Missä vaiheessa hiilijalanjälkilaskenta kannattaa tehdä?

Toteutimme keväällä 2023 markkinatutkimuksen rakennusalan ympäristövastuullisuudesta. Kysyimme alan toimijoilta, missä vaiheessa rakennushankkeissa tehdään hiilijalanjälkilaskentaa. Vastauksista kävi ilmi, että laskenta keskittyy hankkeen alkuun, hankesuunnitteluvaiheeseen.

Hiililaskentoja tehdään huomattavasti harvemmin suunnittelun edetessä, toteutussuunnittelun aikana, työmaavaiheessa ja käyttöönotossa. Mitä etuja saavutettaisiin toistamalla laskenta useammin hankkeen aikana?

Yksi hiilijalanjälkilaskenta ei riitä

On sinänsä positiivista, että hiililaskentaa tehdään juuri hankkeen alussa. Silloin laskennalla voidaan tunnistaa suurimmat päästövähennysmahdollisuudet. Hyödyt kuitenkin vesittyvät, jos hiilijalanjälkilaskentaa ei päivitetä hankkeen edetessä. Hiilijalanjälkilaskenta on hiilijalanjälkiohjauksen työkalu, ja siksi hiililaskennan pitäisi ohjata kaikkea päätöksentekoa ja toimia suunnittelun tukena koko hankkeen läpi.

Hiilijalanjälkilaskenta on hiilijalanjälkiohjauksen työkalu, ja siksi hiililaskennan pitäisi ohjata kaikkea päätöksentekoa ja toimia suunnittelun tukena koko hankkeen läpi.

Rakennusalalla onkin toistaiseksi ongelmallista, että hiilijalanjälkilaskenta mielletään kertaluontoiseksi tehtäväksi. Laskentaa ei vielä nähdä kierros kierrokselta kehittyvänä prosessina, vaikka suunnittelukin tarkentuu vähitellen vaihe vaiheelta. Hankkeissa olisikin nyt tärkeää havahtua siihen, miten suunnittelu- ja työmaaratkaisuilla voidaan vaikuttaa hiilijalanjälkeen.

Pian asiaan on pakko kiinnittää huomiota. Uusi rakentamislaki vaatii useilta rakennustyypeiltä ilmastoselvityksen eli käytännössä hiilijalanjälkilaskennan. Tulossa on myös hiilijalanjäljen raja-arvo-ohjaus, joka luo tarpeen arvioida hiilipäästöjä koko hankkeen ajan. Muutenhan rakennuslupavaiheessa saatetaan havahtua siihen, että hanke ylittää sallitut raja-arvot.

Missä eri vaiheissa hiiliohjausta tarvitaan?

Unelmatilanteessa hiilijalanjäljen laskenta aloitetaan jo tarveselvitysvaiheessa, kun pohditaan, missä esimerkiksi toimistorakennus voisi sijaita ja rakennetaanko uutta vai korjataan olemassa olevaa. Jos asiantuntijamme ovat mukana jo tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa, pystymme arvioimaan laskennalla eri toteutusvaihtoehtojen ilmastovaikutukset.

Hiiliohjausta tarvitaan kaikissa vaiheissa, joissa tehdään merkittäviä päätöksiä. Muuten käy niin, että asiat on ehditty lyödä lukkoon ja hiililaskelmat jäävät pelkäksi raportiksi pöytälaatikkoon. Jos hiilijalanjälki on yksi päätöksentekokriteereistä, hiililaskennan tuloksilla voidaan optimoida monia rakennuksen ominaisuuksia, kuten:

• runkoratkaisu

• energiajärjestelmä

• tilaohjelma

• optimaalinen muoto

• sijoittuminen tontilla.

Hiililaskentaa kannattaa jatkaa käyttöönottovaiheessa

Suosittelemme seuraamaan hiilijalanjälkeä myös työmaavaiheessa ja rakennuksen käyttöönotossa. Silloin hankinnoissa ja huollon ohjauksessa voidaan huomioida eri vastuullisuusnäkökulmat, kuten vähähiiliset materiaalivalinnat. Voimme tukea rakentamisvaihetta työmaan ympäristöohjauksella, jolloin huomiota kiinnitetään esimerkiksi työmaan energia- ja kiertotalousratkaisuihin.

Hiililaskennan tarve ei pääty rakennuksen valmistumiseen, vaan myös käyttöönotto on tärkeä piste. Hiililaskenta käyttöönottovaiheessa auttaa reflektoimaan hankkeen päästövaikutuksia ja keinoja, joilla päästövähennykset onnistuivat. Hankkeen opit ovat hankkeen eri osapuolille arvokasta dataa, jonka voi laittaa kiertoon ja hyödyntää tulevissa hankkeissa. Tulokset auttavat asettamaan seuraaville hankkeille riittävän kunnianhimoiset tavoitteet ja myös pääsemään niihin.

Hiililaskenta käyttöönottovaiheessa auttaa reflektoimaan hankkeen päästövaikutuksia ja keinoja, joilla päästövähennykset onnistuivat. Hankkeen opit ovat hankkeen eri osapuolille arvokasta dataa, jonka voi laittaa kiertoon ja hyödyntää tulevissa hankkeissa.

Hiililaskennalla voidaan ohjata jopa rakennuksen käyttöä. Ylläpitovaiheessa hiiliohjaus keskittyy energiankulutuksen hallintaan, mutta elinkaaripäästöihin vaikutetaan myös rakenteiden ja talotekniikan huollon optimoinnilla. Huoltotoimenpiteiden oikealla ajoituksella pidennetään rakennuksen käyttöikää. Käytön aikana tehdyillä valinnoilla voidaan myös tukea kiertotaloutta ja suosia materiaaleja, jotka sisältävät kierrätettyjä tai uudelleenkäytettäviä osia.

Entä hankkeiden ehkä hämmentävin kysymys, hiilikädenjälki? Autamme löytämään toimivia ratkaisuja myös rakennushankkeen hiilikädenjäljen laskemiseen ja kasvattamiseen. Ota yhteyttä, niin suunnittelemme, miten hiililaskenta kannattaa toteuttaa sinun rakennushankkeessasi!

Haluatko kuulla lisää?

Tytti Bruce-Hyrkäs

Liiketoiminnan kehitysjohtaja, vastuullisuus

Granlund Oy

050 065 5020

etunimi.sukunimi@granlund.fi