Hiilineutraaliuteen voidaan päästä useilla eri tavoilla
1.6.2020 – Hiilineutraalius on kiinteistöalalla kuuma trendi, ja tällä hetkellä käydään kiivasta kilpajuoksua, kuka saavuttaa tavoitteet ensimmäisenä. Keinoja on useita, mutta vain kokonaisvaltainen kiinteistö- ja energiajohtaminen luo kulujen lisäksi selkeitä säästöjä.
Hiilineutraaliustavoitteita käytetään laajasti vastuullisuuden mittarina. Suurin osa toimijoista on kuitenkin vaitonaisia siitä, mitä organisaatiossa tehdään tavoitteisiin pääsemiseksi. Seuraavaksi kilpailuetua saavatkin ehkä yritykset, jotka kertovat läpinäkyvästi työstään hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi?
Hiilineutraaliutta tavoitellaan liian usein vain ostamalla
Hiilineutraaliustoimenpiteiden toteuttamisjärjestyksessä on selvä hierarkia. Ensimmäinen ja samalla tärkein askel on kehittää omaa toimintaa niin, että energiaa kuluu ja päästöjä syntyy mahdollisimman vähän. Seuraavaksi voidaan tehostaa energian käyttöä kiinteistön sisällä, esimerkiksi energiankierrätyksellä ja talteenotolla.
Molemmilla keinoilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä.
Käytännössä hierarkia on usein toinen. Organisaatioissa hypätään helposti kolmanteen askeleeseen ja hyödynnetään energiayhtiöiden tarjoamia valmiita ratkaisuja, kuten vihreää sähköä tai sertifioitua kaukolämpöä. Myös neljäs keino, päästökompensaatio, perustuu ostamiseen. Kyseessä on siis kuluerä, joka ei tuota mitään. Kukaan ei voi edes taata, että juuri sinun käyttämäsi sähkö tai lämpö tuotetaan aina uusiutuvalla energialla.
Kokonaiskuva kiinteistöjen mahdollisuuksista tarjoaa suurimmat hyödyt
On hyvä, että kiinteistönomistajat käyvät keskustelua energiayhtiöiden kanssa. Tärkeämpää olisi kuitenkin keskittyä kiinteistöjen tehokkaaseen käyttöön ja laskea yksittäisten toimenpiteiden tuotto ja kustannus. Energialaitoksen kanssa tehtävässä yhteistyössä on tärkeä hakea uusia keinoja siihen, miten kiinteistöissä voitaisiin tehdä fiksuja ratkaisuja.
Kokonaiskuvan saaminen kiinteistöjen potentiaalista vaatii työtä, mutta tarjoaa myös suurimmat hyödyt. Hyödyt eivät rajoitu päästövähennyksiin tai energiatehokkuuteen, vaan näkyvät myös kiinteistön korjausvelassa.
Hiilineutraaliustavoitteisiin kannattaakin suhtautua kokonaisvaltaisesti. Silloin toimenpiteiden vaikutuksia seurataan kokonaispottina, jossa esimerkiksi aurinkopaneelien hankinta on vain yksi lisätoimenpide – ei ainoa. Kun huomioidaan kiinteistön pitkän tähtäimen suunnitelma ja korjausvelka, selviää, mitkä ratkaisut ovat kokonaisuuden kannalta tehokkaimmat.
Vastuullisuusraportointi ja kiinteistöjohtaminen kulkevat käsi kädessä
Kaikki vastuullisuusraportointi vaatii laajaa tiedonkeruuta ja seurantaa. Projektin yhteydessä kannattaakin luoda prosessi, jossa datan liikkumista hallitaan jatkossa automaattisesti osana organisaation muuta energia- ja kiinteistöjohtamista. Onhan monilla PTS-toimenpiteillä ja rakennushankkeilla suuri vaikutus kiinteistön hiilijalanjälkeen.
Hiilineutraaliuteen ohjaavat toimenpiteet ovat kaikkein tuottavimpia, kun vastuullisuus- ja kiinteistöjohtajat istutetaan saman pöydän ääreen. Sama tieto palvelee molempia – ja onhan yhdessä tekeminen myös paljon hauskempaa, kuin yksin puurtaminen.

EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
- Vastuullisuus
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
- Data ja digitalisaatio
- Konsultointi
3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia
23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.
Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
- Vastuullisuus
Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?
10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…
Mikä on energianhallintajärjestelmä?
03.10.2025 – Lokakuussa 2025 voimaan astuva energiatehokkuuslaki velvoittaa yrityksiä ottamaan käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän, jos niiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.
Kiinteistökehitys avaa ratkaisun ovia kuntien sote-ahdinkoon
01.10.2025 – Kuntien rooli terveydenhuollon kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä on muuttunut radikaalisti. Miten kiinteistökehitys voi auttaa tuoreita vuokranantajia sote-kiinteistöjen hallinnassa?
- Korjausrakentaminen
Kiinteistöstrategian malli – miten kiinteistöstrategia syntyy?
26.09.2025 – Kiinteistöstrategian malli on työkalu, jolla kiinteistöomaisuuden käyttöä, ylläpitoa ja kehittämistä ohjataan systemaattisesti.
Läpinäkyvyyttä datakeskussektorille
08.09.2025 – Datakeskusten sähköveron muutosta ei tehty onneksi hätiköiden, vaan hallitus selvittää investointien vaikutukset talouteen, verotuloihin ja työllisyyteen. Näin päätöksiä voidaan tehdä…
- Data ja digitalisaatio
Yhteistyöllä ja tekoälyllä vauhtia rakentamisen tuottavuuteen
05.09.2025 – Data ja tekoäly tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia ohjata rakentamisen kustannuksia, päästöjä ja aikatauluja entistä tarkemmin ja hallitummin. Kunhan data on kunnossa.
- Data ja digitalisaatio
- Tuottavuus