EU-taksonomiaa ei kannata jättää huomiotta
13.1.2023 – EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmällä eli taksonomialla on vaikutusta rakennushankkeisiin. Taksonomian kriteerit on hyvä ottaa huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.
EU-taksonomian tavoitteena on luoda kriteeristö ympäristön kannalta kestävälle liiketoiminnalle ja se tulee muuttamaan rakennus- ja kiinteistöalan pelisääntöjä. Se ohjaa rahoittajien toimintaa ja asettaa raportointivelvoitteen finanssialan toimijoille ja yli 500 hengen pörssiyrityksille.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että suuri osa suomalaisesta rakentamisesta voi saavuttaa taksonomianmukaisuuden, mikäli se huomioitaisiin riittävän varhaisessa vaiheessa hanketta. Satojen rakennushankkeiden analyysin perusteella voidaan nähdä selkeästi, että vain yksittäiset hankkeet ovat saavuttaneet kaikki taksonomianmukaisuuden kriteerit ilman, että niihin on kiinnitetty huomiota suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Suomalaisessa rakentamisessa piilee siis suuri potentiaali, joka tulisi valjastaa käyttöön.
Taksonomia vaikuttaa rakentamiseen monella eri sektorilla. Se määrittelee, mihin rakennetaan ja millaisia materiaaleja ja menetelmiä käytetään. Sillä on merkitystä hankkeen rahoituksen hankkimisen kannalta: pankit ja rahoituslaitokset ovat kiinnostuneet hankkeen taksonomianmukaisuudesta, ja rahoituksen hintaan voi vaikuttaa vaatimusten täyttymisen tai täyttymättä jäämisen mukaan. Myös investoijat seuraavat raportointivelvollisuutensa myötä taksonomiakriteerien täyttymistä. Lisäksi kannattaa muistaa, että arvoketjussa saattaa olla mukana raportointivelvollinen toimija, joka pyrkii suosimaan taksonomian mukaista rakentamista.
Taksonomian kriteerit on hyvä käydä läpi heti hankkeen alkuvaiheessa ja ottaa ne suunnittelun ja toteuttamisen tavoitteeksi.
Kestävän rakentamisen perustasoa määrittelemässä
Taksonomian vaatimukset ovat tiukat, eikä edes ympäristösertifiointi riitä automaattisesti kattamaan niistä kaikkia. Ympäristöluokitusjärjestelmät ovat kuitenkin muuttamassa kriteeristöään taksonomian mukaiseksi. Peruslähtökohta sekä sertifikaateissa että taksonomiassa on katsoa rakennushankkeen ohi pitkälle tulevaisuuteen.
Taksonomia määrittelee hankkeille kuusi ympäristötavoitetta, joista vähintään yhdessä tulee saavuttaa merkittävä parannus ja lopuille viidelle ei saa aiheutua merkittävää haittaa. Toistaiseksi merkittävän parannuksen kriteerit on julkaistu kahdelle tavoitteelle, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Valmista pakettia ei ole syytä jäädä odottamaan vaan ryhtyä toimeen jo olemassa olevien tavoitteiden pohjalta, sillä kriteeristöä sovelletaan jo.
Taksonomian tavoitteet
- Ilmastonmuutoksen hillintä
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
- Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
- Kiertotalouteen siirtyminen
- Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
- Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
On esitetty erilaisia näkemyksiä siitä, ajaako taksonomia sertifikaattien yli. Todennäköisesti taksonomia ei tule korvaamaan ympäristösertifiointeja, jotka ovat sitä paljon laajempi kokonaisuus. Sen sijaan voidaan valmistautua siihen, että taksonomia on jatkossa kestävän rakentamisen perustaso.
Tavoitteena parantaa rakentamisen laatua
Taksonomia ei ole pelkkää kriteerien täyttämistä, vaan sen tavoitteena on parantaa rakentamisen laatua. Taksonomialla on vaikutusta esimerkiksi vesikalusteiden virtaamiin ja siihen, kuinka rakennus kestää tulevaisuuden ilmastojen säärasitusta ja onko siinä tulevaisuuden säähän nähden riittävä jäähdytys ja sen myötä hyvä ja terveellinen sisäilma. Taksonomiakriteereihin kuuluu myös laatia rakennuksille kiertotaloussuunnitelma.
On tärkeää, että taksonomian mukaisuutta toteutetaan myös työmailla eikä se jää ainoastaan ylätason raportoinniksi: tarvitaan käytännön muutoksia tekemisen tasolla. Tapoja soveltaa kannattaa lähteä rohkeasti testaamaan ja kehittämään.
Taksonomiaan kannattaa suhtautua jatkuvan parantamisen periaatteella – vastuullisuus ei ole ikinä valmis asia.
Muista ainakin nämä:
1. Ota taksonomia rakennushankkeen ohjaukseen heti hankkeen alussa.
2. Vie taksonomiakriteerit suunnitelmiin ja hankinta-aineistoihin.
3. Pidä huolta siitä, että saat hankkeen lopuksi kokoon todennusaineiston.
Lisätietoa
Ulla Nykter
Haluatko lisätietoa tai jättää tarjouspyynnön?
Kerro meille millaista lisätietoa tarvitset tai lähetä tarjouspyyntö. Olemme pian yhteydessä sinuun.
Löydä Granlund-yhteyshenkilö paikkakunnallasi
Lue lisää vastuullisuuspalveluistamme
Vastuullisuuspalvelumme tukevat tehokkaasti kiinteistösi johtamista ja vastuullisuustavoitteiden saavuttamista. Monipuolinen osaamisemme kattaa ympäristösertifioinnit, raportoinnin ja kiinteistön olosuhteiden seurannan.
Lue muita blogejamme
Näin laskemme hiilikädenjälkeämme
18.04.2023 – Kun autamme asiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään, kasvatamme omaa hiilikädenjälkeämme. Laskemme hiilikädenjälkeämme tutkimustietoon perustuvalla mallilla.
Rakennus kuntoremonttiin?
14.04.2023 – 1960–1980-lukujen rakennukset – siinä missä ihmisetkin – saattavat kaivata pientä kuntoremonttia. Keski-ikäinen rakennetekniikan asiantuntija lähti tapamaan ikätovereitaan.
Rakennushankkeen vastuullisuus on kokonaisuuden hallintaa
30.03.2023 – Rakennushankkeelta vaadittava vastuullisuuspaletti on tänä päivänä laaja. Energiatehokkuuden ja sisäolosuhteiden lisäksi on otettava huomioon muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja pian…
LVI-suunnittelun pelikentillä
09.02.2023 – LVI-suunnittelija Tero Hietala kävi luokkakokouksessa. Tilanne pisti miettimään omaan työtä. ”Tuskin monikaan haaveilee pienenä LVI-suunnittelijan ammatista, mutta olen löytänyt siitä…
Hiilikädenjäljen määrittämiseen ja laskemiseen tarvitaan yhteisiä käytäntöjä
09.02.2023 – Hiilikädenjäljen tavoitteena on osoittaa yksilöiden ja yritysten tuottamia positiivisia ympäristövaikutuksia asiakkaille tai koko yhteiskunnalle.
EU-taksonomiaa ei kannata jättää huomiotta
13.01.2023 – EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmällä eli taksonomialla on vaikutusta rakennushankkeisiin. Taksonomian kriteerit on hyvä ottaa huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.
Datakeskusten hukkalämpöä tulisi kierrättää enemmän kaukolämpöverkkoon
11.01.2023 – Energiatehokkaasti rakennetut datakeskukset ovat osa sähköverkon tehoreserviä. Kun datakeskukset hyödyntävät omana energialähteenään uusiutuvia energiamuotoja, voidaan pienentää myös hiilidioksidipäästöjä.
Suuren yrityksen energiakatselmus – pakollinen paha vai pelastusrengas?
12.10.2022 – Suuren yrityksen energiakatselmus on tehokas tapa selvittää oman yrityksen energiatehokkuuden taso. Kun toimeen tartutaan nyt, ennätyskorkeat energiahinnat hirvittävät selvästi vähemmän.
Lopetetaanko energian haaskaus?
27.09.2022 – Jokohan Suomen kiinteistöissä oltaisiin nyt valmiita tekemään järkeviä ja kannattavia energiansäästötoimia, jotka eivät vaadi isoja investointeja?
Miksi 4D-aikataulutus kannattaa rakennushankkeessa? Tässä 3 isoa syytä!
20.09.2022 – Kaikki rakennusalalla tietävät tunteen, kun hankkeen kustannukset ja aikataulu alkavat karkaamaan käsistä, hanke on myöhässä ja syiden etsiminen alkaa. Tilanne…
Tilaa uutiskirjeemme
Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.
