Länsimetron talotekniikka pitää huolta turvallisista matkustusolosuhteista joka tilanteessa
24.5.2018 – Yksi Suomen suurimmista infra-, talotekniikka- ja automaatiohankkeista sisältää valtavan määrän erilaista talotekniikkaa. Automatisoidut järjestelmät huolehtivat metromatkustamisen mukavuudesta ja turvallisuudesta.
Toimialat
Palvelut
Paikkakunnat
Länsimetro sisältää 13 metroasemaa ja 21 kilometriä rataa Helsingin Ruoholahdesta Espoon Kivenlahteen. Koko matkan ajan kaksi tunnelia kulkevat rinnakkain. Granlund oli suunnittelemassa metron talotekniikkaa laajalla porukalla, koska tehtäväkin oli mittava.
“Jokaisen aseman louhintatila on olympiastadionin kokoluokkaa, josta asemalaiturit muodostavat noin kolmasosan. Se kuvaa hyvin modernissa metrossa tarvittavien tekniikkatilojen määrää”, kertoo Granlundin rakennusautomaatio-osaston johtaja Jukka Karhu.
Granlundin LVI-suunnittelijat ja rakennusautomaatiovalvojat olivat mukana jo metron ensimmäisessä vaiheessa. Toisessa vaiheessa mukaan tulivat myös sähkösuunnittelijat, palotekniikan asiantuntijat ja rakennusautomaatiosuunnittelijat. Moni näki omin silmin monivuotisen projektin kehityskaaren. Yksi heistä on sähkösuunnittelun projektipäällikkö Tero Nieminen.
“Sähkö- ja automaatiosuunnittelusta vastasi kolmen toimiston yhteenliittymä, johon osallistui Granlundilta lähes 60 henkeä ja koko tiimissä noin 100 suunnittelijaa.”
Sähkö- ja automaatiosuunnittelusta vastasi kolmen toimiston yhteenliittymä, johon osallistui Granlundilta lähes 60 henkeä ja koko tiimissä noin 100 suunnittelijaa.
Tero Nieminen, sähkösuunnittelun projektipäällikkö, Granlund
Rakennusautomaatio sitoo talotekniikkajärjestelmät yhteen
Jokainen metroasema on näyttävästi omanlaisensa, mutta tekniikka pyrittiin suunnittelemaan mahdollisimman samanlaiseksi. Se vaatii yhteistyötä sähkö-, LVI- ja rakennusautomaatiosuunnittelijoilta.
“Meidän vastuullamme oli LVI-automaatio, joka luo lämmitys-, jäähdytys- ja ilmanvaihtoratkaisuista toimivan, energiatehokkaan ja turvallisen kokonaisuuden”, kertoo Granlundin rakennusautomaatiosuunnittelija Antti Haapakoski. Turva-automaatiosta vastasi Sähköinsinööritoimisto Oy Niemistö.
Jukka Karhu on tyytyväinen kahden suunnittelutoimiston yhteistyöhön. Kiinteistö- ja turva-automaatio vastaavat osittain samoista ja osin eri asioista, joten toimiva kokonaisuus edellytti eri järjestelmien teknistä ja toiminnallista yhteensovittamista.
Kaikkien eri järjestelmien yhteensovitusta tuettiin 3D-mallinnuksella. Suunnittelun aikana luotua yhdistelmätietomallia hyödynnetään myös Länsimetron käyttö- ja ylläpitovaiheessa.
Rakennusautomaatioratkaisut kehittyivät matkan varrella
Länsimetron toisessa vaiheessa tavoitteet olivat erittäin korkealla, ja ensimmäisestä vaiheesta saadut opit jalostivat suunnitteluratkaisuja eteenpäin.
“Esimerkiksi sammutusvedet saadaan automaattiselle sammutusjärjestelmälle ja pelastajille samasta keskitetystä putkistosta”, kertoo Granlundin palontorjuntatekniikan asiantuntija Timo Nevalainen.
Sen sijaan hajautettu järjestelmä paransi metron toisen vaiheen rakennusautomaation luotettavuutta. Yhden alakeskuksen sijaan asemilla on IV-konekohtaiset alakeskukset. “Kun kaikkea älyä ei ole keskitetty yhteen paikkaan, häiriötilanteet vaikuttavat vain pieneen osaan järjestelmistä”, Haapakoski sanoo.
Metron toimintavarmuutta on parannettu sillä, että ratatunnelin tekniikka-asennukset on hajautettu useisiin eri teknisiin tiloihin. Sähkötekniikassa monet järjestelmät on samasta syystä kahdennettu. Tero Niemisen mukaan jokaisella asemalla on oma varavoimakone, joka syöttää sähköä poikkeustilanteessa tarvittaville järjestelmille.
“Kaikki kriittinen toiminta on varmistettu UPSeilla, joita on esimerkiksi kaikilla sisäänkäynneillä. Länsimetro edustaa tekniikaltaan ja turvallisuudeltaan maailman kärkitasoa”, kertoo Nieminen.
Kaikki mahdolliset tilanteet ja skenaariot tulipaloista tulviin ja sähkökatkoihin on testattu moneen kertaan.
Jukka Karhu, Granlundin rakennusautomaatio-osaston johtaja
LVI-tekniikka luo mukavat olosuhteet matkustajille ja huollolle
Granlundin LVI-osaston ryhmäpäällikkö Ari Ekströmin mukaan metron ensimmäisessä vaiheessa suurin haaste oli kartoittaa tarvittavat LVI-järjestelmät ja tehdä niille kallioon riittävät tilavaraukset. LVI-tekniikkaa tarvitaan paljon, koska moni sähkölaite vaatii jatkuvaa jäähdytystä ja ilmanvaihdon on toimittava 24/7.
“Ilmanvaihtoa ei voi kosteissa kalliotiloissa pysäyttää koskaan. Muuten tilat voivat homehtua.”
Maan alle suunniteltiin kuivatusjärjestelmä, koska kalliosta tihkuu aina vettä. Sen sijaan sadevedet eivät metrotunneleihin pääse. Ekström lupaa, että jos kuivatuspumput jostain syystä sammuvat, asemilla on suuria varoaltaita, joihin vesi kertyy vahinkoa aiheuttamatta.
Ilmanvaihdon otto- ja poistoilman puhaltimet sijoitettiin maan päälle metroasemien kohdalla. Kanavat ovatkin poikkeukselliset pitkät, jopa satoja metrejä. Silti puhaltimien on toimittava kokonaisuutena, ja siinä tarvittiin automatiikkaa. Granlundin rakennusautomaatiovalvojat ja kaikki suunnittelijat olivat mukana molempien vaiheiden laadun varmistamisessa eli teknisten järjestelmien toimintakokeissa.
“Kaikki mahdolliset tilanteet ja skenaariot tulipaloista tulviin ja sähkökatkoihin on testattu moneen kertaan”, Karhu sanoo.
Haluatko kuulla lisää?
Länsimetro
- Länsimetro-projektissa rakennettiin jatke Helsingin metrolle eli ns. kantametrolle. Länsimetron osuuden myötä metro jatkui Helsingin Ruoholahdesta Espoon Kivenlahteen.
- Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin omistama osakeyhtiö, joka vastasi metron rakennuttamisesta. Rakennusprojektin päätyttyä Länsimetro Oy omistaa rakentamansa metroinfran.
- Länsimetron rakentamisesta päätettiin vuonna 2008 ja rakentaminen alkoi vuonna 2009.
- Ensimmäinen rakennusvaihe Ruoholahdesta Matinkylään valmistui vuonna 2017 ( 8 asemaa, 14 km).
- Toinen vaihe Matinkylästä Kivenlahteen valmistui vuonna 2022 (5 asemaa, 7 km ja maanlainen metrovarikko).
Granlundin palvelut
- LVI-suunnittelu
- Sähkösuunnittelu
- Rakennusautomaatiosuunnittelu
- Palontorjunta
- Yhdistelmätietomallinnus
- Käyttöönoton varmistus
Jukka Karhu
Tero Nieminen
Integraatiot tuovat tehokkuutta Lappeenrannan Toimitilojen arkeen
Granlund Manager ohjelmisto, Integraatiot
Länsimetron talotekniikka pitää huolta turvallisista matkustusolosuhteista joka tilanteessa
Kokkolan Urheilupuistosta tulossa energiatehokkuuden edelläkävijä
Energiasuunnittelu, Talotekniikkasuunnittelu
Urheilu
Sampon uusi päärakennus ihastuttaa valolla ja väreillä
Arkkitehtisuunnittelu
Koulut ja oppilaitokset
LUMI on maailman energiatehokkain ja ekologisin supertietokone
Datakeskussuunnittelu, Talotekniikkasuunnittelu
Datakeskukset
Ylläpidon ulkoistus toi Kirkkonummelle säästöjä
Granlund Manager ohjelmisto, Huollon johtaminen ja laadun seuranta, Kilpailutukset ja hankinnat
Kunnat ja kaupungit
Taidemuseo Chappe on pieni timantti keskellä Tammisaarta
LVI-suunnittelu, Sähkösuunnittelu, Rakennusautomaatiosuunnittelu
Kulttuuri ja rakennushistorialliset kohteet
Vahva luottamus on CSC:n kumppanuuden tukijalka
Arkkitehtisuunnittelu, Rakennesuunnittelu, Talotekniikkasuunnittelu, Rakennuttaminen ja valvonta, Toiminnan varmistaminen ja käyttöönotto
Datakeskukset
Pohjois-Savon SOTE-uudistus toi mukanaan yli 400 uutta toimipaikkaa
Granlund Manager ohjelmisto
Sairaalat ja terveydenhuolto
Kansallisteatterissa nautitaan upouudesta esitystekniikasta ja LVI-tekniikasta
LVI-suunnittelu, AV- ja esitystekniikan suunnittelu, Rakennusautomaatiosuunnittelu, Palotekninen suunnittelu, Energiasuunnittelu
Kulttuuri ja rakennushistorialliset kohteet
KYS Uusi Sydän: Allianssimalli näyttää kyntensä 200 miljoonan sairaalahankkeessa
Talotekniikkasuunnittelu, LVI-suunnittelu, Sähkösuunnittelu, Rakennusautomaatiosuunnittelu, Palotekninen suunnittelu
Sairaalat ja terveydenhuolto
Tilaa uutiskirjeemme
Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä