Mikä jarruttaa kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamista?

Uusia asiakkaita tavatessani kysyn aina, miten kiinteistöjen energiatehokkuutta johdetaan heidän organisaatiossaan. Suurin osa asettaa sen jonnekin reaktiivisen ja proaktiivisen väliin. Kaikkia kuitenkin yhdistää halu johtaa sitä ennakoivasti, mutta helpolta kuulostava muutos on usein yllättävän vaikeaa. Miksi?

Tahtotilan ja parantuneen energiatehokkuuden välistä löytyy harmillisen yleisiä jarruja, kuten puolivahingossa yleistyneitä toimintatapoja, ajatusmalleja tai resursointihaasteita.

Yleisimmät energiatehokkuuden jarrut

Puutteelliset tiedot säästömahdollisuuksista

Energiansäästöpotentiaalia menee helposti hukkaan, jos esimerkiksi energiankierrätyksen mahdollisuudet ovat vielä kartoittamatta ja siten eivät tiedossa. Lähes joka kiinteistössä voisi olla mahdollisuus kierrättää energiaa vaikkapa sen sijaan, että ilmanvaihto puskee lämpimän poistoilman pihalle.

Kulutusdatan puute

Energiaa kuluu usein eniten siellä, mistä ei ole saatavilla tarkempaa tietoa. Sähkölasku saattaa kertoa, että viime kuun kulutus oli poikkeuksellisen korkea. Yksittäisten poikkeamien tai korkeana jatkuneen kulutuksen syitä on kuitenkin mahdoton selvittää ilman yksityiskohtaista tietoa siitä, mihin energiaa kuluu ja milloin. Tehokkaiden energiatehokkuuden parantamisen toimenpiteiden suunnittelu jää vajaaksi, kun kulutusdataa ei ole riittävästi.

Kiire!

Vaikka kiinteistöjen olosuhdeseuranta ja sen data olisi hyödynnettävissä, liian usein sitä ei ehditä systemaattisesti (tai ollenkaan) seurata – saati hyödyntää kulutusdataa strategisesti energiatehokkuuden parantamisessa. Moni organisaationsa kiinteistönpidosta vastaava hoitaa tätä tehtävää toisen vastuualueen ohella, jolloin seuranta ja analysointi jää tahtomattakin usein tehtävälistan hännille.

Rutinoitunut reaktiivisuus

Kiinteistön huoltokirja ohjaa arkea monissa organisaatioissa, ja sen mukaiset kunnossapidon työt tehdään tunnollisesti. Tiedetäänkö lopulta kuitenkaan, mitä kaikkea tehdään ja miksi? Voidaanko varmuudella sanoa, että suunnitelman mukaan edetään kohti parempaa energiatehokkuutta?

Investointipelko

Korjausvelka kasvaa tyypillisesti varkain. Samaan aikaan energiaremontin tarpeellisuus saattaa olla hyvinkin tiedossa. Kustannusten pelko saattaa aiheuttaa varovaisuutta päätöksissä, vaikka hankkeeseen voisi saada energiatukea tai vaikka investointi saattaisi maksaa itsensä muutenkin yllättävän nopeasti takaisin.

Oikea tieto, silloin kun sitä tarvitaan

Aidosti vaikuttavaa energiatehokkuuden parantamista jarruttavat siis tilanteet, joissa tietoa on liikaa, sitä ei ole lainkaan tai sitä ei saada käyttöön päätöksenteon tueksi. Mitä siis lähteä muuttamaan? Ketään tuskin yllättää, että kriittinen onnistumisen elementti on energiaseuranta ja sen datan suunniteltu hyödyntäminen.

Alussa saattaa tuntua, että dataa kertyy paljon. Nykytila-analyysin jälkeen tietopalikat laitetaan järjestykseen luomalla oikeat, tarvittavat raportointimallit. Kokonaisuus hahmottuu ja siitä voidaan määritellä energiajohtamisen strategia, energiatehokkuuden parantamisen toimenpiteineen ja investointeineen.

Granlund Managerin dynaamiset Power BI -raporttien näkymät visualisoivat selkeästi vain ne tiedot, joilla on seuraajalleen merkitystä ja joilla haluttua vaikutusta saadaan aikaan. Energiatehokkuutta voi parantaa vain silloin, kun data tuottaa ymmärrystä eikä lisää epävarmuutta tai arvailua.