Kiinteistön energiatehokkuus ei synny yksittäisillä tempuilla
5.11.2025 – Yksittäisiä vippaskonsteja ja komponentteja energian säästämiseen on tarjolla runsaasti, mutta täsmäiskujen seurauksena suuri potentiaali jää usein piiloon. Energiatehokkuudessa kyse on järjestelmien ja toimintojen yhteen toimimisesta, jolla vaikutetaan parhaiten kustannuksiin ja vastuullisuuteen.
Energian hinnan vaihtelut ja yleinen säästötarve ovat herättäneet monet organisaatiot toimimaan. Tekniikkaa säätämällä on saatu aikaan tuloksia, mutta toimet ovat jääneet usein irrallisiksi, koska kokonaiskuva energiatehokkuuden mahdollisuuksista puuttuu.
Jotta energiatehokkuuden todellinen potentiaali saadaan käyttöön, tarvitaan kokonaisuuden ymmärtämistä – ja sen perustana on data.
Yksilöllinen kiinteistö vaatii yksilöllistä ymmärrystä
Ilmanvaihto ja lämmitys kuluttavat tyypillisesti suurimman osan kiinteistöjen energiasta. Kun toimistossa valitetaan kylmyydestä, talotekniikkaa on helppo säätää kovinta ääntä pitävien toiveiden mukaan. Väliaikaisiksi tarkoitetut säädöt saattavat kiireen keskellä unohtua vääriin arvoihin, kun tilanteisiin reagoidaan lähinnä tulipaloja sammutellen.
Jos ongelman juurisyytä ei selvitetä, energiatehokkuus saattaa lähteä myös muista syistä väärälle raiteelle ja heiketä pysyvästi. Jokainen kiinteistö on yksilö, jossa parhaat säästöt saavutetaan, kun ensin tunnistetaan kiinteistöön liittyvien ongelmien juurisyyt ja vasta sitten ryhdytään toimiin.
Säännöllinen talotekniikan oletusarvojen tarkistus varmistaa, että olosuhteet pysyvät miellyttävinä ja energiatehokkuus halutulla tasolla.
Rakennusautomaatio ja tiedostavat ihmiset ovat lyömätön yhdistelmä
Rakennusautomaatio on kiinteistön sydän. Sen merkitys energiatehokkuudessa on valtava: automaatiolla voidaan optimoida käyttöaikoja, sähkön ja veden kulutusta sekä lämpötiloja kiinteistön yksilölliset tarpeet huomioiden.
Kohdennettu koulutus ja kiinteistökohtaiset talokirjat opastavat huoltotiimiä käyttämään automaatioita oikein eri tilanteissa.
Tilojen käyttäjiä voidaan kannustaa mukaan energiatehokkaaseen tapaan toimia jakamalla tietoa rakennusautomaation ja käyttäjien toiminnan vaikutuksista euroissa ja päästöissä. Jopa alakoululaiset osaavat toimia energiatehokkaasti, etenkin kun asiasta tehdään hauskaa.
Mittaaminen tekee energiatehokkuudesta totta
Energiatehokkuutta ei voi johtaa ilman mittarointia. Kiinteistönomistajia, huoltoa sekä talous- ja vastuullisuustiimiä kiinnostavat eri asiat. Kaikkia kuitenkin yhdistää halu toimia fiksummin. Strateginen energiajohtaminen astuu tässä kohtaa kuvaan.
Jotta parannus toiminnan ja kustannusten tehokkuudessa olisi mahdollista, luotettava ja kattava mittarointi on välttämätön perusasia. Ongelmien analysointi ja korjaaminen alkaa luotettavasti mittaroinnista saatavasta datasta. Sähkölaskun seuranta ei sitä ole.
Mittausdatakaan itsessään ei kuitenkaan riitä. Se pitää saada muokattua tiedoksi, joka on eri päättäjille ymmärrettävässä muodossa, ja ymmärrystä tulee seurata päätökset.
Valjasta data energiatehokkuuden moottoriksi
Energiatehokkuuden ja energiajohtamisen ytimessä on data, joka usein on hajallaan eri mittareissa ja järjestelmissä. Kiinteistön “konepellin” alla tapahtuu todella paljon.
Kiinteistöjohtamisen ohjelmiston avulla kulutusdata kootaan yhteen ja jalostetaan päätöksentekoa tukevaan muotoon. Näin syntyy kokonaiskuva, josta juontuvat varmat päätökset.
Granlund Managerin raportit ja ennusteet, verrokkikiinteistöjen vertailudata sekä poikkeamia tunnistava seuranta tekevät johtamisesta ennakoivaa ja ohjaavat resurssit ajoissa oikeisiin toimenpiteisiin. Energiatehokkuuden täysi potentiaali saadaan hyödynnettyä, faktapohjalta.
Jutellaanko lisää aiheesta?
Jani Säisä
Haluatko nähdä, miten kiinteistöjesi energiatehokkuuden potentiaali voidaan valjastaa säästöiksi Granlund Managerilla?
Lue muita blogejamme
Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
11.11.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…
Kiinteistön energiatehokkuus ei synny yksittäisillä tempuilla
05.11.2025 – Yksittäisiä vippaskonsteja ja komponentteja energian säästämiseen on tarjolla runsaasti, mutta täsmäiskujen seurauksena suuri potentiaali jää usein piiloon. Energiatehokkuudessa kyse on…
EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia
23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.
Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?
10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…
Mikä on energianhallintajärjestelmä?
03.10.2025 – Lokakuussa 2025 voimaan astuva energiatehokkuuslaki velvoittaa yrityksiä ottamaan käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän, jos niiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.
Kiinteistökehitys avaa ratkaisun ovia kuntien sote-ahdinkoon
01.10.2025 – Kuntien rooli terveydenhuollon kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä on muuttunut radikaalisti. Miten kiinteistökehitys voi auttaa tuoreita vuokranantajia sote-kiinteistöjen hallinnassa?
Kiinteistöstrategian malli – miten kiinteistöstrategia syntyy?
26.09.2025 – Kiinteistöstrategian malli on työkalu, jolla kiinteistöomaisuuden käyttöä, ylläpitoa ja kehittämistä ohjataan systemaattisesti.
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.