”Kaikkia pikkasen harmitti” – venyvä läpimenoaika on liian tuttu ilmiö
4.4.2024 – Kun seurasin sivusta pieleen mennyttä katkaisijoiden vaihtoa erään teollisuuslaitoksen muuntamorakennuksessa, mieleeni tuli vanha sanonta: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tässä blogissa kerron, miten teollisuushankkeissa voi lyhentää läpimenoaikoja.
Teollisuuslaitoksen sähköhankkeessa tunteet lämpenivät, kun vastoin odotuksia osat eivät sopineetkaan yhteen. Ennalta arvioidun muutaman tunnin työn sijaan kojeiston katkaisijoiden säätöihin ja yhteensovittamiseen vierähtikin kokonainen työviikko.
Katkaisijoiden vaihto oli edellytys koko kojeistouusinnan etenemiselle, joten myös seuraavien työvaiheiden toteutus myöhästyi viikolla. Se aiheutti kaikille osapuolille ylimääräistä työtä, ajanhukkaa ja kustannuksia. Kaikkia pikkasen harmitti.
Suurin kärsijä oli urakan tilaaja, joka joutui seisottamaan tuotantolaitostaan odotettua pidempään. Häntä ehkä harmitti eniten.
Ikävä episodi olisi ollut vältettävissä, jos työn suunnitteluun ja ennakkovalmisteluihin olisi vaivauduttu paneutumaan huolella. Esimerkiksi koeasennus olisi todennäköisesti paljastanut, kuinka paljon aikaa sähkölaitteiden säätöön on oikeasti varattava aikaa.
Suurin kärsijä oli urakan tilaaja, joka joutui seisottamaan tuotantolaitostaan odotettua pidempään. Häntä ehkä harmitti eniten.
Kaikki lähtee huolellisesta suunnittelusta
Vanhasta sanonnasta – hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – kiinnipitäminen nopeuttaa läpimenoaikoja kaikissa rakennushankkeissa. Erityisen tärkeitä hyvä suunnittelu ja ennakkovalmistelut ovat kuitenkin vaativissa teollisuushankkeissa, joissa urakka ei saa aiheuttaa tuotannolle ylimääräistä häiriötä.
Teollisuuskohteen kehittäminen vaatii järjestelmien ja prosessien perusteellista tuntemista. Tällaisissa hankkeissa korostuu suunnittelusta ja projektinjohdosta vastaavien ammattitaito, jotta hanke saadaan onnistuneesti maaliin sovitussa aikataulussa ja budjetissa.
Esivalmisteluihin ja työvaiheiden suunnitteluun tulee osallistaa kaikki osapuolet. Näin vastuut ja resurssoinnit ovat selkeät kaikille ennen työmaan käynnistymistä.
Urakan suunnittelijoiden ja toteuttajien on tutustuttava kohteeseen huolellisesti etukäteen. Toimintaympäristöön perehtymistä helpottavat huomattavasti keskustelut tuotantolaitoksen perin pohjin tuntevien tilaajan edustajien kanssa.
Homma hoituu, kun hanketta viedään sujuvasti kohti yhdessä asetettuja aikataulu- ja kustannustavoitteita.
Ajantasainen tieto kaikkien ulottuville
Suunniteltujen läpimenoaikojen toteutuminen vaatii sujuvaa tiedonkulkua suunnittelusta itse rakentamiseen ja edelleen tuotantolaitoksen ylläpidosta vastaaville tahoille.
Teollisuuden hankkeissa detaljitason tieto on tärkeässä roolissa. Vaikkapa sähköjärjestelmissä jokaisen laitteen yksityiskohtaiset tiedot, yksittäiset liittimet ja johtimet on dokumentoitava tarkasti. Tietoja tarvitaan muun muassa järjestelmien ylläpitoa varten.
Dokumentointia ja tiedonkulkua helpottaa huomattavasti suunnitteluautomaation, tietomallien ja tietokantojen fiksu hyödyntäminen. Näin suunnittelussa syntyvä tieto siirtyy automaattisesti urakasta ja laitoksen ylläpidosta vastaaville toimijoille ilman aikaa vievää manuaalista tietojen siirtoa järjestelmästä toiseen.
Etenkin isoissa hankkeissa kätevä työkalu on tuotantolaitosten ja -rakennusten 3D-tietomallin ja aika-aspektin yhdistävä 4D-malli. Se esittää ymmärrettävällä tavalla rakennushankkeen etenemisen vaihe vaiheelta. Ja mikä parasta, sama ajantasainen tieto on kaikkien osapuolten saatavilla.
Olen pannut ilolla merkille, että ajantasainen tiedonhallinta, kaikille yhteinen tilannekuva ja sen linkittäminen rakentamisen aikaiseen päätöksentekoon auttavat myös työmaan yhteishengen ja toinen toistaan tukevan työkulttuurin rakentamisessa.
Kaikki hyötyvät, kun osaoptimointien sijaan kaikki ajattelevat kokonaisuutta. Homma hoituu, kun hanketta viedään sujuvasti kohti yhdessä asetettuja aikataulu- ja kustannustavoitteita.
Kirjoittaja Risto Kuosmanen toimii Granlundilla teollisuushankkeista vastaavana osastonjohtajana.
Haluatko kuulla lisää?
Risto Kuosmanen
Lue muita blogejamme
Mikä jarruttaa kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamista?
08.12.2025 – Monissa organisaatioissa edistys energiatehokkuuden saralla pysähtyy puolivahingossa yleistyneisiin toimintatapoihin, ajatusmalleihin tai resursointihaasteisiin. Vaikka kiinteistöjen olosuhdeseuranta ja sen data olisi hyödynnettävissä,…
Myynti, purkaminen vai odottelu – mitä tehdä tyhjilleen jäävälle kiinteistölle?
13.11.2025 – Kiinteistöihin on sitoutunut paljon pääomaa ja kiinteistökannan kohtalo huolestuttaa tällä hetkellä monia aivan hyvästä syystä. Mitä tehdä tyhjille, tyhjeneville ja…
Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
11.11.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…
Kiinteistön energiatehokkuus ei synny yksittäisillä tempuilla
10.11.2025 – Yksittäisiä vippaskonsteja ja komponentteja energian säästämiseen on tarjolla runsaasti, mutta täsmäiskujen seurauksena suuri potentiaali jää usein piiloon. Energiatehokkuudessa kyse on…
EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia
23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.
Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?
10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…
Mikä on energianhallintajärjestelmä?
03.10.2025 – Lokakuussa 2025 voimaan astuva energiatehokkuuslaki velvoittaa yrityksiä ottamaan käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän, jos niiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.