Kuntoarvio kuin kuntoarvio?
13.8.2025 – Kuntoarvio on parhaimmillaan paljon enemmän kuin lista remonttitarpeista ja hintalapuista. Se on työkalu, joka kertoo kiinteistön todellisen tilanteen – ja antaa juuri oikeaa tietoa juuri oikeaan tarkoitukseen.
1. Suunnitelma kunnossapitoa varten
Selvitämme hyvin konkreettisesti, mitä kohteen kunnossapito vaatii tulevina vuosina. Millaisia, miten laajoja ja minkä hintaisia toimenpiteitä tulee agendalle? Suunnitelma voi kattaa muutaman vuoden aikajänteen – tai ulottua jopa 50 vuoden päähän, riippuen strategiastasi ja tarpeistasi.
2. Taloudellinen varautuminen
Kun halutaan tietää, paljonko kiinteistömassan ylläpito ja korjaaminen tulevaisuudessa maksaa, mutta aiempaa dataa ei ole, voidaan aloittaa ylätason arvion avulla. Se perustuu laskennallisiin käyttöikiin ja antaa kokonaiskuvan, jota voi myöhemmin tarkentaa kohdekohtaisilla kuntoarvioilla.
3. Vuokratason määrittäminen
Rakennuksen kunto on suoraan yhteydessä sen vuokrattavuuteen – ja vuokratasoon. Kuntoarvio auttaa määrittämään realistisen, mutta tuottavan vuokratason, sekä sopimaan selkeästi ylläpitovastuut, erityisesti sisäisen vuokran tilanteissa julkisella puolella.
4. Kehitys- tai korjaushankkeen lähtötiedoksi
Kun kohteeseen on luvassa remontteja ja perusparannuksia, kuntoarvio toimii hyvänä pohjatietona. Tällöin fokus on siinä, että saadaan riittävästi tietoa, jotta voidaan suunnitella hanke mahdollisimman tehokkaasti.
5. Kiinteistökaupan tueksi
Kaupan yhteydessä perinteistä kuntoarviota täydentää laajempi due diligence -selvitys, joka voi sisältää myös ympäristöriskien, ESG-vaatimusten ja viranomaismääräysten tarkastelua. Lisäksi annamme suositukset: mitä kannattaa tehdä ennen kauppaa ja mitä voi jättää kaupan jälkeiseen aikaan.
6. Vastuullisuustyön tukena
Kuntoarvion yhteydessä voidaan selvittää esimerkiksi ilmastoriskejä ja tunnistaa keinoja parantaa energiatehokkuutta tai varmistaa rakennuksen sertifioitavuus.
Kirjoittaja Susanna Sairanen on Granlundin kiinteistöjohtamisen palvelujen kaupallinen johtaja.
Kysy lisää ja ota yhteyttä
Susanna Sairanen
Lue lisää blogeja
Myynti, purkaminen vai odottelu – mitä tehdä tyhjilleen jäävälle kiinteistölle?
13.11.2025 – Kiinteistöihin on sitoutunut paljon pääomaa ja kiinteistökannan kohtalo huolestuttaa tällä hetkellä monia aivan hyvästä syystä. Mitä tehdä tyhjille, tyhjeneville ja…
Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
11.11.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…
Kiinteistön energiatehokkuus ei synny yksittäisillä tempuilla
10.11.2025 – Yksittäisiä vippaskonsteja ja komponentteja energian säästämiseen on tarjolla runsaasti, mutta täsmäiskujen seurauksena suuri potentiaali jää usein piiloon. Energiatehokkuudessa kyse on…
EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia
23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.
Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?
10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…
Mikä on energianhallintajärjestelmä?
03.10.2025 – Lokakuussa 2025 voimaan astuva energiatehokkuuslaki velvoittaa yrityksiä ottamaan käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän, jos niiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.
Kiinteistökehitys avaa ratkaisun ovia kuntien sote-ahdinkoon
01.10.2025 – Kuntien rooli terveydenhuollon kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä on muuttunut radikaalisti. Miten kiinteistökehitys voi auttaa tuoreita vuokranantajia sote-kiinteistöjen hallinnassa?