Hyppää sisältöön
Uudet RT-ohjekortit selkeyttävät vastuita ja rooleja – näin vastuullisuus siirtyy suunnitelmista käytäntöön

Uudet RT-ohjekortit selkeyttävät vastuita ja rooleja – näin vastuullisuus siirtyy suunnitelmista käytäntöön

19.12.2025 – Rakennusalan vastuullisuus on siirtymässä puheista käytäntöön. Granlundin, Rakennustiedon ja alan toimijoiden yhteistyössä laatimat uudet RT-ohjekortit tarjoavat rakennuttajille, arkkitehdeille, pääsuunnittelijoille ja tilaajille konkreettisen työkalun, jonka avulla vähähiilisyys ja hiilijalanjäljen ohjaus voidaan kytkeä osaksi jokapäiväistä päätöksentekoa ja hankkeen johtamista.

Aihepiiri
Vastuullisuus
Jaa

Vähähiilinen rakentaminen on yhteispeliä

Rakennusala valmistautuu merkittävään muutokseen, kun rakentamislain edellyttämä ilmastoselvitys tulee pakolliseksi vuoden 2026 alusta useimmille uudisrakennuksille. Selvityksessä arvioidaan rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Tavoitteena on ohjata rakentamista kohti raja-arvot alittavia, aidosti vähähiilisiä ratkaisuja.

Aiemmin rakentamisen ilmastovaikutusten ohjaus on keskittynyt energiatehokkuuteen, mutta nyt huomio laajenee materiaalien, rakentamisen ja korjaamisen aikaisiin päästöihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suurin osa rakennuksen hiilijalanjäljestä määräytyy jo ennen työmaan alkua.

RT-kortisto on Rakennustiedon ylläpitämä kiinteistö- ja rakentamisalan tietopalvelu, joka kokoaa alan ohjeet ja suositukset yhteen. Granlundin, Rakennustiedon ja alan asiantuntijoista koostuvan toimikunnan yhteistyössä laatimat uudet RT-ohjekortit auttavat viemään vähähiilisyyden ja hiilijalanjäljen ohjauksen osaksi hankkeiden johtamista.

Lähdimme Rakennustiedon kanssa keskustelemaan siitä, ettei toimialalla ole olemassa yhteisiä ohjeita vähähiilisyyden johtamiseen tilaajalle, rakennuttajalle, arkkitehdille tai pääsuunnittelijalle.

Tytti Bruce-Hyrkäs, liiketoiminnan kehitysjohtaja, Granlund Oy

”Lähdimme Rakennustiedon kanssa keskustelemaan siitä, ettei toimialalla ole olemassa yhteisiä ohjeita vähähiilisyyden johtamiseen tilaajalle, rakennuttajalle, arkkitehdille tai pääsuunnittelijalle. Havaitsimme yhdessä Rakennustiedon kanssa, että toimialalta puuttuvat yhteiset ohjeet vähähiilisyyden johtamiseen hankkeiden keskeisten osapuolten näkökulmasta,” kertoo Granlundin vastuullisuuden liiketoiminnan kehitysjohtaja Tytti Bruce-Hyrkäs.

Varhainen ohjaus, pienemmät päästöt ja kulut

Nyt julkaistavat RT-ohjekortit sisältävät yleisen ohjekortin sekä erilliset ohjeet tilaajalle ja rakennuttajalle sekä arkkitehdille ja pääsuunnittelijalle.

”Yleisessä kortissa kuvataan hiilijalanjälkeen liittyvät vaatimukset ja toimenpiteet. Rakennuttajan ja arkkitehdin korteissa tehtävät on jaoteltu hankevaiheittain, jotta käyttäjä näkee, millaisia tehtäviä eri vaiheisiin sisältyy ja miten vastuut voidaan jakaa,” Bruce-Hyrkäs kertoo.

Ohjekortit tukevat rakennushankkeiden vähihiilisyyden ohjausta tarveselvityksestä työmaalle. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tavoitteet asetetaan, sitä vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia ratkaisuja voidaan tehdä.

”Kun vähähiilisyys otetaan osaksi hanketta alusta alkaen, päädytään usein myös kustannustehokkaampiin ratkaisuihin,” Bruce-Hyrkäs sanoo.

Granlundin arkkitehtisuunnittelun liiketoimintajohtaja Rami Kolehmainen kuvaa muutosta suunnittelupöydällä:

”Kriittisimmät päätökset tehdään jo ennen kuin ensimmäistäkään viivaa on piirretty. Tilatehokkuus, muuntojoustavuus ja korjausrakentamisen mahdollisuudet ovat usein suurimmat hankkeen hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät.”

Rakennuttajan tehtävä on varmistaa, että vastuullisuustavoitteet eivät jää sanahelinäksi. Ne pitää viedä suunnitteluohjelmaan, kilpailutuksiin ja kaupallisiin ehtoihin asti.

Tuomo Nerg, liiketoimintajohtaja, Granlund Oy

Granlundin rakennuttamisen liiketoimintajohtaja Tuomo Nerg muistuttaa, että rakennuttajan vastuulla on tehdä vastuullisuustavoitteista totta.

”Rakennuttajan tehtävä on varmistaa, että vastuullisuustavoitteet eivät jää sanahelinäksi. Ne pitää viedä suunnitteluohjelmaan, kilpailutuksiin ja kaupallisiin ehtoihin asti.”

Yhteinen viitekehys ja tuki hiilijalanjäljen ohjaukseen

Granlundin vähähiilisyyden ohjauksen palvelut kattavat hiilijalanjäljen ohjauksen, hiilijalanjälkilaskennan ja ilmastoselvitykset. Näiden avulla rakennuttajat, tilaajat ja suunnittelijat voivat ohjata hankkeiden suunnittelua ja päätöksentekoa luotettavaan dataan perustuen tavalla, joka tukee myös ympäristösertifiointeja, vastuullisuusraportointia ja uudistuvaa rakennuslupaprosessia.

Granlundin asiantuntijoiden mukaan RT-ohjekortit vievät alaa kohti yhtenäisiä käytäntöjä.

”Muutaman vuoden päästä nämä kortit ovat toivottavasti arkipäivää. Niiden tehtävälistaukset ja ohjeet ovat osa normaalia suunnitteluprosessia, ja eri suunnittelualojen ymmärrys vähähiilisyydestä on kasvanut,” Kolehmainen arvioi.

”Hanketalous tarkoittaa jatkossa sekä euroja että hiiliä. Kun tieto päästöistä on läpinäkyvästi käytettävissä, voidaan tehdä ratkaisuja, jotka tukevat sekä ympäristöä että liiketoiminnan kannattavuutta,” Nerg summaa.

Haluatko kuulla lisää?

Tytti Bruce-Hyrkäs

Liiketoiminnan kehitysjohtaja, vastuullisuus
Granlund Oy

Rami Kolehmainen

Aluejohtaja, Tampere, liiketoimintajohtaja, arkkitehtisuunnittelu
Granlund Oy

Tuomo Nerg

Liiketoimintajohtaja, rakennuttaminen
Granlund Oy

Lue muita blogejamme

Uudet RT-ohjekortit selkeyttävät vastuita ja rooleja – näin vastuullisuus siirtyy suunnitelmista käytäntöön

19.12.2025 – Rakennusalan vastuullisuus on siirtymässä puheista käytäntöön. Granlundin, Rakennustiedon ja alan toimijoiden yhteistyössä laatimat uudet RT-ohjekortit tarjoavat rakennuttajille, arkkitehdeille, pääsuunnittelijoille ja…

Blogi

Mikä jarruttaa kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamista?

08.12.2025 – Monissa organisaatioissa edistys energiatehokkuuden saralla pysähtyy puolivahingossa yleistyneisiin toimintatapoihin, ajatusmalleihin tai resursointihaasteisiin. Vaikka kiinteistöjen olosuhdeseuranta ja sen data olisi hyödynnettävissä,…

Blogi

Myynti, purkaminen vai odottelu – mitä tehdä tyhjilleen jäävälle kiinteistölle?

13.11.2025 – Kiinteistöihin on sitoutunut paljon pääomaa ja kiinteistökannan kohtalo huolestuttaa tällä hetkellä monia aivan hyvästä syystä. Mitä tehdä tyhjille, tyhjeneville ja…

Blogi

Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa

11.11.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…

Blogi
Granlundin energiapalveluiden johtaja Jani Säisä istuu penkillä toimistokiinteistössä oranssissa paidassa.

Kiinteistön energiatehokkuus ei synny yksittäisillä tempuilla

10.11.2025 – Yksittäisiä vippaskonsteja ja komponentteja energian säästämiseen on tarjolla runsaasti, mutta täsmäiskujen seurauksena suuri potentiaali jää usein piiloon. Energiatehokkuudessa kyse on…

Blogi

EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun

05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…

Blogi
Datakeskus

Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille

31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…

Blogi

3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia

23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.

Blogi

Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen

21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?

Blogi

Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?

10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…

Blogi

Tilaa uutiskirjeemme

Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.

Mitä tietoa etsit?