Rakennusten käyttö tehostuu talotekniikan roolin kasvaessa
10.5.2021 – Rakennukset ovat iso osa yhteiskuntaa ja muodostavat jopa 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Talotekniikka auttaa hyödyntämään rakennuksia tilanteen ja tarpeen mukaan.
Rakennukset ovat avainroolissa lukuisissa yhteiskuntaa koskevissa kysymyksissä. Energian kokonaiskulutuksesta ne haukkaavat jopa 40 prosenttia. Kun rakennusten päästöjä vähennetään, hillitään samalla ilmastonmuutosta. Ilmastotavoitteisiin päästään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta sekä hyödyntämällä hukkaenergioita.
Koronapandemian aikana rakennusten käyttömukavuus ja turvallisuus ovat korostuneet. Ennen ihmiset saattoivat sairastua rakenteista johtuvista syistä, nyt samoissa tiloissa olevan toisen ihmisen vuoksi.
Ilmastonmuutoksen ja koronapandemian kaltaiset ilmiöt työllistävät kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlundia.
Rakennuksen sydän
Talotekniikka on laaja ja innovatiivinen suunnittelualue. Sen piiriin kuuluvat lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät, vesi- ja viemäröintijärjestelmät, ilmanvaihto, rakennusautomaatio sekä sähkö- ja telejärjestelmät. Talotekninen suunnittelu tekee energia- ja elinkaariselvityksiä sekä palosammutussuunnitelmia. Energiamurroksen myötä talotekniikan asiantuntijat työstävät entistä enemmän tontilla tuotettuun energiaan, esimerkiksi maalämpöön, liittyviä toimeksiantoja.
Nopeasti kehittyvä talotekniikka tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia joustavampien ja viihtyisämpien tilojen suunnitteluun ja toteutukseen. Muutosta ohjaa digitalisaatio.
“Muutosta voi verrata puhelimeen. Kun siihen lisättiin äly, sen käyttö muuttui täysin. Rakennuksilla on edessään sama kehitys”, toteaa Granlundin sairaalasuunnittelun osastonjohtaja Tapani Idman.
Talotekniikan ydintehtävä on lisätä ja parantaa rakennuksista saatavia kokemuksia.
“Talotekniikan avulla voidaan luoda arkea tukevaa asumista kuin myös viihtyisiä ja tuottavia työympäristöjä esimerkiksi valaistusta ja älykkäitä teknologioita hyödyntämällä. Olemme havainneet etätyöskentelyn aikana, ettemme kaipaa lisää häiriötä työskentelyyn vaikkapa huonon ilmanvaihdon vuoksi.”
Rakennuksilla on edessään vastaavanlainen kehityskulku kuin älypuhelimilla.
Piia Sormunen, Tampereen yliopiston talotekniikan teollisuusprofessori ja Granlundin rakentamisen ja kiinteistökehityksen kehitysjohtaja, on selvittänyt koronaviruksen leviämistä ja ehkäisyä sisätiloissa johtamansa Licence to Breathe -hankkeen yhteydessä. Exit-strategiat eivät voi rakentua tulevaisuudessa ainoastaan rokotusten varaan, vaan tärkeässä roolissa on myös rakennettu ympäristö.
“Talotekniikka nousee keskiöön. Sen avulla pystytään takaamaan ilmanvaihtojärjestelmien tarpeenmukainen toiminta ja hyvä ilmanlaatu. Sisäilmaolosuhteet on tunnistettu taloteknisessä suunnittelussa Suomessa jo kauan sitten, ja meillä on jo nyt erittäin tiukat ilmanvaihtoon liittyvät määräykset. Meillä ei esimerkiksi käytetä kierrätysilmaa, kuten muualla”, Sormunen tietää.
Jotta tilanne pysyisi jatkossakin hyvänä, pääpaino tulee panna järjestelmien ylläpidon ja käytön aikaiseen toimintaan.
Datalla parempia tuloksia
Talotekniikan hyödyntäminen perustuu enenevissä määrin erilaisista digitaalisista järjestelmistä kerättyyn dataan.
“Dataa kerätään ja analysoidaan suunnittelusta ja rakentamisesta lähtien ja siitä tehdään fiksuja raportteja, joita voidaan hyödyntää kiinteistön elinkaaren eri vaiheissa”, Idman kertoo.
Hyöty jää kuitenkin vajaaksi, ellei dataa johdeta systemaattisesti. Parhaat tulokset esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmien toimivuudesta saadaan rakennuksista, jotka ovat kiinteistöjohtamisen piirissä. Granlundin oma työkalu on pilvipohjainen kiinteistöjohtamisen ja energianhallinnan ohjelmisto Granlund Manager.
Talotekniset järjestelmät on myös pystyttävä integroimaan helposti älykkäisiin rakennuksiin.
“On tärkeää katsoa kokonaisuutta ja varmistua siitä, että järjestelmät toimivat”, Sormunen korostaa.
Talotekniikan kehittyminen avaa myös uusia mahdollisuuksia ja työnkuvia. Markkinoilla olisi tarvetta esimerkiksi järjestelmäintegraattorille, joka pystyy ottamaan kokonaisuuden haltuun.
Juttu on julkaistu alun perin Content House Newspoolin mediasisältönä 10.05.2021.
Haluatko kuulla lisää?
Tapani Idman
Piia Sormunen
Lue muita blogejamme
Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
11.11.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…
Kiinteistön energiatehokkuus ei synny yksittäisillä tempuilla
10.11.2025 – Yksittäisiä vippaskonsteja ja komponentteja energian säästämiseen on tarjolla runsaasti, mutta täsmäiskujen seurauksena suuri potentiaali jää usein piiloon. Energiatehokkuudessa kyse on…
EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia
23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.
Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?
10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…
Mikä on energianhallintajärjestelmä?
03.10.2025 – Lokakuussa 2025 voimaan astuva energiatehokkuuslaki velvoittaa yrityksiä ottamaan käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän, jos niiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.
Kiinteistökehitys avaa ratkaisun ovia kuntien sote-ahdinkoon
01.10.2025 – Kuntien rooli terveydenhuollon kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä on muuttunut radikaalisti. Miten kiinteistökehitys voi auttaa tuoreita vuokranantajia sote-kiinteistöjen hallinnassa?
Kiinteistöstrategian malli – miten kiinteistöstrategia syntyy?
26.09.2025 – Kiinteistöstrategian malli on työkalu, jolla kiinteistöomaisuuden käyttöä, ylläpitoa ja kehittämistä ohjataan systemaattisesti.
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.