Rakennus kuntoremonttiin?
14.4.2023 – 1960–1980-lukujen rakennukset – siinä missä ihmisetkin – saattavat kaivata pientä kuntoremonttia. Keski-ikäinen rakennetekniikan asiantuntija lähti tapamaan ikätovereitaan.
Polvea jomottaa ja selkää kolottaa, peilikuva on kulahtanut ja valahtanut, paikoin jopa pullahtanut. Terveydenhoitaja ja lääkäri ottavat leppoisan vastaanoton päätteeksi puheeksi inhottavia asioita. Elintapoja kannattaisi vähintään kriittisesti pohtia, mieluiten myös muuttaa niitä. Saatetaanpa mainita diabetes, sydän- ja verisuonitaudit ja kuntoremontti. Monelle keski-ikäiselle aivan tuttu tapahtumakulku.
Sohvan pohjalle tiedoksi: samassa jamassa on muitakin keski-ikäisiä. Tästä aivan läheltäkin löytyy varmasti useita. Seuraavaksi peruskorjausiässä ovat 1960–1980-lukujen rakennukset. Jos rakennukset kävisivät terveyshuollossa, olisi monelle esitetty hyvinvointiin ja elämäntapoihin liittyviä kiperiä kysymyksiä. Kerääntynyt korjausvelka otettaisiin puheeksi, ja monta taloa olisi passitettu siltä istumalta tutkimuksiin ja urheiluopistolle kuntoremonttiin. Joitakin olisi varmasti valistettu, että ei se haava parane töpöttelemällä meikkivoidetta ja puuteria päälle.
Jos rakennukset kävisivät terveyshuollossa, olisi monelle esitetty hyvinvointiin ja elämäntapoihin liittyviä kiperiä kysymyksiä.
Rakennusteollisuus RT:n mukaan rakennuskannassa on laiminlyötyjä korjauksia noin 30–50 miljardin euron edestä. Korjausvelkaa syntyy, kun kunnossapito laiminlyödään ja tehdään vain välttämättömiä korjauksia.
1960–1980-lukujen rakennukset kaipaavat pientä kuntoremonttia
Lähdetään siis kävelylle pohtimaan, vastaanotollahan patistettiin kartuttamaan päivittäisiä askelia ja lisäämään arkiliikuntaa.
Tuossapa ihan kopsakkakuntoinen pikku liiketalo, sehän valmistuikin juuri äsken joskus 1970-luvun lopussa. Räystäskouruhan se siellä on putoamaisillaan, ja on jäljistä päätellen jo varsin pitkään valuttanut vettä ulkoseinälle. Taitaa olla hankalaa päästä sateen jälkeen töihin, kun sisäänkäynnin eteen ihan rakennuksen viereen on tullut suuri vesilammikko. Kovin monta autoa ei ole parkkipaikalla: mahtaako siellä enää toimiakaan kuin se yksi aivan alusta asti ollut firma?
Viereisellä pihalla nähdään imuauto ja pari putkiliikkeen pakettiautoa. Mitähän siellä tapahtuu, harmi ettei ole mitään syytä mennä yhtään lähemmäs hammaslääkäriä kuin on ehdottoman pakko. Myöhemmin saadaan kuulla naapurilta, että hänen poikansa äskettäin avaamalla hammaslääkäriasemalla vessasta oli noussut sitä itseään ja viemärin runsaista antimista olivat saaneet jotkut muutkin tilat osansa. Viereinen kuntokeskuskin oli joutunut joksikin aikaa sulkemaan.
Rakennuksen säännölliset ja ennakoivat toimenpiteet kannattavat
Kotona on kahvin keittyessä hetki aikaa tuijotella sohvalta kattoon. Toistekin voisi lähteä kävelylle, sää oli kaunis ja ulkoiluhan piristi. Työterveydessä ei oltu ehkä varsinaisesti väärässä, vaikka siellä vähän mäkätettiinkin. Tässähän ei nuorruta. Alkaa tulla kaikenlaista kremppaa.
Sohvan uskomaton vetovoima on tuttu jokaiselle. Siellä on mukava loikoilla, mutta aika mukavaa on myös kyetä kampeutumaan omin voimin ylös ja touhuamaan nyt ja tulevaisuudessa. Triathlonkuntoon hankkiutuminen ei ole onneksi ainakaan vielä kaikille pakollista.
Rötköttääkö kohteesi vuodesta toiseen sohvanpohjalla odottamassa jonkin vakavamman, ikävämmän ja kalliimman kehittymistä?
Sohvalle päätyy helposti, mutta itse voi päättää, kauanko siellä makaa. Miten on, rakennuksen omistaja: rötköttääkö kohteesi vuodesta toiseen sohvanpohjalla odottamassa jonkin vakavamman, ikävämmän ja kalliimman kehittymistä, vai onko odotettavissa säännöllisiä ja ennakoivia toimenpiteitä, jotka kantavat vielä vuosikymmenien päähän?
Teksti: Päivi Mäkinen
Kirjoittaja on keski-ikäinen rakennetekniikan asiantuntija, jolla on erittäin vetovoimainen sohva ja kuntosalin jäsenyys.
Haluatko kuulla lisää?
Päivi Mäkinen
Lue muita blogejamme
Myynti, purkaminen vai odottelu – mitä tehdä tyhjilleen jäävälle kiinteistölle?
13.11.2025 – Kiinteistöihin on sitoutunut paljon pääomaa ja kiinteistökannan kohtalo huolestuttaa tällä hetkellä monia aivan hyvästä syystä. Mitä tehdä tyhjille, tyhjeneville ja…
Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
11.11.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…
Kiinteistön energiatehokkuus ei synny yksittäisillä tempuilla
10.11.2025 – Yksittäisiä vippaskonsteja ja komponentteja energian säästämiseen on tarjolla runsaasti, mutta täsmäiskujen seurauksena suuri potentiaali jää usein piiloon. Energiatehokkuudessa kyse on…
EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia
23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.
Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?
10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…
Mikä on energianhallintajärjestelmä?
03.10.2025 – Lokakuussa 2025 voimaan astuva energiatehokkuuslaki velvoittaa yrityksiä ottamaan käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän, jos niiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.
Kiinteistökehitys avaa ratkaisun ovia kuntien sote-ahdinkoon
01.10.2025 – Kuntien rooli terveydenhuollon kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä on muuttunut radikaalisti. Miten kiinteistökehitys voi auttaa tuoreita vuokranantajia sote-kiinteistöjen hallinnassa?
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.