Tuore selvitys: näin rakentaminen vaikuttaa luontoon
10.6.2025 – Usean toimijan yhteishanke valaisee rakentamisen luontojalanjälkeä. ”Jopa 99% vaikutuksista tapahtuu tontin ulkopuolella, esimerkiksi raaka-aineiden hankinnassa ja tuotevalmistuksessa”, sanoo ympäristöasiantuntija.
”Rakennusalalla on herätty siihen, miten tärkeitä toimitusketjut ovat – rakentamisen luontovaikutukset eivät todellakaan rajoitu vain tontille. Selvityksemme tukee tutkimuskirjallisuudessa esitettyä käsitystä siitä, että jopa 99% vaikutuksista tapahtuu tontin ulkopuolella, esimerkiksi raaka-aineiden hankinnassa ja tuotevalmistuksessa”, sanoo ympäristöasiantuntija Emma Väliaho Granlundilta.
Tällä hetkellä tiedot alan toimitusketjuista ovat hajallaan. Jotta rakennushankkeiden toimitusketjuja ja niiden luontovaikutuksia voitaisiin kunnolla ohjata, yhteistyötä ja tiedonkulkua on parannettava.
Siinä missä hiilijalanjäljen laskeminen on jo arkipäivää, menetelmät luontojalanjäljen laskentaan ovat vasta kehittymässä. Luonto on tutkimuskohteena erittäin kompleksinen: luontovaikutusten arviointi on moniulotteisempaa, ja työssä tarvitaan useita erilaisia lähtötietoja. Luonnossa kaikki asiat vaikuttavat toisiinsa.
Selvityksemme tukee tutkimuskirjallisuudessa esitettyä käsitystä siitä, että jopa 99% vaikutuksista tapahtuu tontin ulkopuolella.
Emma Väliaho
Vesistressi, maankäyttö ja ilmastonmuutos vaikuttavat eniten
Rakentamisen luontojalanjälkeä lähdettiin tutkimaan usean toimijan yhteishankkeessa. Tavoitteena oli selvittää, mistä rakentamisen ja rakennustuotevalmistuksen arvoketjun globaalit luontovaikutukset johtuvat ja kuinka niitä voidaan pienentää.
Hankkeen tekemät laskennat osoittavat, että ilmastonmuutoksen lisäksi rakentamisessa erityisen keskeisiä luontokadon ajureita ovat vesistressi sekä maankäyttö ja maankäytössä tapahtuvat muutokset.
Esimerkiksi teräksen valmistus kuluttaa 2000–20 000 litraa vettä tuotettua terästonnia kohden.
Vesistressi
Vesistressillä tarkoitetaan paikallista tilannetta, jossa luonto tarvitsee enemmän vettä kuin sillä on käytettävissä tietyllä ajanjaksolla. Veden puute vaikuttaa sekä eläimiin että kasveihin. Esimerkiksi teräksen valmistus kuluttaa 2000–20 000 litraa vettä tuotettua terästonnia kohden.
Maankäyttö ja maankäytön muutokset
Maankäytöllä ja maankäytön muutoksilla tarkoitetaan esimerkiksi kaivoksen viemää maapinta-alaa tai metsän kaatoa. Elinympäristöjen supistuminen vaikuttaa lajien populaatiomääriin, geneettiseen monimuotoisuuteen ja sitä kautta myös selviytymiskykyyn.
Ilmastonmuutos
Ilmastoa lämmittävillä toimilla on merkittävä vaikutus luontojalanjälkeen. Vähähiiliset tuoteratkaisut, neitseellisen materiaalin määrän vähentäminen ja muut hiilijalanjälkeä pienentävät toimet hankkeissa vähentävät myös luontoon kohdistuvaa kuormitusta, sillä muuttuva ilmasto uhkaa monien lajien selviytymismahdollisuuksia.
Alkuperämaa
Materiaalin raaka-aineiden hankintamaalla sekä tuotteen valmistusmaalla on suuri vaikutus luontojalanjälkeen. Laskentamenetelmän mukaisesti Suomessa valmistettu tuote ja esimerkiksi sitä varten käytetty maapinta-ala tai kulutettu vesi vaikuttavat luontokatoon vähemmän kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa valmistettu tuote.
Hanke kokosi alan toimijoita yhteen
Rakentamisen luontojalanjälkeä selvitettiin Granlundin kokoamassa yhteishankkeessa, johon osallistui kolme kiinteistönomistajaa: CapMan Real Estate Oy, Sponda Oy ja Senaatti-kiinteistöt, sekä kaksi tuotevalmistajaa: Kiilto Oy ja Saint-Gobain Finland Oy.
”On tärkeää, että teemme alan tutkimusta yhteisvoimin. Ilman eri osapuolten tietoja ja taitoja näin monimutkaista asiaa ei voisi edes tutkia”, sanoo kestävän rakentamisen johtava asiantuntija Charlotte Nyholm Granlundilta.
Luontovaikutusten selvittämisen lisäksi haluttiin jatkokehittää elinkaariarviointiin pohjautuvaa LC-Impact -laskentamenetelmää erityisesti rakennusalan tarpeita palvelevaksi.
Ympäristövaikutuksistaan kiinnostuneet toimijat, kuten vapaaehtoisia luontositoumuksia tehneet kiinteistönomistajat ja rakennuttajat, tulevat jatkossa keräämään aiempaa enemmän tietoja rakennushankkeissa käytettyjen materiaalien alkuperästä ja ohjaamaan hankintoja sen pohjalta. Tämä haastaa urakoitsijoita ja tuotevalmistajia kehittämään omia käytäntöjään.
Lue myös aihetta käsittelevät blogit:
Miten rakentamisen vaikutuksia luontokatoon voidaan mitata?
Jopa kolmannes luontokadosta johtuu rakentamisesta
Haluatko kuulla lisää?
Charlotte Nyholm
Emma Väliaho
Tytti Bruce-Hyrkäs
Lisää uutisiamme
Granlund mukana uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailun voittajatiimissä
12.09.2025 – Helsingin Eteläsatamaan rakennettavan uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailu huipentui 11. syyskuuta. Granlund on mukana kilpailun voittaneessa JKMM Arkkitehtien suunnitteluryhmässä.
Granlund on Vuoden 2025 sähkösuunnittelija
11.09.2025 – Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry ja Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry valitsivat Granlundin Vuoden sähkösuunnittelijaksi.
Kim Hagman aloittaa Granlundin talousjohtajana
10.09.2025 – Granlundin uusi talousjohtaja (CFO) on FCG:ltä siirtyvä Kim Hagman. Hänessä yhdistyy kira-alan, projektiliiketoiminnan ja laskennan vahva osaaminen.
Granlund teki yrityskaupan Kauto Nikulainen arkkitehtien kanssa
02.09.2025 – Granlundin arkkitehtisuunnittelu kasvaa yli 100 arkkitehtiin. Kauto Nikulainen arkkitehtien yrityskaupan myötä arkkitehtisuunnittelu laajenee pääkaupunkiseudulle.
Konkreettisia ohjeita talotekniikan kiertotalouteen
15.08.2025 – Alan yhteishanke selvitti, miten kiertotalous mahdollistetaan talotekniikka-alalla. Tarjolla on tutkittua tietoa ja konkreettisia ohjeita. Granlund toimi hankkeen konsulttina.
Suomalaiset asiantuntijat suunnittelevat Ukrainaan sairaalakonseptin
14.08.2025 – Suomalaisista sairaalasuunnittelun asiantuntijoista muodostuva IHDA-allianssi suunnittelee Ukrainaan yleissairaalan mallia.
Tuomo Nerg rakennuttamisen liiketoimintajohtajaksi
05.08.2025 – Tuomo Nerg aloittaa Granlundin uutena rakennuttamisen liiketoimintajohtajana. Hänen tehtävänään on tukea rakennuttamisen kasvua kotimaassa ja kansainvälisesti.
Pk-yrityksen vastuullisuustyö helpommaksi – uusi palvelukokonaisuus avuksi
18.06.2025 – Monissa pk-yrityksissä vastuullisuustyö on jo arkea. Tuotevalmistajille suunnattu palvelukokonaisuutemme auttaa tekemään sen näkyväksi.
Energiatehokkuustoimien pitää tuottaa säästöjä – mutta voiko niiden onnistumista mitata?
16.06.2025 – Säästääkö energiatehokkuushanke tai energiatehokkuuspalvelu luvatun määrän energiaa? Asia pystytään selvittämään kustannustehokkaasti Granlundin uudella tekoälyä hyödyntävällä työkalulla.
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.
