Energiamurroksen myötä kiinteistönomistajista tulee energiakauppiaita

Energiamurros muuttaa perinteisiä energiatuotannon malleja.

Perinteisessä maailmassa energiayhtiö tuottaa energiaa ja siirtää sen kiinteistöihin sähkö- sekä kaukolämpöverkkoja pitkin. Jatkossa energia alkaa kuitenkin liikkua molempiin suuntiin, kun kiinteistöjä omistavat yritykset ja kotitaloudet tuottavat itse energiaa ja myyvät ylijäävän energiansa energiayhtiöille tai vaikkapa naapurikiinteistöille. ”Energiamurros tarkoittaa, että jatkossa kuka tahansa voi tuottaa, varastoida ja myydä energiaa”, Granlundin energiasta vastaava toimialajohtaja Ville Reinikainen tiivistää.

Energiaa päästöttömistä lähteistä

Hajautettu energiantuotanto tehdään pääasiassa uusiutuvilla ja päästöttömillä energiamuodoilla, kuten auringolla, tuulella ja maalämmöllä. ”Tämä auttaa vastuullisia kiinteistönomistajia saavuttamaan hiilineutraalisuuden”, Granlundin energiaan liittyvästä palveluliiketoiminnasta vastaava Asta Autelo huomauttaa.

Päästöjen vähentämistä edistää myös kiinteistöjen energiatehokkuuden jatkuva parantaminen. Hukkalämmön talteenotto ilmanvaihdosta tai jätevedestä on tästä hyvä esimerkki. Tällä hetkellä energian myynti ei ole kiinteistönomistajalle vielä kovin kannattavaa bisnestä. Se johtuu esimerkiksi kaukolämmön hinnoittelumalleista ja sähkömarkkinalain jäykkyyksistä.

Moni kiinteistönomistaja on alkanut jo valmistautua energiamurrokseen. Oma energiantuotanto edellyttää investointeja esimerkiksi aurinkopaneeleihin tai maalämpöpumppuihin. ”Vähintään yhtä tärkeää on lähteä suunnittelemaan älykästä järjestelmää, jolla kiinteistön energiantuotantoa, tehokuormia ja varastointia ohjataan automaattisesti”, Reinikainen toteaa.

Kannattavia ja kestäviä investointeja

Investoinnit uuteen tekniikkaan vaativat taloudellisia panostuksia. Kiinteistönomistajalle hyvä uutinen on, että energiainvestointien kannattavuus paranee. Aurinkojärjestelmien hintojen lasku on tästä esimerkki. ”Investointien kannattavuutta parantaa jatkossa se, että esimerkiksi kiinteistöjen tuottamalla energialla ja varastointikapasiteetilla voidaan käydä kauppaa energiamarkkinoilla ja saada näin lisätuloja”, Reinikainen huomauttaa.

EU-sääntely ja lait muuttumassa

Energian varastointimahdollisuuksien paraneminen tarkoittaa muun muassa sitä, että kiinteistö voi kuluttaa varastoimansa energian silloin, kun sähkön tai kaukolämmön markkinahinta on korkeimmillaan. Vastaavasti energiaa myydään ulos silloin, kun siitä saa parhaimman hinnan.

Tällä hetkellä energian myynti ei ole kiinteistönomistajalle vielä kovin kannattavaa bisnestä. Se johtuu esimerkiksi kaukolämmön hinnoittelumalleista ja sähkömarkkinalain jäykkyyksistä. ”Tuleva EU-sääntely ja valmisteilla olevat lakimuutokset muuttavat kuitenkin tilannetta. Energiamarkkinat kehittyvät hyvää vauhtia”, Autelo sanoo.

Yhteistyöstä hyötyvät kaikki

Autelon mielestä on tärkeää, että kiinteistöissä tehtävät energiasuunnitelmat kantavat pitkälle tulevaan. ”Kiinteistöjen kannattaa tehdä rohkeita päätöksiä. Helpoimpaan vaihtoehtoon ei ole syytä tyytyä. Tekniikka menee nopeaa vauhtia eteenpäin, joten käsiä ei kannata sitoa vain yhteen toimittajaan. Järjestelmän on oltava mahdollisimman joustava muutoksille”, Autelo korostaa.

”Etenkin isoissa kiinteistöissä älykkään energiajärjestelmän suunnittelu vaatii huippuosaamista”, lisää Reinikainen.

Ei osaoptimointia

Reinikaisen mielestä on oleellista, että yksittäisten kiinteistöjen ohella katsotaan kokonaisuutta. Hänestä on tärkeää miettiä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa ja maksimoivat päästövähennykset. ”Esimerkiksi kiinteistöjen irrottaminen omiksi energiaa tuottaviksi saarekkeiksi ei ole välttämättä järkevää, koska se vaikeuttaa kiinteistöjen tehokasta osallistumista energiamarkkinoilla.”

Reinikaisen mielestä kannattaa etsiä ratkaisuja, jossa kaikki osapuolet voittavat. ”Me haluamme olla kiinteistö- ja energiasektoria yhdistävä osaaja, joka auttaa eri osapuolia tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä.”

LISÄÄ AIHEESTA GRANLUNDIN ENERGIAMURROS, SANOISTA TEKOIHIN -WEBINAARISSA 6.5. 

Artikkeli julkaistiin Helsingin Sanomien Ideat-liitteessä 24.3.2020.