Energiatehokkuustoimien pitää tuottaa säästöjä – mutta voiko niiden onnistumista mitata?

Kiinteistö- ja rakennusalalla on mahdollisuus toteuttaa suuria ilmastotekoja, kuten parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta.

Granlundin energiajohtamisen ryhmäpäällikkö Mira Lindholmin mukaan energiatehokkuushankkeet ja -palvelut eivät kuitenkaan aina tuota luvattuja säästöjä.

“Pettymykset vaikuttavat koko alan maineeseen ja kiinteistönomistajien investointihalukkuuteen. Meidän pitää pystyä analysoimaan ja todistamaan erilaisten palvelujen ja energiatoimenpiteiden vaikutukset.”

AI-Energiaoptimi täydentää Granlundin tekoälytuoteperhettä

Granlundilla on kehitetty kiinteistönomistajien tarpeeseen AI-Energiaoptimi-työkalu, joka täydentää AI-palvelujen tuoteperhettä. Työkalulla voidaan arvioida energiamanageroinnin, taloteknisten järjestelmien säätämisen tai energiatehokkuushankkeen vaikutuksia.

“Selvitämme, onko energiankulutus laskenut energiansäästötoimenpiteiden jälkeen”, Lindholm kiteyttää.

Nykyistä kulutusta verrataan ennusteeseen siitä, miten kiinteistö olisi kuluttanut sähkö- tai lämpöenergiaa, jos käyttö olisi jatkunut ennallaan eikä energiansäästötoimenpiteitä olisi tehty. Tarkastelujakso voi olla tunteja, päiviä tai vaikka vuosia.

“Ennusteessa huomioidaan myös tekniset tiedot ja säätilanne, kuten ulkolämpötilan vaihtelut.”

Jos todellinen kulutus on matalammalla tasolla kuin historiatietojen pohjalta laskettu ennuste, kohteessa tehdyt toimenpiteet ovat olleet tehokkaita ja vaikutus energiankulutukseen luvatun mukainen.

Työkalun suurin arvo on läpinäkyvä tieto energiansäästötoimenpiteiden tehokkuudesta. Kulutustieto on arvokasta myös palvelusopimusneuvotteluissa ja palvelujen laadun varmentamisessa.