Läpinäkyvyyttä datakeskussektorille

Datakeskusinvestoinneista virisi kevään aikana värikäs keskustelu, johon lisäkierroksia toi hallituksen ilmoitus luopua datakeskusten kevennetystä sähköverosta. Onneksi päätöstä veroluokan muutoksesta ei tehty hätiköiden, vaan hallitus päätti puoliväliriihessä ottaa aikalisän ja laatia datatalouden tiekartan.

Selvityksessä käydään läpi dataan liittyvää kehittämisympäristöä ja mahdollisuuksia. Datakeskusten hyötyjä ja haittoja puntaroidaan muun muassa työllisyyden, sähköjärjestelmän ja turvallisuuden näkökulmasta. Kattava selvitys datakeskusten vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan on enemmän kuin tervetullut.

Lisää tietoa datakeskusten hyödyistä

Viime kuukausien keskustelussa on ollut ehdottomasti hyvää, että eri toimijat ovat alkaneet tuoda esille laskelmiaan datakeskusten vaikutuksista. Tämä lisää toimialan läpinäkyvyyttä ja vähentää turhaa mystifiointia.

Esimerkiksi datakeskusteollisuutta edustava Finnish Data Center Association ry FDCA on arvioinut, että datakeskusten sähköveron nosto voisi vaarantaa jopa 20 miljardin euron investoinnit. Investointimenetysten mittakaavaan verrattuna veromuutoksella saavutettava 47 miljoonan euron verotulo olisi häviävän pieni.

Kauppalehti puolestaan selvitti, että viisi suurinta datakeskusyhtiötä maksoi Suomeen viidessä vuodessa noin 105 miljoonaa euroa yhteisöveroja ja kiinteistöveroja. Lisäksi työpaikoista tuli arviolta 50 miljoonan euron verotulot.

Datakeskusteollisuus on yksi harvoista rakennusteollisuuden aloista, joissa on ollut kasvua jo pitkään.

Jari Innanen, liiketoimintajohtaja, Granlund

Työllisyysvaikutukset oletettua suuremmat

Julkisuudessa on kritisoitu sitä, että datakeskusinvestointien hyödyt Suomen taloudelle ovat vähäiset, koska suurin osa tekniikasta tuodaan ulkomailta. Samalla kuitenkin unohdetaan, että rakennukset ja niiden talotekniikka jäävät Suomeen.

Ehkä suurimmat väärinkäsitykset liittyvät kuitenkin datakeskusten työllisyysvaikutuksiin. Onneksi tähänkin on saatu viime aikoina tasapainottavaa tietoa, kun rakentamisen ja asennustöiden ohella on nostettu esille myös datakeskusten tarjoamat työpaikat käytön aikana.

Kauppalehden selvityksen mukaan pelkästään viisi suurinta datakeskusyhtiötä työllistävät noin 250 ihmistä. Tämän päälle alihankintaverkosto tuo arviolta 500–750 suoraa työpaikkaa. Tiedossa on, että yksi suora työpaikka synnyttää heijastusvaikutuksineen 2–3 uutta työpaikkaa.

Kauppalehti muistutti myös, että datakeskukset työllistävät vartijoiden ja siivoojien ohella myös asiantuntijoita esimerkiksi it-, LVI- ja sähköalan töissä.

Fingrid on osallistunut puolestaan keskusteluun sähkön riittävyyttä koskevissa asioissa. Kaleva-lehden haastattelussa kantaverkkoyhtiön edustaja toivoi Suomeen lisää datakeskuksia. Hän ei sähköpulaa pelkää, ja etenkin Pohjois-Suomessa verkossa on tilaa uusille sähkön käyttäjille.

Myös YLEn artikkelissa asiantuntijat arvioivat, että datakeskukset eivät lisäisi sähkön hintaa, vaikka sähkönkulutus kasvaa. Fingridin arvion mukaan sähkön kokonaiskysyntä tulee nousemaan 83 terawattitunnista (TWh) 114–120 TWh tasolle vuoteen 2030 mennessä.

Julkinen keskustelu vaikuttaa hankkeiden etenemiseen

Julkisuudessa puhutaan usein virheellisesti, että datakeskushankkeita on nyt lähdössä huomattava määrä liikkeelle. Tätä on syytä tarkentaa, sillä monessa tapauksessa kyse on vasta hankekehitysvaiheesta, jossa kartoitetaan hankkeen toteutettavuutta. Suunnitteluun ja itse rakentamiseen on edetty toistaiseksi vain harvassa uudessa hankkeessa.

Moni datakeskushanke on vielä hankeselvitysvaiheessa, jolloin kartoitetaan hankkeen toteutettavuutta.

Timo Ranne, osastonjohtaja, Granlund

Poliittisten päättäjien lausunnoilla on ollut suora vaikutus datakeskustoimijoiden päätöksiin ja hankkeiden etenemiseen. Kun datakeskusten sähköveroluokan mahdollisesta muutoksesta kerrottiin, hankekehitystä koskevat tarjouspyynnöt esimerkiksi meillä Granlundilla vähenivät dramaattisesti sekä jo annettujen tarjousten päätöksen tekeminen pysähtyi lähes täysin.

Puoliväliriihen päätöksillä oli päinvastainen vaikutus: tarjouspyyntöjä tulee jälleen, ja hankkeet ovat lähteneet etenemään. Sähköveroon liittyen tulee kuitenkin edelleen säännöllisesti kysymyksiä etenkin kansainvälisiltä toimijoilta.

Datakeskusalalla uskotaan kuitenkin, että toimintaedellytyksiä heikentäviä poliittisia päätöksiä ei olisi tulossa ainakaan nopealla aikataululla. Näyttääkin siltä, että kevään kuohunta ei ennättänyt vaikuttaa Suomen maineeseen datakeskusten erinomaisena sijoituspaikkana.

Toimialan merkitys korostuu entisestään, kun digitalisaatio kiihtyy ja tekoälyn käytön lisääntyessä datan määrä kasvaa eksponentiaalisesti.

Jari Innanen, liiketoimintajohtaja, Granlund

Datakeskukset ovat monella tapaa tärkeitä Suomelle

Datakeskukset ovat tärkeä osa maailman digitaalista infrastruktuuria, taloutta ja huoltovarmuutta. Toimialan merkitys korostuu entisestään, kun digitalisaatio kiihtyy ja tekoälyn käytön lisääntyessä datan määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Datakeskukset ovat koko digitalouden selkäranka, ja siksi teollisuusmaat käyvät kilpailua kenen mailla tätä koko infrastruktuuria pyöritetään. Suomella on mahdollisuus olla tässä palapelissä yksi Euroopan johtavista maista.

Lisäksi kannattaa muistaa, että valtaosa julki tulleista datahankkeista sijoittuu ympäri Suomen. Etenkin kasvukeskusten ulkopuolella ne ovat tärkeä piristysruiske samaan aikaan kaivattuja työpaikkoja ja kasvua, kun monet muut teollisuudenalat pikemminkin vähentävät tuotantoaan.

Datakeskukset ovat vuosikymmenien päähän ulottuvia investointeja. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että markkinaehtoisille dataratkaisuille saadaan selvä ja pitkälle ennakoitavissa oleva pelikenttä. Se on kaikkien etu.

Datakeskusteollisuus on erittäin tärkeä toimiala myös Granlundille

Granlundilla on yli 1600 tietotyöläistä, jotka käyttävät tuottavat, prosessoivat ja hyödyntävät digitaalista tietoa valtavat määrät jokainen päivä. Datakeskukset ovat suunnittelu- ja konsulttitoimijoille elinehto.

Lisäksi datakeskusteollisuudesta on tullut Granlundille erittäin merkittävä teollisuuden ala. Hankkeissamme työllistyy jo yli 200 huippuammattilaista, ja rekrytoimme sekä etsimme uusia ihmisiä jatkuvasti mukaan tähän kehittyvään teollisuuden alaan.

Datakeskusteollisuus on yksi harvoista rakennusteollisuuden aloista, joissa on ollut kasvua jo pitkään. Tulevaisuuskin näyttää hyvältä, jos toimijoille varmistetaan poliittisesti stabiilit olosuhteen, eikä isoja muutoksia esimerkiksi verotukseen toteuteta.

Lisätietoa aiheesta