Rakennushankkeen vastuullisuus on kokonaisuuden hallintaa
30.3.2023 – Rakennushankkeelta vaadittava vastuullisuuspaletti on tänä päivänä laaja. Energiatehokkuuden ja sisäolosuhteiden lisäksi on otettava huomioon muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja pian myös tuotantoketjujen vastuullisuus.
Rakennushankkeessa vastuullisuus ei tapahdu sattumalta, vaan se on otettava ohjattavaksi asiaksi heti hankkeen alussa – olipa kyse sitten uudiskohteesta tai saneerauksesta. Mukaan vastuullisuuden suunnitteluun tarvitaan koko hankeryhmä, ja rakennusvaiheessa myös urakoitsijoiden ja muiden osapuolien on sitouduttava yhteisiin tavoitteisiin. Ei auta, että yksi työryhmän jäsen laskee hiilijalanjäljen ja tallentaa sen projektipankkiin. Hiilijalanjäljen pienennysmahdollisuudet pitää etsiä yhdessä ja viedä ne toteutuksen tasolle.
Asetettuja tavoitteita – peruskorjauksen säästötavoitteita tai uudisrakentamisen uusia tavoitteita – tulee seurata ja dokumentoida koko hankkeen ajan. Rakennuksen valmistumisen jälkeen on todennettava, miten hyvin tavoitteet saavutettiin. Esimerkiksi kohteen energiankulutus voidaan lukea energiamittarista, mutta laadullisesti mittaviakaan tavoitteita ei kannata säikähtää. Laadullisesti arvioitavia tavoitteita voivat olla esimerkiksi huollettavuuden tai purettavuuden huomioiminen. Apuna voi käyttää erilaisia tarkastuslistoja.
Vastuullisuuden ohjaus rakennushankkeessa koostuu monenlaisista eri osa-alueista. Jos halutaan vaikuttavuutta, on osa-alueet huomioitava kattavasti. Yhden ihmeen tekeminen ei kuitenkaan tänä päivänä riitä.
Ilmastonmuutokseen varautuminen keskiössä
Vastuullisen rakentamisen ytimessä ovat viimeiset parikymmentä vuotta olleet energiatehokkuus ja sisäolosuhteiden hallinta. Nykyään niiden lisäksi on huomioitava esimerkiksi tuotesidonnaiset päästöt ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä EU-taksonomian vaatimukset.
Arviot siitä, millaiseen ilmastonmuutokseen pyritään sopeutumaan, ovat tarkentuneet. Jokaisessa vastuullisessa hankkeessa tulisi tunnistaa rakennukselle tyypilliset riskit ja tehdä ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma eli miettiä, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella tulee rakennukseen sen elinkaarella olemaan. Ilmastonmuutokseen varautuminen on keskiössä rakennusten elinkaaren hallinnassa.
Suomessa suurimmat ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet liittyvät lämpötilaan, sateisuuteen ja mahdollisesti tulviin. Kaikki riskit on hyvä käydä läpi ja laatia varautumissuunnitelma. Se on rakennushankkeessa järkevää, ja sitä vaaditaan myös EU-taksonomiassa.
Myös kiertotalouden ekosysteemi kehittyy, ja tulevaisuudessa on huomattavasti nykyistä helpompaa käyttää kierrätettyjä ja uudelleenkäytettäviä rakennusmateriaaleja. Tämä vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä.
Huomio sosiaaliseen vastuuseen
Tulevaisuudessa biodiversiteetti ja erityisesti luontokato ovat asioita, joihin myös rakennushankkeiden on pystyttävä vastaamaan – miten menetettyä luontoa ja elinympäristöjä kompensoidaan uudelle alueelle rakennettaessa?
Huomiota tullaan enenevässä määrin kiinnittämään myös hankkeiden sosiaaliseen vastuuseen ja toimitusketjujen vastuuseen: Mistä rakennusmateriaalit tulevat? Miten hyvin tuotantopaikalla on huomioitu ympäristö, työntekijät ja paikallisyhteisö? Maksetaanko työstä oikea palkka ja mahdollistetaan yhteisölle hyvä elämä tuhoamatta esimerkiksi heidän pohjavesiään ja luonnonvarojaan? Valmistautuminen uusiin vaatimuksiin kannattaa aloittaa ajoissa. Edelläkävijät ovat jo huomioineet näitä hankkeissaan.
Tällä hetkellä rakennushankkeen vastuullisuuden hallinta saattaa tuntua hyvin haastavalta, mutta asiassa harjaannutaan koko ajan ja avuksi kehitetään myös uusia työkaluja. Vastuullisuus on otettava vakavasti ja ohjattavaksi asiaksi hankkeissa. Se on kaikkien alan toimijoiden yhteinen asia.
Blogin kirjoittaja Ulla Nykter on toiminut Granlundilla vastuullisuusasiantuntijana useiden vuosien ajan. Lue myös Ullan blogi EU-taksonomian vaikutuksista rakennushankkeisiin.
Lisätietoa
Tytti Bruce-Hyrkäs
Haluatko lisätietoa tai jättää tarjouspyynnön?
Kerro meille millaista lisätietoa tarvitset tai lähetä tarjouspyyntö. Olemme pian yhteydessä sinuun.
Kuinka vastuullisuus näkyy rakennushankkeissa?
Selvitämme Granlundilla vastuullisen rakentamisen nykytilaa, lähitulevaisuutta, trendejä ja haasteita. Jos toimit rakennushankkeissa, osallistu markkinatutkimukseemme ja olet mukana tuottamassa alalle tärkeää uutta tietoa.
Lue muita blogejamme
EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia
23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.
Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?
10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…
Mikä on energianhallintajärjestelmä?
03.10.2025 – Lokakuussa 2025 voimaan astuva energiatehokkuuslaki velvoittaa yrityksiä ottamaan käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän, jos niiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.
Kiinteistökehitys avaa ratkaisun ovia kuntien sote-ahdinkoon
01.10.2025 – Kuntien rooli terveydenhuollon kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä on muuttunut radikaalisti. Miten kiinteistökehitys voi auttaa tuoreita vuokranantajia sote-kiinteistöjen hallinnassa?
Kiinteistöstrategian malli – miten kiinteistöstrategia syntyy?
26.09.2025 – Kiinteistöstrategian malli on työkalu, jolla kiinteistöomaisuuden käyttöä, ylläpitoa ja kehittämistä ohjataan systemaattisesti.
Läpinäkyvyyttä datakeskussektorille
08.09.2025 – Datakeskusten sähköveron muutosta ei tehty onneksi hätiköiden, vaan hallitus selvittää investointien vaikutukset talouteen, verotuloihin ja työllisyyteen. Näin päätöksiä voidaan tehdä…
Yhteistyöllä ja tekoälyllä vauhtia rakentamisen tuottavuuteen
05.09.2025 – Data ja tekoäly tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia ohjata rakentamisen kustannuksia, päästöjä ja aikatauluja entistä tarkemmin ja hallitummin. Kunhan data on kunnossa.
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.