Hiilikädenjäljen laskemiseen tarvitaan yhteisiä käytäntöjä
9.2.2023 – Hiilikädenjäljen tavoitteena on osoittaa yksilöiden ja yritysten tuottamia positiivisia ympäristövaikutuksia asiakkaille tai koko yhteiskunnalle.
Granlundilla tehtiin vuonna 2022 opinnäytetyö hiilikädenjäljen laskentamenetelmän määrittämisestä. Työssä havaittiin, että hiilikädenjäljen laskeminen on aiheena varsin tuore, mikä näkyy myös aihetta käsittelevissä tieteellisissä tutkimuksissa. Kädenjälkilaskentaa pidetään tarpeellisena, mutta käsitteen määrittelystä ei ole yhtenäistä linjaa – laskennan periaatteista ja mekanismeista puhumattakaan.
Hiilikädenjäljen laskeminen nähtiin tarpeelliseksi erityisesti siksi, että
- negatiivisen haittoihin keskittyvän näkökulman rinnalle saataisiin positiivinen toimijuutta korostava näkökulma
- kädenjälki luo mahdollisuuden toimijan positiivisten yhteiskunnallisten vaikutusten todelliseen skaalaamiseen
- kädenjälki voi toimia myös yrityksen toimintaa ohjaavana strategisena työkaluna
Selkeimmät eriävät näkemykset liittyivät siihen, miten toimijan oma jalanjälki ja kädenjälki suhteutuvat toisiinsa: osa tutkijoista hyväksyy sen, että toimijan oman jalanjäljen vähennykset voidaan laskea mukaan toimijan kädenjälkeen – osa erottaa selvästi toimijan oman jalanjäljen pienenemisen toimijan tuottamasta kädenjälkihyödystä. Jälkimmäinen on sekä meidän että VVT:n ja LUT:n tutkijoiden näkemys. Myös toiminnan motivaatio on nostettu keskusteluun. Tulisiko kädenjäljen synnyttävien toimenpiteiden olla vapaaehtoisia ja tarkoituksellisia? Onko sillä merkitystä, miksi yritys tekee toimia, joilla on positiivisia ilmastovaikutuksia?
Kädenjälki viittaa hyödyllisiin ympäristövaikutuksiin, joita organisaatiot voivat saavuttaa ja viestiä tarjoamalla tuotteita ja palveluita, jotka pienentävät muiden jalanjälkeä. Hiilikädenjälki on muiden hiilijalanjäljen pienentämistä.
Pajula, T., Vatanen, S., Behm, K., Grönman, K., Lakanen, L., Kasurinen, H., & Soukka, R. (2021). Carbon handprint guide: V. 2.0 Applicable for environmental handprint. VTT Technical Research Centre of Finland.
Kädenjäljen laskemiseen liittyy useita haasteita. Ensinnäkin, voidaanko kädenjäljen kollektiivinen luonne ottaa huomioon? Pitäisikö ottaa? Kädenjäljen syntyminen on harvoin, jos koskaan, ainoastaan yhden toimijan toiminnan tulosta. Kollektiivinen päästövähenemä voidaan myös tuottaa usean toimijan voimin ja perustellusti väittää, ettei vähenemä olisi toteutunut, jos yksikin toimija olisi jäänyt pois.
Toiseksi, kädenjäljen laskennassa pitäisi pystyä erottamaan toimijan oma osuus ja samalla ottaa huomioon synergiat, kompromissit eri vaikutusluokkien välillä ja kaksoislaskennan riskit. Entä ketä pitäisi palkita kädenjäljen kasvattamisesta ja minkälaisiin toimiin siten toimijoita kannustaa? Käytännössä tällaisen yhteisesti sovitun kädenjäljen jaon tekeminen ei kuitenkaan välttämättä ole mahdollista. Tämän vuoksi toimijoiden on erityisen tärkeää pystyä osoittamaan, mikä osa vältetyistä päästöistä tai hiilipoistumista kuuluu koko arvoketjulle, määrittää oman painoarvonsa vältettyjen päästöjen tai poistumien tuottamisessa ja huomioida kädenjälkihyöty vain toimista, joissa niiden rooli on ollut olennainen.
Kolmas merkittävä laskennan haaste liittyy perusuran määritykseen.
Perusura on skenaario siitä, mitä olisi tapahtunut ilman kehityshanketta.
Kädenjälkilaskennassa tuotteen tai palvelun päästöhyötyä verrataan suhteessa vastaavan referenssiratkaisun tuottamaan hyötyyn, jolloin kädenjälki syntyy näiden kahden ratkaisun jalanjälkien erotuksena. Tämän laskentamenetelmän etuna on se, että hyvin valittua perusuraa käytettäessä palkitaan innovaatioista ja toisaalta kädenjälkeä ei ole mahdollista synnyttää pelkällä perusuran mukaisella toiminnalla. Perusuran valinnalla on laskennassa iso merkitys; löyhästi määritetty perusura kasvattaa kädenjäljen kokoa perusteettomasti.
Tutkimuksessa korostettiin myös tarvetta tarkastella vaikutuksia valitun ympäristövaikutusluokan ulkopuolelta ja muiden kestävän kehityksen ulottuvuuksien suhteen. Myös niin sanottu rebound-efekti nousi esille: on huomioitava, että joissain tapauksissa yhden hiilijalanjäljen pieneneminen saattaa johtaa toisen hiilijalanjäljen kasvuun.
Lisäksi on muistettava, ettei hiilikädenjäljen laskeminen sinänsä ole tae tuotteen tai toiminnon kokonaisvaltaisesta eettisyydestä, hyväksyttävyydestä tai tarpeellisuudesta. Positiivisen kädenjäljen olemassaolo ei poista tarvetta pienentää toimijan, tuotteen tai palvelun omaa jalanjälkeä!
Tutkimuksemme tuloksena havaittiin, että kädenjälkiajattelun kaltaiselle työkalulle nähdään laajasti tarvetta toiminnan negatiivisiin vaikutuksiin keskittyvän jalanjälkiajattelun rinnalle. Myönteinen lähestymistapa tekee parannusmahdollisuudet näkyviksi ja kannustaa kohtaamaan maailmanlaajuisia haasteita, kuten ilmastonmuutosta, vesikriisiä ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä.
Nykyisessä toimintaympäristössä, jossa erilaisten ympäristöväittämien määrä ja moninaisuus kasvaa, kädenjäljen kehittyminen laajalle levinneeksi ja laajalti hyväksytyksi käsitteeksi edellyttää kuitenkin määritelmien, käsitteiden, laskentamenetelmien ja viestintäkäytäntöjen yhdenmukaistamista ja kehittämistä. Nyt laskentamenetelmät jättävät toimijoille vielä tulkinnanvaraa esimerkiksi laskennassa käytettyjen oletusten, rajojen ja rajoitusten suhteen. Tämä korostaa läpinäkyvyyden, selkeyden ja avoimuuden merkitystä tulosten viestinnässä. On tärkeää toteuttaa viestintä siten, että myös laajempi yleisö saa täyden käsityksen siitä, mitä tuotteita tai palveluita kädenjälki tarkalleen sisältää ja miten se on laskettu.
Parhaimmillaan avoimuudella ja läpinäkyvyydellä varustetulla kädenjälkiajattelulla on merkittävä potentiaali toimia strategisena mittarina ja työkaluna lisäarvon luomiseen asiakassuhteissa.
Teksti pohjautuu Elina Ruohon opinnäytetyöhön Hiilikädenjäljen laskentamenetelmän määrittäminen ja se on julkaistu alunperin englanninkielisenä Baltic Rim Economies review 5/2022 -julkaisussa.
Haluatko kuulla lisää?
Maila Herva
Lue muita blogejamme
Myynti, purkaminen vai odottelu – mitä tehdä tyhjilleen jäävälle kiinteistölle?
13.11.2025 – Kiinteistöihin on sitoutunut paljon pääomaa ja kiinteistökannan kohtalo huolestuttaa tällä hetkellä monia aivan hyvästä syystä. Mitä tehdä tyhjille, tyhjeneville ja…
Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
11.11.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…
Kiinteistön energiatehokkuus ei synny yksittäisillä tempuilla
10.11.2025 – Yksittäisiä vippaskonsteja ja komponentteja energian säästämiseen on tarjolla runsaasti, mutta täsmäiskujen seurauksena suuri potentiaali jää usein piiloon. Energiatehokkuudessa kyse on…
EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia
23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.
Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?
10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…
Mikä on energianhallintajärjestelmä?
03.10.2025 – Lokakuussa 2025 voimaan astuva energiatehokkuuslaki velvoittaa yrityksiä ottamaan käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän, jos niiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.
Kiinteistökehitys avaa ratkaisun ovia kuntien sote-ahdinkoon
01.10.2025 – Kuntien rooli terveydenhuollon kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä on muuttunut radikaalisti. Miten kiinteistökehitys voi auttaa tuoreita vuokranantajia sote-kiinteistöjen hallinnassa?
Lue vastuullisuuspalveluistamme
Vastuullisuuspalvelumme tukevat tehokkaasti kiinteistösi johtamista ja vastuullisuustavoitteiden saavuttamista. Monipuolinen osaamisemme kattaa ympäristösertifioinnit, raportoinnin ja kiinteistön olosuhteiden seurannan.
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.