Talotekniikan kustannusohjaus korostuu teknisesti vaativissa sairaala- ja teollisuushankkeissa

Monissa rakennushankkeissa alkuvaiheen kustannusarvio pettää ja suunnittelussa joudutaan ottamaan askelia taaksepäin. Granlundin tarjoama ratkaisu tilanteeseen on jatkuva kustannusohjaus. ”Varmistamme, että rakennushanke etenee eikä suunnittelua tarvitse aloittaa uudelleen karsitulla tilaohjelmalla tai laatukriteereillä”, toteaa Granlundin varatoimitusjohtaja Jukka Vasara.

Jatkuvaa kustannusohjausta käytetään paljon yhteistoiminnallisissa hankkeissa. ”Allianssi on kuitenkin vain yksi tapa vastata hankkeen kustannus- ja aikataulupaineisiin”, Vasara korostaa. ”Perinteisissä hankemalleissa kustannusohjauksen merkitys suunnittelunohjauksessa on jopa suurempi.”

Jatkuvan kustannusohjauksen etuna on, että hankkeen budjetti tiedostetaan koko suunnittelu- ja toteutusprosessin ajan. ”Suunnittelussa otetaan huomioon, että samat asiat ja laatutaso voidaan toteuttaa useilla vaihtoehdoilla”, toteaa Granlund Pohjanmaan toimitusjohtaja Pekka Pajuniemi. ”Siksi on tärkeää tuoda suunnittelijoiden tietoon, miten eri valinnat vaikuttavat hankkeen kokonaiskustannuksiin.”

Talotekniikka aiheuttaa jopa 40 % hankkeen kustannuksista

Granlund on kehittänyt alalle toimintamallin, jossa jatkuva kustannusohjaus kattaa myös hankkeen taloteknisen suunnittelun. ”Perinteisesti tarkkaa kustannuslaskentaa on tehty vain hankkeen rakennusteknisistä töistä”, Pajuniemi sanoo. ”Useimmissa projekteissa yritetäänkin yhä pärjätä alkuvaiheen taloteknisellä kustannusarviolla, jolloin kenelläkään ei ole käsitystä, mikä on talotekniikan lopullinen hinta.”

Kun kiinteistöjen älykkyys, kuten erilaiset ohjausjärjestelmät, yleistyvät, talotekniikan kustannusten merkitys kasvaa. ”Talotekniikan aiheuttamien kustannusten osuus saattaa nousta jopa 40 prosenttiin hankkeen kokonaiskustannuksista”, Vasara toteaa. ”Siksi on tärkeää varmistaa, että myös talotekniikan kustannukset pysyvät tilaajan raameissa teknisesti vaativissa kohteissa, kuten sairaaloissa ja teollisuuslaitoksissa.”

Sairaala- ja teollisuushankkeet kustannusohjauksen edelläkävijöinä

Yksi kotimaan suurimmista sairaalahankkeista on HUSin ja Helsingin kaupungin yhteistyössä suunnittelema Laakson yhteissairaala -hanke, josta on tavoitteena tehdä hankepäätös kesän 2020 aikana. Kustannusohjausta on korostettu hankkeen koko päätöksentekoprosessissa.

”Kustannusarvioissa on edetty systemaattisesti kohti tarkempia laskelmia”, Vasara kertoo. Hankesuunnittelu on viety talotekniikan osalta tavanomaista pidemmälle, jolloin myös kustannuslaskelmien tarkkuustaso on parantunut. ”Hankkeen kustannusohjaus on ollut parasta, mitä olen koko urani aikana nähnyt.”

Talotekniikan jatkuvaa kustannusohjausta hyödynnetään myös laajan mittakaavan teollisuushankkeissa. ”Tehtävämme on arvioida kustannuksia koko rakennushankkeen ajan ja etsiä yhdessä suunnittelijoiden kanssa ratkaisuja, jotka täyttävät tilaajan tavoitteet”, Pajuniemi kertoo.

Huomioon otetaan valintojen energia- ja elinkaarikustannukset, jolloin näkökulma kustannusvaikutuksiin on laajempi. ”Tietyn laitteen hankintahinta voi olla toista kalliimpi, mutta käytön aikaiset elinkaarikustannukset edullisemmat ja hiilijalanjälki pienempi”, Pajuniemi korostaa. ”Lisäksi suurissa teollisuushankkeissa on merkittävää huomioida eri vaihtoehtojen toimitus- ja asennusajat. Kyse voi olla miljoonien säästöistä.”

Lue lisää elinkaarikustannuslaskennasta ja uusista digitaalisista raportointityökaluista!