Uudistunut Geologian tutkimuskeskus kierrättää hukkaenergiat hyötykäyttöön

GTK Mintecin käyttöön valmistui keväällä Senaatti-kiinteistöjen rakennuttama uudisrakennus, joka on osa kansainvälisesti ainutlaatuista Geologian tutkimuskeskusta. Kaivosnäytteitä pystytään tutkimaan ensin laboratorio-olosuhteissa ja sen jälkeen koetehtaassa käytännössä.

“Outokummun uusi toimisto- ja laboratoriorakennus sekä olemassa oleva koetehdas tarjoavat GTK:n asiakkaille palvelukokonaisuuden, jossa koko mineraaliesiintymän hyödyntämiseen tarvittava tuotantoprosessi pystytään testaamaan tutkimusongelman edellyttämässä mittakaavassa”, selittää Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Seppo Höyhtyä.

Granlund toimi projektinjohtourakassa rakennuttajakonsulttina sekä taloteknisenä suunnittelijana ja valvojana hankesuunnittelusta asti. Höyhtyästä oli tärkeää, että suunnittelijoilta löytyi kokemusta sekä pitkälle automatisoitujen puhdastilalaboratorioiden talotekniikasta että toiminnallisesta suunnittelusta. Kaikki talotekniikkaratkaisut käytiin läpi käyttäjien kanssa suunnittelun eri vaiheissa.

Granlundin suunnittelijoilta löytyi kokemusta sekä pitkälle automatisoitujen puhdastilalaboratorioiden talotekniikasta että toiminnallisesta suunnittelusta.

Seppo Höyhtyä, rakennuttajapäällikkö, Senaatti-kiinteistöt

Rakennuttajakonsultti työskenteli tiiviisti myös viranomaisten kanssa alueen kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa. Huomioon piti ottaa koko alueen kehittyminen ja koetehtaan uusiminen tulevina vuosina.

“Granlundin suunnittelijat osasivat nähdä metsän puilta ja ennakoida, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.”

Olosuhdehallinta ohjasi sähkö- ja LVI-suunnittelua

Granlundin rakennuttamisen ryhmäpäällikkö Petri Niskasen mukaan projektin suurimpia haasteita olivat hyvin monimuotoiset tilat, laajat talotekniikkajärjestelmät ja yksityiskohtaiset olosuhdevaatimukset. Taloteknisiin suunnitelmiin sovitettiin myös laajoja käyttäjähankintoina toteutettuja laitekokonaisuuksia.

“Lisäksi rakennustekninen vaatimustaso ja detaljitason toteutusten tärkeys korostuvat tällaisessa erikoiskiinteistössä.”

Uudisrakennuksen suunnittelussa piti ottaa huomioon koko alueen kehittyminen. Granlundin suunnittelijat näkivät metsän puilta ja ennakoivat, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Seppo Höyhtyä, rakennuttajapäällikkö, Senaatti-kiinteistöt

Granlundin sähkösuunnittelun osastonjohtaja Jukka Kolehmaisen mukaan erityistilojen ja -laitteiden tarpeille ei ollut olemassa ennalta valmiita ratkaisuja, vaan ne oli selvitettävä erikseen. Herkimmät tutkimuslaitteet suojattiin keskitetyllä UPS-laitteistolla. Suunnittelussa piti huomioida myös tontin ulkopuolelle jääviä asioita.

“Monet tutkimuslaitteet ovat herkkiä läheisen sähkölinjan muodostamalle magneettikentälle.”

Laboratorioissa käsitellään monenlaisia kemikaaleja, happoja, liuottimia ja kaasuja, joten ilmanvaihdon on reagoitava muuttuviin tilanteisiin nopeasti ja automaattisesti. LVI-tekniikka sisältää myös laajoja kaasu- ja paineputkistoja, ilmanvaihdon kohdepoistoja ja tarkkuusilmanvaihtokoneita. Erikoisjärjestelmiä on useita.

“Kivenkuivausuunien yhteyteen suunniteltiin lyijynpoistojärjestelmä, ja tilaan, jossa näytteitä analysoidaan robottilaitteistolla, näytteiden oma pölynpoistojärjestelmä, kertoo Granlundin LVIA-suunnittelun osastonjohtaja Tuomas Lehikoinen.

Käyttäjällä on useita omia laitteita ja prosesseja, jotka tarvitsevat erilaisia LVI-hyödykkeitä, kuten ionivaihdettua vettä ja jäähdytyslaitteita. Jätevesien käsittelykin on tarkkaa. Kemikaalien neutralointijärjestelmä säätää viemärivesien pH-arvon vedenkäsittelylaitokselle sopivaksi. Lisäksi viemärivesien määriä mitataan ja tutkitaan ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti.

Kaiken taustalla kiinteistöautomaatiojärjestelmä valvoo eri tilojen olosuhteita sekä esimerkiksi vetokaappien ilmanvaihdon toimivuutta ja hätäsuihkujen käyttöä. Hälytystiedot välitetään käyttäjälle.

“Se nostaa henkilöturvallisuuden tasoa tavanomaista paremmaksi”, Lehikoinen sanoo.

Maalämpövaraukset suunniteltiin ennakoivasti

Kaikki osapuolet sitoutuivat hankkeessa Senaatti-kiinteistöjen energia- ja hiilijalanjälkitavoitteisiin sekä RTS-ympäristöluokituksen vaatimuksiin. Hiilijalanjälkilaskennan tavoitteena oli 20 prosenttia pienempi hiilijalanjälki kuin teollisuusrakennuksissa keskimäärin, ja se saavutettiin muun muassa omalla aurinkosähkölaitoksella ja lämmön talteenottojärjestelmällä. Kaikki hukkalämpö rakennuksesta ja prosesseista saadaan hyötykäyttöön.

Tilat ovat nyt aivan eri maailmasta alkuperäisiin verrattuna.

Seppo Höyhtyä, rakennuttajapäällikkö, Senaatti-kiinteistöt

“Saimme Granlundilta tärkeää osaamista juuri tämäntyyppiseen energiasuunnitteluun”, Höyhtyä sanoo.

Ennakoivasti alueelle suunniteltiin myös maalämpökaivokenttä, jota otetaan käyttöön, kun viereinen koetehdas aikanaan uudistuu. Maalämpö vastaa silloin myös molempien rakennusten jäähdytyksestä. Siihen asti jäähdytys toteutetaan vedenjäähdytyskoneella, joka kierrätettiin toisesta Senaatin kiinteistöstä.

Maaliskuussa 2024 käyttäjät pääsivät uusiin tiloihin, joihin käyttäjät ovat olleet Höyhtyän mukaan kokonaisuutena hyvin tyytyväisiä.

“Ovathan tilat nyt aivan eri maailmasta alkuperäisiin verrattuna.”