Miksi kulutusjousto on mahdollisuus myös kiinteistöille?
31.3.2025 – Kulutusjousto on kiinteistönomistajille ja rakennuttajille mielenkiintoinen uusi mahdollisuus säästää energiakustannuksissa ja saavuttaa jopa lisätuloja. Sääriippuvainen uusiutuvan energian tuotanto vaatii joustoa monenlaisilta sähkönkuluttajilta, myös kiinteistöiltä.
Mitä kulutusjoustolla tarkoitetaan?
Kulutusjoustolla tarkoitetaan muun muassa sähkön kulutuksen tai tuotannon muuttamista jonkin signaalin perusteella, useimmiten hinnan. Kulutusjousto tarkoittaa esimerkiksi energiankulutuksen vähentämistä tai lisäämistä tiettyinä ajankohtina. Myös energiantuottaja voi päättää myydä sähköä enemmän tai vähemmän tuotantomäärien tai markkinahinnan perusteella. Lisäksi kulutusjousto voi liittyä sähkötehoihin.
Kulutusjouston yhteydessä voidaan puhua ulkoisesta (eksplisiittisestä) ja sisäisestä (implisiittisestä) kulutusjoustosta. Termit kuvaavat, kuka kulutusjoustosta hyötyy:
Sisäisessä kulutusjoustossa hyödyt joustoista saa sähkönkuluttaja, kuten kiinteistö. Kun sähkönkulutusta tai tehoja lasketaan sähkön hinnan muutosten mukaan, säästetään esimerkiksi pörssisähkön ostohinnassa tai tehomaksuissa.
Ulkoisessa kulutusjoustossa hyödyt joustosta saa joku muu kuin joustaja, esimerkiksi Fingrid. Joustokyvyn ostaja tarjoaa rahallisen kannustimen sille, että sähkön käyttäjät karsivat tai lisäävät kulutustaan tietyissä tilanteissa. Kulutuksen jousto auttaa tasapainottamaan sähköverkkoa ja ennaltaehkäisemään sen häiriötilanteita.
Kulutusjoustosta on tullut kiinteistöille varteenotettava vaihtoehto myös siksi, että talotekniikan ohjaus- ja säätötavat ovat kehittyneet, jolloin rakennusten energiankulutusta voidaan ohjata älykkäästi.
Sähköverkon tasapainottamisen tarvitaan myös kiinteistöjä
Perinteisesti kulutusjoustoon ovat osallistuneet teollisuuslaitokset ja muut suuret sähkönkuluttajat tai -tuottajat. Nykyisin kulutusjousto voi koskettaa myös yksittäisiä rakennuksia. Teollisuuden nykyinen joustokyky ei pysty vastaamaan kasvavaan tarpeeseen, kun valtakunnallinen energiatuotantojärjestelmä nojaa yhä enemmän sääolosuhteista riippuvaiseen uusiutuvan energian tuotantoon.
Tuuli- ja aurinkoenergian tuotantoa on vaikeampi ennustaa kuin perinteisiä polttoon perustuvia energiantuotantotapoja. Tarvitaan kulutuksen joustoa, joka varmistaa sähkön riittävyyden eri tilanteissa. Kulutusjousto tasapainottaa myös valtakunnallisen sähköverkon toimintaa ja sähkön hintaheilahteluja.
Kulutusjoustosta on tullut kiinteistöille varteenotettava vaihtoehto myös siksi, että talotekniikan ohjaus- ja säätötavat ovat kehittyneet, jolloin rakennusten energiankulutusta voidaan ohjata älykkäästi.
Helpointa kulutusjouston mahdollisuuksien huomioiminen on uudisrakentamisen yhteydessä, mutta kulutusjoustoon voidaan valmistautua myös korjausrakentamisessa. Se voi olla kannattava lisätoimenpide esimerkiksi energiaremontin, rakennusautomaatiosaneerauksen tai ilmanvaihdon uusinnan yhteydessä.
Energiaa voidaan säilöä varastoon, kun sähkö on halpaa, ja purkaa omasta varastosta, kun ostoenergia on kallista.
Millainen rakennus sopii kulutusjoustoon?
Kulutusjoustoa voidaan hyödyntää hyvin erilaisissa kiinteistöissä. Kiinnostavia joustokohteita ovat paljon energiaa kuluttavat tai suuritehoiset talotekniikkajärjestelmät. Suuri joustokapasiteetti on esimerkiksi ilmanvaihto-, valaistus-, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmillä, kuten sähkökattiloilla, lämpöpumpuilla ja vedenjäähdytyskoneilla. Myös joustava ja älykkäästi ohjattu kaukolämpötarjonta lisääntyy.
Plussaa on, jos rakennus sisältää riittävien joustoresurssien lisäksi sähköakkuja, varaajia tai muita energiavarastoja, joilla voidaan tehostaa kulutusjouston hyötyjä. Energiaa voidaan säilöä varastoon, kun sähkö on halpaa, ja purkaa omasta varastosta, kun ostoenergia on kallista.
Myös varavoimakoneet ja oma uusiutuvan sähköenergian tuotanto voivat joustaa. Varavoimakoneet ovat kuin pieniä voimalaitoksia, joilla ei ainoastaan tuoteta sähköä poikkeustilanteissa, vaan joilla voidaan esimerkiksi pienentää kiinteistön ostosähkön kulutusta kalliin sähkön aikana tai osallistua sähkömarkkinoille. Sama pätee omaan uusiutuvan energian tuotantoon vaikkapa aurinkopaneeleilla.
Joustokyvyn myyntiin on erilaisia markkinapaikkoja
Kulutusjouston hyödyntämisen tutkiminen voidaan aloittaa helpoista sisäisen kulutusjouston ratkaisuista, kuten tehomaksujen alentamisesta. Kunnianhimon tasoa voidaan nostaa vähitellen ja tähdätä lopulta esimerkiksi kantaverkkoyhtiöiden reservimarkkinoille.
Fingrid on Suomen kantaverkkoyhtiönä vastuussa sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainosta. Sähkön tuottajat ja kuluttajat voivat osallistua Fingridin reservi- ja säätösähkömarkkinoille, joilta Fingrid ostaa joustokapasiteettia ja joustoenergiaa sähköverkon hetkittäisen tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen sekä sähköverkon taajuuden hallintaan.
Miten kulutusjoustossa pääsee alkuun?
Autamme löytämään parhaat tavat hyötyä kiinteistöjen joustokyvystä. Ensimmäinen askel on selvittää kiinteistön joustopotentiaali esimerkiksi tuottoarvioilla, simuloinnilla ja energiajärjestelmien suunnittelulla.
Esiselvitys paljastaa, onko kiinteistön joustokyky riittävän suurta, jotta kulutusjousto tuottaa säästöjä tai lisätuloja. Vaikutusta on esimerkiksi markkinahinnoilla ja mahdollisilla energiavarastoilla.
Kulutusjouston mahdollisuudet kannattaa arvioida esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- Uudiskohteiden suunnittelun alussa
- RAU-saneerausten yhteydessä
- Kun kiinteistönomistaja haluaa mukaan reservimarkkinaan
- Kiinteistöportfoliossa on useita potentiaalisia kiinteistöjä
- Kiinteistöllä on suuri sähkönkulutus = joustavaa kuormaa
- Kiinteistöllä on käytössä varavoimakoneita
- Kulutusohjaus halutaan sitoa laajempaan portfoliohallintaan, mm. kiinteistöjen sähkönhankintaan (kiinteä sähkösopimus / pörssisähkö)
- Kiinteistön tehomaksut ovat suuria.
Ota yhteyttä, jos haluat kuulla lisää kulutusjoustopalveluistamme!
Markus Kurkinen
Timo Karvinen
Lue muita blogejamme
EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia
23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.
Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?
10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…
Mikä on energianhallintajärjestelmä?
03.10.2025 – Lokakuussa 2025 voimaan astuva energiatehokkuuslaki velvoittaa yrityksiä ottamaan käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän, jos niiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.
Kiinteistökehitys avaa ratkaisun ovia kuntien sote-ahdinkoon
01.10.2025 – Kuntien rooli terveydenhuollon kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä on muuttunut radikaalisti. Miten kiinteistökehitys voi auttaa tuoreita vuokranantajia sote-kiinteistöjen hallinnassa?
Kiinteistöstrategian malli – miten kiinteistöstrategia syntyy?
26.09.2025 – Kiinteistöstrategian malli on työkalu, jolla kiinteistöomaisuuden käyttöä, ylläpitoa ja kehittämistä ohjataan systemaattisesti.
Läpinäkyvyyttä datakeskussektorille
08.09.2025 – Datakeskusten sähköveron muutosta ei tehty onneksi hätiköiden, vaan hallitus selvittää investointien vaikutukset talouteen, verotuloihin ja työllisyyteen. Näin päätöksiä voidaan tehdä…
Yhteistyöllä ja tekoälyllä vauhtia rakentamisen tuottavuuteen
05.09.2025 – Data ja tekoäly tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia ohjata rakentamisen kustannuksia, päästöjä ja aikatauluja entistä tarkemmin ja hallitummin. Kunhan data on kunnossa.
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.