Sisäilmastonmuutos vaatii toimia – miten varaudumme pandemioihin?
4.10.2021 – Koronapandemian ratkaisuun on muodostunut uusi liiketoiminta-alue: sisätilojen terveysturvallisuus. Sisäilmastonmuutosta ei ratkaista vain rajoituksilla ja rokotteilla, vaan vaaditaan toimia sisäilman parantamiseen.
Elokuun puolivälissä julkinen keskustelu kuohahti, kun Etelä-Suomessa päätettiin jälleen kieltää lasten ja nuorten urheiluharrastukset. Kahden metrin turvaväli haluttiin taata, mikä monessa urheilulajissa ei ole käytännössä edes mahdollista.
Rakennusalan ammattilaisena koen, että keskustelu koronarajoituksista on ajautunut väärille urille. Puhutaan tiloista ja henkilömääristä, mutta ei oteta lainkaan kantaa siihen, kuinka suuri tila on kyseessä tai millainen ilmanvaihto on käytössä. Sisäilmaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Tilalla on väliä
Kun asiaa ajatellaan terveysturvallisuuden näkökulmasta, ihmisten kohtaaminen esimerkiksi isossa ilmastoidussa urheiluhallissa on täysin eri asia, kuin pienessä salissa, jossa ilma ei kierrä.
Koronapandemiaa on pyritty hallitsemaan rajoittamalla ihmisten käyttäytymistä ja rokottamalla virusta vastaan, mutta Suomessa keskustelu sisätiloista ja ilmanvaihdon roolista on ollut edelleen vaimeaa. Olemme tehneet Tampereen yliopistolla 1,5 vuotta tutkimusta poikkitieteellisellä ryhmällä, johon kuuluu tutkijoita niin biologian, epidemiologian, aerosolifysiikan kuin talotekniikan ja kiinteistökehityksen aloilta. On käynyt selväksi, että koronaa ei ratkaista vain yhdellä keinolla.
Oikeaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa, sillä THL julkaisi viime viikolla taulukon eri tilojen riskipotentiaalista alueviranomaisten tueksi. Jos yhteiskunta halutaan avata, meidän pitää rajoitteiden ja rokotusten ohella huomioida erilaiset tilat, mutta myös niiden kohtaama sisäilmastonmuutos – kuinka varaudumme mahdollisiin tulevaisuuden pandemioihin?
Ilmanvaihdon vallankumous on muualla jo käynnissä
Ilmanvaihdolla voidaan vaikuttaa merkittävästi sisäilman laatuun. Maailmalla puhutaan jo ilmanvaihdon vallankumouksesta. Australiassa uudistetaan rakennusmääräyksiä, Yhdysvaltojen rescue-paketissa laitettiin 130 miljoonaa dollaria koulujen ilmanvaihdon parantamiseen ja Saksassa 500 miljoonaa euroa julkisten rakennusten ilmanvaihtojärjestelmien perusparantamiseen. Englannissa rajoituksista luovuttiin, mutta useissa rakennuksissa ollaan ottamassa käyttöön hiilidioksidimittareita ilmanlaadun tarkkailua varten.
Meillä Suomessa on tuudittauduttu siihen, että tilanne on paremmalla mallilla muihin maihin verrattuna – meillä ilmanvaihto ei perustu esimerkiksi kierrätysilmaan, vaan vaihtuva ilma on uutta ja raikasta. Meillä on kuitenkin olemassa paljon vanhaa rakennuskantaa, jossa ilmanvaihto ei toimi kunnolla.
Ensimmäisenä toimenpiteenä Suomen rakennuskannassa pitäisikin todentaa ilmanvaihtojärjestelmien toiminta, ja siirtyä sitten tarvittaessa peruskorjaamaan ja uudistamaan rakennusten talotekniikkaa.
Sisätilojen terveysturvallisuus luo uutta kysyntää
Ennen pandemiaa ajateltiin, että rakennus voi sairastuttaa tilojen käyttäjän homeen tai kemikaalien kautta. Nyt ajatellaan, että toinen ihminen voi sairastuttaa toisen tilojen käyttäjän. On muodostunut uusi liiketoiminta-alue: sisätilojen terveysturvallisuus.
Minkälaiset ratkaisut sisätiloissa voisivat pienentää infektioriskiä ja parantaa terveysturvallisuutta? Yritys- ja tutkimusmaailmassa kehitetään jo erilaisia tuotteita ja ratkaisuja, jotka perustuvat muun muassa mittausteknologiaan ja tekoälyyn. Tehtävää on paljon, ja monet ovat jo käyneet toimeen.
Tule kuulemaan lisää sisäilmastonmuutoksesta Granlundin virtuaaliseminaariin 2.11.
Teksti on julkaistu aiemmin 13.9.2021 Kauppalehden kumppanisisältönä.
Haluatko kuulla lisää?
Piia Sormunen
Lue muita blogejamme
Mikä jarruttaa kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamista?
08.12.2025 – Monissa organisaatioissa edistys energiatehokkuuden saralla pysähtyy puolivahingossa yleistyneisiin toimintatapoihin, ajatusmalleihin tai resursointihaasteisiin. Vaikka kiinteistöjen olosuhdeseuranta ja sen data olisi hyödynnettävissä,…
Myynti, purkaminen vai odottelu – mitä tehdä tyhjilleen jäävälle kiinteistölle?
13.11.2025 – Kiinteistöihin on sitoutunut paljon pääomaa ja kiinteistökannan kohtalo huolestuttaa tällä hetkellä monia aivan hyvästä syystä. Mitä tehdä tyhjille, tyhjeneville ja…
Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
11.11.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…
Kiinteistön energiatehokkuus ei synny yksittäisillä tempuilla
10.11.2025 – Yksittäisiä vippaskonsteja ja komponentteja energian säästämiseen on tarjolla runsaasti, mutta täsmäiskujen seurauksena suuri potentiaali jää usein piiloon. Energiatehokkuudessa kyse on…
EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia
23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.
Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?
10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…
Mikä on energianhallintajärjestelmä?
03.10.2025 – Lokakuussa 2025 voimaan astuva energiatehokkuuslaki velvoittaa yrityksiä ottamaan käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän, jos niiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.