Lahden virastotalon tilamuutos yhteiseksi työympäristöksi

Senaatti-kiinteistöjen omistama Lahden virastotalo oli ensimmäinen valtion kiinteistö, jossa toteutettiin palvelu- ja toimitilaverkkouudistukseen liittyvä tilamuutos yhteiseksi työympäristöksi.

“Pilotti antoi meille tärkeää lisätietoa konseptin jatkokehitykseen ja esimerkiksi turvatekniikan suunnitteluun”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Juha-Pekka Peltonen.

Mielenkiintoisen lisämausteen tilamuutokseen toi suuri käyttäjämäärä. Aikaisemmin tiloissa toimi 500 henkeä, mutta uudistuksen jälkeen yli 300 enemmän 11 eri organisaatiosta.

“Rakennuttajakonsulttina johdimme monimuotoista palettia yhdessä Senaatin hankevastaavan kanssa”, kertoo Granlundin Rakennuttajapäällikkö Lauri Huhtala.

Pilotti antoi meille tärkeää lisätietoa Yhteiset työympäristöt -konseptin jatkokehitykseen.

Juha-Pekka Peltonen, rakennuttajapäällikkö, Senaatti-kiinteistöt

Rakennuttajakonsultin tehtävänä oli muun muassa auttaa saamaan käyttäjiltä tarvittavat tiedot oikeaan aikaan hankkeen käyttöön, jotta lopputulos palvelisi heistä kutakin mahdollisimman hyvin.

Rakennuttajakonsultille tuttu tilamuutoskohde

Granlund aloitti tilamuutoshankkeen rakennuttajakonsulttina ja valvojana vasta hankesuunnitteluvaiheen jälkeen suunnittelun kilpailutuksessa. Myöhäinen aloitus ei ollut ongelma, koska kohde oli ennestään tuttu.

“Olemme toimineet rakennuttajakonsulttina virastotalon aikaisemmissa tilamuutoksissa sekä vuosittaisissa korjaus- ja ylläpitotöissä”, Huhtala sanoo.

Rakennuttajakonsultin kokemuksesta oli Peltosesta paljon hyötyä. Rakennuksen tekniikka, kuten IV-koneiden palvelurajat, ja muut reunaehdot olivat valmiiksi tiedossa.

“Emme varmasti olisi pystyneet hankkeen napakkaan aikatauluun, jos olisi pitänyt aloittaa nollasta.”

Emme varmasti olisi pystyneet hankkeen napakkaan aikatauluun, jos olisi pitänyt aloittaa nollasta.

Juha-Pekka Peltonen, rakennuttajapäällikkö, Senaatti-kiinteistöt

Kokemus talosta helpotti myös töiden vaiheistusta. Virastotalo ei ollut suljettuna missään vaiheessa, mutta 750 käyttäjästä vain noin 30:n piti tehdä väistömuutto.

“Kaikki muut pääsivät muuttamaan suoraan valmiisiin tiloihin”, Peltonen kertoo tyytyväisenä.

Suunnittelun ohjauksessa painotettiin turvallisuutta ja akustiikkaa

Kaikki suunnitteluratkaisut vietiin läpi käyttäjähyväksynnän kautta. Eniten yhteen sovitettavaa oli Huhtalan mukaan LVI- ja sähkötekniikassa, koska koko taloa ei saneerattu. Suunnittelun ohjauksessa korostui myös turvallisuusjohtaminen, turvallisuustekniikka ja sisäilman laatu.

“Vastasimme sisäilman laadunvarmistuskoordinoinnista yhdessä Senaatin sisäilma-asiantuntijan kanssa.”

Tavoitteena oli kehittää myös akustiikkaa ja äänieristystä. Valmiissa virastotalossa on kaikille yhteinen asiakaspalvelupiste ja kokouskeskus sekä toimistokerrokset monitilaympäristöineen. Puheääni ei saa kantaa tilasta toiseen, mutta esimerkiksi palohälytyksen pitää kuulua kaikkialle.

“Akustiikka on yksi niistä monista asioista, jotka ovat parantuneet selvästi”, Peltonen toteaa.

Virastotalon tilamuutos toteutui aikataulussa ja budjetissa, ja Peltonen pitää isona onnistumisena myös yhteisöllisyyttä. Aikaisemmin eri virastojen välillä ei ollut juurikaan yhteistoimintaa, mutta nyt hupitoimikunta järjestää yhteisiä tapahtumia.

“Toimivista ja viihtyisistä tiloista on tullut ensimmäisen vuoden aikana hyvää palautetta myös kansalaisilta. Yhden luukun periaate tuntuu toimivan!”