Suomalainen ilmanvaihto-osaaminen torjumaan koronavirusta

Eri tutkijat ovat pyrkineet selvittämään viruksen leviämistä ilmavälitteisesti pienten aerosolipisaroiden kautta. Esimerkiksi liiketilassa tartunnan voisi joidenkin tutkimusten mukaan saada jopa 4 metrin etäisyydeltä, mutta ei kuitenkaan tiedetä, kuinka monta viruspitoista aerosolihiukkasta pitää hengittää sairastuakseen. Joidenkin arvioiden mukaan ilmavälitteinen tartunta edellyttäisi muutaman tuhannen viruksen päätymistä hengityselimiin. Jos virus leviäisi ilmavälitteisesti nyt esitetyllä tavalla, sen leviämisvauhti olisi vielä huomattavasti nopeampaa kuin on nähty.

Lääketieteellisen The Lancet -aikakauslehden julkaiseman tutkimuksen mukaan metrin päässä tartuntariski on 13 prosenttia ja jokainen lisämetri puolittaa riskin. Hengityssuojainta käytettäessä tartuntariski pienenee edelleen. Japanese Association for Infectious Diseases -organisaation tutkimuksen mukaan aivastuksen isot pisarat putoavat välittömästi, mutta pienet 0,01 millimetrin kokoiset hiukkaset jäävät leijumaan ilmaan. Näitä voi syntyä myös kovaäänisessä keskustelussa.

Yksi aivastus levittää noin 100000 erikokoista mikropisaraa ilmaan, ja tutkimuksessa pieniä hiukkasia havaittiin ilmassa vielä 20 minuutin kuluttuakin. Suljettu ilmanvaihto pitää hiukkaset ilmassa, mutta esimerkiksi ikkunatuuletus poistaa mikropisaroita tutkimuksen mukaan tehokkaasti.

Oma näkemykseni on, että tehokkaalla koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla voitaisiin laimentaa ilman mikropisarapitoisuutta ja saada hiukkaset poistumaan tiloista. Suomessa modernit toimistot ja julkiset tilat on varustettu koneellisella ilmanvaihdolla ja tuloilma on yleensä raitista ulkoilmaa. Ilma vaihtuu esimerkiksi toimistossa 20–40 minuutin välein, luokkatiloissa 12–15, liiketilassa 20–25, ravintolasalissa 5 ja leikkaussalissa 2 minuutin välein. Tehokkaalla ilmanvaihdolla mikropisarapitoisuus saadaan nopeasti laskemaan niin, että viruksen ilmavälitteinen tartuntariski saadaan minimoitua.

Sen sijaan koronaviruksen pahoin koettelemassa Etelä- ja Keski-Euroopassa monien julkisten ja toimistotilojen ilmanvaihto perustuu usein ikkunatuuletukseen ja painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Läpiveto tuulettaa tehokkaasti, mutta usein ikkunat ovat kiinni. Yhdysvalloissa taas käytetään paljon kiertoilmajäähdytystä, jolloin mikropisaroiden tehokas poistuminen ei tapahdu riittävän hyvin. Suomessa kaikki tuloilma on yleensä pelkästään raitista ulkoilmaa, joka on suodatettu ja esilämmitetty lämmöntalteenotolla.

Korkeatasoisella suomalaisella ilmanvaihtotekniikalla ja -osaamisella olisi nyt näytön paikka. Voisimme olla osaltamme torjumassa koronavirusta. Nyt tarvitaan vain lisää tutkimusta ja ilmanvaihtojärjestelmien kehittämistä, joka perustuisi monitieteelliseen näyttöön ja parhaaseen kokemusperäiseen tietoon.

Kirjoittaja on Suomen edustaja eurooppalaisessa standardityöryhmässä ”Ventilation for Hospitals”

Teksti on julkaistu 26.8.2020 Rakennuslehden Näkökulmana.