Miten tila voi tukea neuvottelutilannetta?
25.8.2025 – Neuvotteluhuone ei ole vain paikka palavereille – se on myös tila, jossa syntyy sopimuksia, ratkaistaan konflikteja ja rakennetaan yhteistä ymmärrystä. Miten moniaistinen tilasuunnittelu voi tukea näitä prosesseja?
Ihminen ei ole muuttunut niin paljon kuin ympäröivä tila
Vaikka rakennettu ympäristömme on muuttunut valtavasti, olemme ihmisinä edelleen pitkälti samantapaisia kuin metsästäjä-keräilijä aikaan. Aistimme ja vaistomme toimivat samalla tavoin ja ne vaikuttavat siihen, kuinka stressaavana koemme työympäristön ja tilanteen.
Neurotieteellisesti tiedetään, että ihminen havainnoi ympäristöään tietyssä järjestyksessä: ensin värit, sitten muodot ja vasta sen jälkeen liikkeen.
Esimerkiksi värien havaitsemiseen vaikuttaa katsomisetäisyyden, pinta-alan ja valaistuksen yhteisvaikutus. Värillä on myös voimakas vaikutus tilavuuden ja etäisyyden, muodon ja rakenteen, materiaalien ja tekstuurien kokemiseen unohtamatta värien vaikutusta emootioihimme.
Aistit myös kietoutuvat toisiinsa: se, miltä tila kuulostaa, tuoksuu tai tuntuu, vaikuttaa väistämättä siihen, miltä se näyttää. Arvioimme materiaaleja ja tiloja silmien lisäksi iholla, korvilla, nenällä, luustolla ja lihaksilla.
Suunnittelijoiden tärkein tehtävä onkin asettua työympäristön käyttäjän asemaan ja ymmärtää, miten tila koetaan, miltä se tuntuu – ei vain miltä se näyttää.
Kuulusteluhuone vai vuorovaikutusta tukeva tila
Keskustellessani arkkitehti Juhani Pallasmaan kanssa esiin nousi tapaus, jossa huoneen atmosfääri vaikutti ratkaisevasti neuvottelujen kulkuun. Asiakkaalla oli käytössään neuvotteluhuone, joka muuttui kesäisin kuumaksi. Sisustukseltaan ja valaistukseltaan se muistutti miltei kuulusteluhuonetta.
Eräissä neuvotteluissa tapaaminen päätettiin siirtää lounaan jälkeen ulos varjoisaan paikkaan puiden alle, josta avautui laaja näkymä ympäröivään maisemaan. Neuvottelutilan konkreettinen muutos vaikutti keskustelun ilmapiiriin: varjo tarjosi suojaa, avoin näkymä loi turvallisuuden tunnetta. Neuvottelut etenivät ja ratkaisu löytyi ympäristössä, joka tuki läsnäoloa ja vuorovaikutusta.
Neuvotteluhuone muuttui kesäisin kuumaksi. Sisustukseltaan ja valaistukseltaan se muistutti miltei kuulusteluhuonetta.
Moniaistisuus on avain
Yksityiskohtaisesti suunniteltu neuvottelutila tukee käyttäjän havaintoja, toimintaa, ajattelua ja tunnetiloja. Se ei synny pelkästään tietokonepohjaisista 3D-malleista, sillä joskus tarvitaan myös konkreettisia materiaalikokeiluja ja haastattelututkimuksia huoneen käyttäjien kanssa.
Esimerkiksi Oulun yliopiston tuore tutkimus toimistojen suunnittelusta osoittaa, että intensiivisten neuvottelutilanteiden jälkeen tarvitaan huoneita palautumiselle sekä yksityisyydelle.
Moniaistisuuden ymmärtäminen ja hyödyntäminen onkin olennainen osa nykypäivän onnistunutta työtilojen ja etenkin neuvotteluhuoneiden suunnittelua.
Kun neuvottelutila suunnitellaan kokonaisvaltaisesti tiiviissä yhteistyössä muiden ammattilaisten sekä tilan käyttäjien kanssa – tilan funktion, atmosfäärin ja käytettävyyden näkökulmista – voidaan luoda ympäristö, jossa sopimusten syntyminen ei ole sattumaa, vaan osa harkittua ja onnistunutta suunnitteluprosessia.
Kirjallisuus:
Arnkil Harald (2007). Värit havaintojen maailmassa.
Markanen Piia (2025). Workplace design research: a research-through-design approach.
Pallasmaa Juhani (2016). Kohtaamisia: Kirjoituksia arkkitehtuurista ja taiteesta.
Haluatko kuulla lisää?
Jani-Matti Salo
Lue muita blogejamme
Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?
10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…
Mikä on energianhallintajärjestelmä?
03.10.2025 – Lokakuussa 2025 voimaan astuva energiatehokkuuslaki velvoittaa yrityksiä ottamaan käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän, jos niiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.
Kiinteistökehitys avaa ratkaisun ovia kuntien sote-ahdinkoon
01.10.2025 – Kuntien rooli terveydenhuollon kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä on muuttunut radikaalisti. Miten kiinteistökehitys voi auttaa tuoreita vuokranantajia sote-kiinteistöjen hallinnassa?
Kiinteistöstrategian malli – miten kiinteistöstrategia syntyy?
26.09.2025 – Kiinteistöstrategian malli on työkalu, jolla kiinteistöomaisuuden käyttöä, ylläpitoa ja kehittämistä ohjataan systemaattisesti.
Läpinäkyvyyttä datakeskussektorille
08.09.2025 – Datakeskusten sähköveron muutosta ei tehty onneksi hätiköiden, vaan hallitus selvittää investointien vaikutukset talouteen, verotuloihin ja työllisyyteen. Näin päätöksiä voidaan tehdä…
Yhteistyöllä ja tekoälyllä vauhtia rakentamisen tuottavuuteen
05.09.2025 – Data ja tekoäly tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia ohjata rakentamisen kustannuksia, päästöjä ja aikatauluja entistä tarkemmin ja hallitummin. Kunhan data on kunnossa.
Talotekniikkadatan tarve kasvaa rakentamisessa
03.09.2025 – Talotekniikkaan liittyvä data heijastuu rakentamisen tuottavuuteen, kustannuksiin, hiilijalanjälkeen ja laatuun. Miksi juuri talotekniikkadatalla on niin suuri merkitys?
Miten tila voi tukea neuvottelutilannetta?
25.08.2025 – Neuvotteluhuone ei ole vain paikka palavereille – se on myös tila, jossa syntyy sopimuksia, ratkaistaan konflikteja ja rakennetaan yhteistä ymmärrystä.…
Kuntoarvio kuin kuntoarvio?
13.08.2025 – Kuntoarvio on parhaimmillaan paljon enemmän kuin lista remonttitarpeista ja hintalapuista. Se on työkalu, joka kertoo kiinteistön todellisen tilanteen – ja…
Ilmastonmuutos muuttaa rakennusten jäähdytystarpeita
14.07.2025 – Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpöä riittää yhä useammin jo varhain keväällä ja kesä voi jatkua pitkälle syksyyn. Se pitäisi huomioida jäähdytysratkaisujen suunnittelussa…
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.