Miten voit saada yrityksellesi kilpailuetua hiilirajamekanismista?
15.11.2024 – Hiilirajamekanismi vaikuttaa etenkin rakennustuotealaan. Se tuo uusia sääntöjä ja velvoitteita erityisesti yrityksille, jotka tuovat Euroopan unioniin hiili-intensiivisiä tuotteita, kuten terästä, sementtiä ja alumiinia.
Hiilirajamekanismi eli CBAM-asetus tulee täysimittaisesti voimaan vuoden 2026 alussa Euroopan unionissa. Sen tavoitteena on hiilivuodon eli päästöjen siirtymisen ehkäiseminen tiukan ilmastopolitiikan maista löyhemmän sääntelyn maihin. Lisäksi se edistää ympäristötavoitteita ja kilpailua.
Hiilirajamekanismi (CBAM eli Carbon Border Adjustment Mechanism) vaikuttaa etenkin rakennustuotealaan. Se tuo uusia sääntöjä ja velvoitteita erityisesti yrityksille, jotka tuovat Euroopan unioniin hiili-intensiivisiä tuotteita, kuten terästä, sementtiä ja alumiinia. Näitä yrityksiä ovat esimerkiksi tukkukauppiaat ja rakennusliikkeet.
Tavoitteena on hiilivuodon eli päästöjen siirtymisen ehkäiseminen tiukan ilmastopolitiikan maista löyhemmän sääntelyn maihin.
CBAM-asetus velvoittaa maahantuontia harjoittavat yritykset selvittämään ja raportoimaan asetuksen alaisten tuotteiden päästöt hankintaketjustaan. Niiden on myös hankittava siirtymävaiheen päätyttyä CBAM-todistuksia näiden päästöjen mukaisesti.
Jotta yritys voi parhaiten hyödyntää CBAMin mahdollisuudet ja säilyttää kilpailukykynsä, sen kannattaa valmistautua muutokseen huolellisesti. Siirtymäaika antaa mahdollisuudet opiskella oman yritystoiminnan kannalta olennaiset asiat ja tehdä tarvittavat muutokset.
Päästöjen raportointivelvollisuus on jo alkanut
Siirtymäkausi alkoi lokakuussa 2023 ja päättyy vuoden 2026 alussa. Siirtymäkaudella yritykset raportoivat CBAM-tuotteiden tuonnin ja hiilidioksidipäästöt neljännesvuosittain.
Kun yritys on saanut raportointinsa kuntoon, kannattaa seuraavaksi selvittää, mitä tapahtuu siirtymäajan jälkeen. Yritysten haasteita ovat esimerkiksi kustannusten nousu, hallinnollinen taakka, toimitusketjujen monimutkaisuus ja datan hallinta.
Hiilirajamekanismin operationaalinen vaihe alkaa 1. tammikuuta 2026. Siitä alkaen CBAM- tuotteita EU:hun tuovat yritykset joutuvat ostamaan CBAM-todistuksia. Niiden määrä perustuu tuotteiden valmistuksen aikana syntyneisiin hiilidioksidipäästöihin. Hinnat vastaavat EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) mukaisia hiilidioksidipäästöjen kustannuksia. Lisäksi CBAMin alaisten tuotteiden tuonnista tulee luvanvaraista.
Tuontitavaran hinnat nousevat varmasti ja se voi yllättää yrityksen, joka ei ole valmistautunut muutoksiin ajoissa.
Päästökaupan seuraaminen auttaa valmistautumaan
Etenkin kustannusvaikutukset ovat suuri kysymysmerkki. Tuontitavaran hinnat nousevat varmasti ja se voi yllättää yrityksen, joka ei ole valmistautunut muutoksiin ajoissa. Hintamuutoksiin valmistautuminen kannattaa aloittaa siitäkin huolimatta, vaikka ei tietäisi tarkkoja hankintamääriä parin vuoden päähän.
Koska CBAM-todistusten hinta määräytyy ETS-päästökaupan mukaan, yritys voi seurata päästökaupan hintakehitystä ja peilata sitä omiin hankintoihinsa. Siten yritys voi saada käsitystä muutoksen tulevista kustannusvaikutuksista.
Koska CBAM-todistusten hinta määräytyy ETS-päästökaupan mukaan, yritys voi seurata päästökaupan hintakehitystä ja peilata sitä omiin hankintoihinsa.
Odotettavissa on jo, että puhtaiden ja harmaiden tuotteiden välinen hintaero tasapainottuu, sillä hiilen hinta tulee jatkossa näkymään tuotteiden hinnassa. Tähän asti puhtaammat tuotteet ovat olleet usein kalliimpia kuin harmaat tuotteet. Tulevaisuudessakin puhdas tuote voi olla kalliimpi, mutta ei enää niin paljon kuin aiemmin.
Yritysten on hyvä muistaa, että toimintaympäristön muutos tarjoaa mahdollisuuksia edelläkävijyyteen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Vastuulliset yritykset, jotka ottavat aktiivisen roolin kestävämpään suuntaan kulkevassa markkinassa, selviävät muutoksesta paremmin kuin ne, jotka nyt työntävät päänsä pensaaseen.
Haluatko kuulla lisää?
Anni Viitala
Jere Peltomäki
Lue muita blogejamme
Myynti, purkaminen vai odottelu – mitä tehdä tyhjilleen jäävälle kiinteistölle?
13.11.2025 – Kiinteistöihin on sitoutunut paljon pääomaa ja kiinteistökannan kohtalo huolestuttaa tällä hetkellä monia aivan hyvästä syystä. Mitä tehdä tyhjille, tyhjeneville ja…
Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
11.11.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…
Kiinteistön energiatehokkuus ei synny yksittäisillä tempuilla
10.11.2025 – Yksittäisiä vippaskonsteja ja komponentteja energian säästämiseen on tarjolla runsaasti, mutta täsmäiskujen seurauksena suuri potentiaali jää usein piiloon. Energiatehokkuudessa kyse on…
EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia
23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.
Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?
10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…
Mikä on energianhallintajärjestelmä?
03.10.2025 – Lokakuussa 2025 voimaan astuva energiatehokkuuslaki velvoittaa yrityksiä ottamaan käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän, jos niiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.
Kiinteistökehitys avaa ratkaisun ovia kuntien sote-ahdinkoon
01.10.2025 – Kuntien rooli terveydenhuollon kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä on muuttunut radikaalisti. Miten kiinteistökehitys voi auttaa tuoreita vuokranantajia sote-kiinteistöjen hallinnassa?
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.