Jatkuvalla kustannusohjauksella voidaan ennakoida eri vaihtoehtoja

”Suurin ongelma alalla on, että kustannuslaskentaa toteutetaan vasta, kun suunnittelu on jo pitkällä”, toteaa Granlundin Lean-rakentamisen toimialajohtaja Piia Sormunen. Hänen mukaansa rakennushankkeissa tarvitaan jatkuvaa kustannusohjausta, joka on prosessina ja ideologisesti aivan eri asia. ”Kustannuslaskennalla voidaan vain todeta olemassa oleva tilanne, mutta kustannusohjauksella vaikutetaan kustannusten kehittymiseen suunnittelun aikana.”

Kustannusohjauksella etsitään eniten lisäarvoa tuottavia ratkaisuja

Granlundin asiantuntijoiden tavoitteena on tuoda kustannusseuranta osaksi hankkeen arkipäivää. ”Laskemme hankkeen kustannuksia jatkuvasti aina hankesuunnittelu- ja tarveselvitysvaiheesta toteutukseen asti”, kertoo Granlundin kustannusohjauksen toimialajohtaja Jari Salmi. ”Silloin eri ratkaisujen kustannusvaikutuksiin pystytään reagoimaan nopeasti.”

Taustalla ovat Lean-rakentamisen opit. ”Kustannusohjauksen tärkein tehtävä on tukea päätöksentekoa kokonaisvaltaisesti, jolloin ainoa kriteeri ei ole raha”, Sormunen kiteyttää. Huomioon otetaan esimerkiksi tilojen loppukäyttäjien tarpeet. ”Suunnittelua ja toteutusta ohjataan tilaajan asettamien tavoitteiden mukaan, jolloin valitaan ne vaihtoehdot, jotka tuottavat tilaajalle eniten arvoa.”

Jatkuva kustannusohjaus huomioi rakennuksen koko elinkaaren

Jatkuvaan kustannusohjaukseen yhdistetään usein elinkaarikustannusten laskenta. Silloin huomioidaan investointikustannusten lisäksi esimerkiksi kiinteistön energia- ja ylläpitokustannukset.

”Olennaista on tutkia jo suunnitteluvaiheessa erilaisten energiantuotantotapojen, kuten maalämmön, aurinkoenergian tai lämmön talteenoton vaikutuksia kohteen elinkaarikustannuksiin”, Salmi sanoo. ”Samalla voidaan edistää organisaation vastuullisuustavoitteita, kuten energiatehokkuutta ja hiilineutraaliutta, jotka toimivat kilpailuetuna.”

Digitaalinen raportointi mahdollistaa nopean päätöksenteon

Kustannusohjauksen työkaluna käytetään havainnollista ja läpinäkyvää digitaalista raportointia.

”Korvaamme PDF-raportit tilannehuoneella, jossa hankkeen eri toimijat seuraavat liki reaaliajassa, miten kustannukset kehittyvät”, Sormunen kertoo. Kyse on kustannusohjauksen sähköisestä lokikirjasta, joka tarjoaa eritasoista tietoa hanketiimin eri jäsenille. ”Jokainen pysyy kartalla siitä, miten tehdyt päätökset vaikuttavat kokonaiskustannusten kehitykseen.”

Samat digitaaliset työskentely- ja raportointitavat mahdollistavat tiedolla johtamisen kiinteistöportfoliotasolla. ”Viime aikoina on käyty keskustelua useiden eri hankkeiden kustannusten seurannasta ja johtamisesta yhtä aikaa”, Sormunen sanoo. ”Reaaliaikainen tilannekuva voidaankin luoda yhtä lailla yksittäisistä kohteista kuin kiinteistönomistajan tai rakennusliikkeen kaikista hankkeista.”