Uutta tietoa mallintamisen keinoista betonirakenteiden kuivumisen varmistamiseen
28.11.2025 – Betonirakenteiden kosteudenhallinta epäonnistuu usein toteutuksen aikana, ja myös suunnittelussa pitäisi pystyä ennakoimaan paremmin haastavien rakenneratkaisujen vaikutusta betonin kuivumiseen. Granlundin rakennusfysiikan johtava asiantuntija Pauli Sekki esittelee tuoreessa Tampereen yliopiston rakennusfysiikan tutkimusryhmässä (rakennetun ympäristön tiedekunta) tekemässään väitöskirjassa toimintatapoja, jotka parantavat betonin kuivumisaikojen ennustamista mallintamalla.
Betonilattioiden riittävä kuivuminen ennen pintamateriaalien asentamista on edelleen yleinen haaste rakentamisessa. Uudella tutkimuksella pyritään tuomaan lisätietoa ja ratkaisuja käytännön ongelmiin.
“Betoni on varmasti tutkituimpia rakennusaineita, mutta oma väitöskirjani on Suomessa vasta kolmas betonin kuivumiseen liittyvä tutkimus 60-luvulta alkaen. Perustutkimuksellekin olisi vielä tarvetta”, kertoo Granlundin rakennusfysiikan johtava asiantuntija ja väitöskirjatutkija Pauli Sekki.
Hän käsittelee Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekuntaan tekemässään väitöskirjassa betonin kuivumisen mallintamisen käytännön sovelluksia. Lähtökohtana oli tarkastella syvällisemmin oleellisimpia tekijöitä ja niiden vaikutusta betonin suhteelliseen kosteuteen.
“Betonin kuivuminen riippuu olosuhteista, kuten työnaikaisesta kastumisesta ja lämpötilasta, mikä on erityisen tärkeää huomioida Pohjoismaiden viileässä ilmastossa.”
Betoniresepti vaikuttaa kuivumisaikaan
Pauli Sekin mukaan betonin kuivumisolosuhteita pystytään hallitsemaan ja työnaikaista kastumista välttämään hyvällä kosteudenhallinnalla. Kuivumisajan ennustamisessa pitäisi kuitenkin huomioida myös erot betonilaaduissa.
“Aina kun mallinnetaan betonin kuivumista, malli pitäisi kalibroida tietylle betonilaadulle sopivaksi. Käytännössä tarvittaisiin verrokkidataa betonivalmistajilta.”
Betonin kuivuminen riippuu olosuhteista, kuten työnaikaisesta kastumisesta ja lämpötilasta, mikä on erityisen tärkeää huomioida Pohjoismaiden viileässä ilmastossa.
Pauli Sekki, johtava asiantuntija
Erityisen tärkeää olisi testata betonit, joita käytetään päällystettävissä rakenteissa. Betonivalmistajien tuottama tieto auttaisi arvioimaan nykyistä luotettavammin, missä ajassa, ilmankosteudessa ja lämpötilassa betoni kuivuu riittävästi. Aihealueeseen on jo paneuduttu Betoniyhdistyksen kehitysprojektissa.
“Meidän on tärkeää saada betonitoimittajat mukaan toteuttamaan käytännön kuivumiskokeita ja jakamaan tietoa vähintäänkin betonilaadun kemiallisesta kuivumisesta.”
Vähähiilisten betonilaatujen kuivumiskäyttäytymisessä on eroja
Joistakin tavanomaisista betonilaaduista tietoa on jo saatavilla, ja tätä tietoa on hyödynnetty Betoniyhdistyksen BY2020-laskentaohjelmassa, jota Pauli Sekki oli toteuttamassa. Nyt tarvetta olisi lähtödatan päivittämiselle.
“Viime vuosina käyttöön on otettu vähähiilisiä betonilaatuja, joiden kuivumisominaisuudet muuttuvat, kun sementtiä korvataan muilla sideaineilla”, Sekki toteaa.
Kun käytetään sementtiä korvaavia sideaineita, kuivumisaika voi pidentyä. Suomessa pääosin käytetyllä masuunikuonalla betoni kuivuu tutkimustiedon mukaan vähintään yhtä nopeasti kuin perinteiset betonilaadut.
Oikein määritelty laskentamalli on Sekin mielestä erityisen hyödyllinen kohteissa, joissa rakenteiden geometria on monimuotoinen, tai jos halutaan arvioida valun paksunnosten vaikutusta. Yksinkertainen tasapaksu betonilaatta pystytään arvioimaan by2020-laskentaohjelmalla. Kun rakenne on moniulotteinen, kuivumisen arviointi vaatii yksityiskohtaisempaa mallinnusta.
“Luotettavan verrokkidatan avulla pystymme soveltamaan mallintamista vaativampiin kohteisiin, kuten erilaisten liitos- ja riskirakenteiden kuivumisen arviointiin.”
Pauli Sekin väitöskirjan “Modeling Early-Age Drying and Moisture Transfer in Concrete for Practical Applications in Nordic Climates” julkinen väitöstilaisuus on Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella 5.12.2025 kello 12. Vastaväittäjänä toimii Lundin yliopiston emeritusprofessori Lars-Olof Nilsson, joka on tutkinut aihetta Ruotsissa 1970-luvulta asti.
Linkki Tampereen yliopiston julkaisemaan väitöstilaisuuteen.
Haluatko kuulla lisää?

Pauli Sekki
Lisää uutisiamme
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.