Niuvanniemen sairaalan rakennuksissa otettiin korjausvelka hallintaan

Kiinteistöjen kunnossapidon tehokas hallinta on haasteellista, jos kohteessa on iso määrä eri ikäisiä ja eri käyttöön tarkoitettuja rakennuksia. Tällainen on Senaatti-kiinteistöjen hallinnoima Niuvanniemen sairaala-alue Kuopiossa, jonka noin 50 rakennuksesta vanhimmat ovat 1800-luvun lopulta. Historiallisella alueella toimii oikeuspsykiatrinen sairaala.

“Tällaisessa kohteessa kiinteistöjen korjausvelan capex-hallinta on haasteellista, kun jokainen rakennus on erilainen. Lisäksi kiinteistöpäällikön vastuulla on useita muitakin kohteita”, Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäällikkö Tero Järvinen sanoo.

Järvinen ja rakennuttajakonsulttina toimiva Granlundin Jari Paloperä ryhtyivät pohtimaan keinoja parantaa kunnossapidon hallintaa sairaala-alueella. Pohdinnoissa päädyttiin Granlundin kunnossapidon johtamisen palveluun, jonka avulla kiinteistönomistaja saa hyvän näkyvyyden koko kiinteistökannan korjaustarpeisiin sekä korjausten kustannuksiin.

Tällaisessa kohteessa kiinteistöjen korjausvelan capex-hallinta on haasteellista, kun jokainen rakennus on erilainen.

Tero Järvinen, kiinteistöpäällikkö, Senaatti-kiinteistöt

Kattava kokonaiskuva kaikista kiinteistöistä

Granlundin hankekehityspäällikkö Jere Korpisalo kertoo, että korjausvelan hallintaa ei tarvinnut aloittaa puhtaalta pöydältä. Lähes kaikista Niuvanniemen sairaala-alueen rakennuksista oli laadittu PTS.

“Täydensimme olemassa olevia lähtötietoja tekemällä tarkasteluun valituissa 35 rakennuksessa auditointeja”, Korpisalo sanoo.

Granlund kokosi tiedot Microsoftin Power BI -työkaluilla tehtyyn dynaamiseen raporttiin, josta saa nopeasti kattavan kokonaiskuvan koko sairaala-alueen rakennuksista. Pudotusvalikoista pääsee kiinni myös yksittäisen rakennuksen PTS-tietoihin.

Tuotettu tieto päivitettiin myös Granlund Manager -ohjelmistoon, jota käytetään kaikkien Senaatti-kiinteistöjen kohteiden ylläpidossa.

PTS-tieto vaatii jatkuvaa päivitystä

Korpisalon mielestä Granlundin palvelun keskeinen etu on, että isostakin kiinteistömassasta kaikki tarvittava PTS-tieto löytyy samasta paikasta.

PTS-tieto happanee nopeasti.

Jere Korpisalo, hankekehityspäällikkö, Granlund

“Perinteisesti yhdestä rakennuksesta on tehty kuntoarvio ja sen pohjalta laaditaan PTS. Yksittäisistä suunnitelmista on kuitenkin työlästä hahmottaa kokonaiskuvaa.”

Korpisalon mukaan kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että korjausvelan hallintaan liittyvää tietoa päivitetään säännöllisesti.

“PTS-tieto happanee nopeasti. Parin vuoden päästä kuntoarviosta ei enää välttämättä tiedetä, onko tieto ajan tasalla ja mitä toimenpiteitä on tehty. Olemme sopineet Senaatti-kiinteistöjen kanssa, että käymme Niuvanniemen rakennusten PTS-toimenpiteet läpi neljännesvuosittain. Näin tieto pysyy varmasti ajan tasalla.”

Tero Järvisen mukaan kiireiselle kiinteistöpäällikölle on oleellista, että PTS-tieto on helposti ja nopeasti hahmotettavissa esimerkiksi diagrammeina ja pylväinä. Granlundin palvelussa onkin panostettu selkeään visualisointiin.

“Havainnollisessa muodossa oleva tieto auttaa myös raportoinnissa ylemmälle johdolle. Tästä olen saanut hyvää palautetta”, Järvinen kertoo.

Haluatko kuulla lisää?

Jere Korpisalo

Hankekehityspäällikkö

Granlund Kuopio

040 184 8600

etunimi.sukunimi@granlund.fi