuva on tärkeä, koska esimerkiksi alapohjarakenteiden vaurioilla voi olla yhteys väärin toimivaan salaojajärjestelmään tai pohjaviemäröintiin.”
Ja kun jotakin korjataan, purkutöiltäkään ei voi välttyä. Siksi kuntoarviota kannattaa täydentää asbesti- ja haitta-ainekartoituksella (AHA).
2. Arvioi tutkimussuunnitelman sisältöä
Kuntotutkimuksen laadukkaaseen lopputulokseen vaikutetaan jo tutkimussuunnitelmalla. Näytteidenotto on kohdistettava oikeisiin paikkoihin, jotta rajatulla näytemäärällä saadaan aikaan edustavia tuloksia. Näytteitä tarvitaan niin vaurioituneista kuin vertailupaikoista ja eri julkisivusuunnista.
”On myös hyvä merkki, jos tutkija ehdottaa näytemääriä ja näytteenottopaikkoja kohteessa tekemiensä havaintojen pohjalta, ei pelkkien yleisten ohjetaulukoiden mukaan”, lisää ryhmäpäällikkömme Tuomas Alinikula.
On hyvä merkki, jos tutkija ehdottaa näytemääriä ja näytteenottopaikkoja kohteessa tekemiensä havaintojen pohjalta.
Tuomas Alinikula, ryhmäpäällikkö, Granlund Oy
Sistosen mukaan tutkimussuunnitelman laadusta kertoo tutkimusmenetelmien valinta perusteluineen.
”Jos esimerkiksi suosittelemme vetolujuustestin sijaan kalliimpaa ohuthie-analyysiä, syynä on sen tarjoama tarkempi tieto betonirakenteen nykykunnosta ja riskeistä.”
3. Varmista riittävät lähtötiedot ja kohdekäynnit
Kuntotutkimusten tulokset saavat syvyyttä, jos tutkijalla on käytössään rakennuksen historiatietoja, esimerkiksi tehdyistä korjauksista. Mikään ei kuitenkaan korvaa kohdekäyntiä paikan päällä.
”Kohteessa pääsemme kiinni eri aikakausien riskirakenteisiin ja osaamme keskittyä tutkimuksissa tiettyihin rakenneosiin, kuten sokkeliin tai julkisivuun”, Sistonen selittää.
Alinikula korostaa myös kuntotutkijan kykyä arvioida, onko kohde hyvässä vai heikossa kunnossa, pientä pintaremonttia vailla vai laajan peruskorjauksen tarpeessa. Rahaa säästyy, kun kohteessa tehdään juuri oikeat korjaukset, oikeaan aikaan ja sopivassa laajuudessa.
”Koska teemme kuntoarvioita, kuntotutkimuksia ja sisäilmatutkimuksia, näemme rakennusten vaurioiden koko skaalan. Siksi pystymme arvioimaan korjausten kiireellisyyttä ja kustannuksia.”
Koska teemme kuntoarvioita, kuntotutkimuksia ja sisäilmatutkimuksia, näemme rakennusten vaurioiden koko skaalan. Siksi pystymme arvioimaan korjausten kiireellisyyttä ja kustannuksia.
Tuomas Alinikula, ryhmäpäällikkö, Granlund Oy
4. Luota asiantuntijan suosituksiin!
Kuntotutkijoille on olemassa monenlaisia pätevyyksiä ja sertifikaatteja, mutta asiantuntijamme korostavat myös kokemusta erilaisista kohteista aina liiketiloista voimalaitoksiin ja kauppakeskuksista tuulivoimaloihin.
”Riittävä rakennustekninen ja rakennusfysikaalinen kokemus auttaa tunnistamaan ja huomaamaan kohteessa erilaisia ongelmia”, Alinikula sanoo.
Hän kehottaakin valitsemaan ensin tutkimukselle pätevän tekijän ja sen jälkeen luottamaan siihen, mitä hän suosittelee. Silloin korjaustapa valitaan oikein, ja ongelma saadaan ratkaistua tavalla, joka kestää aikaa.
5. Hyödynnä tutkijoiden hiljaista tietoa korjaussuunnittelussa
Kuntotutkijoidemme näkökulma on aina rakennuksen koko elinkaaressa ja käyttöiän pidentämisessä. Tätä ajattelutapaa tuetaan Granlundin laajoilla korjausrakentamisen palveluilla. Tutkimuksista voidaan siirtyä jouhevasti korjaussuunnitteluun ja rakennuttamiseen.
”Tarjoamme myös korjausten onnistumisen arviointia jatkuvatoimisilla mittauksilla eli pitkäaikaisseurannalla”, Sistonen lisää.
Synergiaedut näkyvät korjaussuunnittelun laadussa. ”Tutkijoille kertyy kohdekäynneillä hiljaista tietoa, jota kuntotutkimusraporteista ei löydy. Tätä hiljaista tietoa pystymme välittämään myös talotekniikka- ja rakennesuunnittelijoillemme”, Alinikula sanoo.
Haluatko kuulla lisää?
Tuomas Alinikula
Lisää uutisiamme
Granlund vahvistaa vastuullisuuspalveluitaan
05.10.2026 – Granlund vahvistaa rooliaan kiinteistö- ja rakennusalan vastuullisuuden edelläkävijänä rekrytoimalla joukon erittäin kokeneita ympäristöluokitusten ja elinkaariohjauksen ammattilaisia.
Rakennuttajatoimisto Venttiseiska fuusioitui osaksi Granlundia
02.10.2026 – Yrityskauppa tehtiin alkuvuodesta, sulautuminen valmistui 1.10.2026. Tavoitat tutut rakennuttamisen asiantuntijat nyt Granlundilta.
Granlund laajentaa konsultoinnin palveluitaan kolmella kokeneella asiantuntijalla
02.10.2026 – Vesa Klemettilä, Tuomas Hietala ja Viljo Lindstén tuovat Granlundille osaamista, joka laajentaa palveluita teknisessä kiinteistöjohtamisessa, kiinteistöstrategioissa, varainhoidossa ja dataohjattussa päätöksenteossa.
Pekka Metsille kunniamaininta Vuoden 2026 Tate-teko -kilpailussa
01.10.2026 – Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsi on palkittu kunniamaininnalla ensimmäistä kertaa järjestetyssä Vuoden Tate-teko -kilpailussa. Tunnustus luovutettiin FinnBuild-messuilla keskiviikkona 30.9.
Tatu Silventoinen tuo kiinteistösijoitusmarkkinasta osaamista Granlundille
17.09.2026 – Kokenut kiinteistökehitysjohtaja tulee kehittämään palveluja kiinteistösijoitusmarkkinan murroksessa.
Granlund vahvistaa ympäristöpalveluitaan Anna-Riikka Pehkonen-Ollilan johdolla
14.09.2026 – Ympäristönäkökulmat ovat yhä merkittävämpi osa suuria teollisuushankkeita. Granlund vahvistaa ympäristöpalveluitaan kehittämällä talon YVA- ja ympäristöosaamista kokeneen ympäristöasiantuntijan johdolla.
Granlundin kasvu jatkuu – ennätysmäärä yrityskauppoja
17.08.2026 – Granlund on laajentunut ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana useilla yrityskaupoilla. Liikevaihdon kasvu on ylittänyt tavoitteet niin Suomessa kuin Ruotsissa.
Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy osaksi Granlundia
30.06.2026 – Lappeenrannassa toimiva Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy liittyy osaksi Granlundia 30.6. tehdyllä yrityskaupalla.
Erikoissairaanhoitaja Tiina Jouppila vahvistaa Granlundin käyttäjälähtöistä sairaalasuunnittelua
29.06.2026 – Granlund Pohjanmaan arkkitehtiosastolle nimitetty Tiina Jouppila hyödyntää työssään käyttäjälähtöisen ja näyttöön perustuvan sairaalasuunnittelun menetelmiä sekä virtuaaliympäristöjä.