Hyppää sisältöön
Miten tila voi tukea neuvottelutilannetta?

Miten tila voi tukea neuvottelutilannetta?

25.8.2025 – Neuvotteluhuone ei ole vain paikka palavereille – se on myös tila, jossa syntyy sopimuksia, ratkaistaan konflikteja ja rakennetaan yhteistä ymmärrystä. Miten moniaistinen tilasuunnittelu voi tukea näitä prosesseja?

Aihepiiri
Suunnittelu
Jaa

Ihminen ei ole muuttunut niin paljon kuin ympäröivä tila

Vaikka rakennettu ympäristömme on muuttunut valtavasti, olemme ihmisinä edelleen pitkälti samantapaisia kuin metsästäjä-keräilijä aikaan. Aistimme ja vaistomme toimivat samalla tavoin ja ne vaikuttavat siihen, kuinka stressaavana koemme työympäristön ja tilanteen.

Neurotieteellisesti tiedetään, että ihminen havainnoi ympäristöään tietyssä järjestyksessä: ensin värit, sitten muodot ja vasta sen jälkeen liikkeen.

Esimerkiksi värien havaitsemiseen vaikuttaa katsomisetäisyyden, pinta-alan ja valaistuksen yhteisvaikutus. Värillä on myös voimakas vaikutus tilavuuden ja etäisyyden, muodon ja rakenteen, materiaalien ja tekstuurien kokemiseen unohtamatta värien vaikutusta emootioihimme.

Aistit myös kietoutuvat toisiinsa: se, miltä tila kuulostaa, tuoksuu tai tuntuu, vaikuttaa väistämättä siihen, miltä se näyttää. Arvioimme materiaaleja ja tiloja silmien lisäksi iholla, korvilla, nenällä, luustolla ja lihaksilla.

Suunnittelijoiden tärkein tehtävä onkin asettua työympäristön käyttäjän asemaan ja ymmärtää, miten tila koetaan, miltä se tuntuu – ei vain miltä se näyttää.

Kuulusteluhuone vai vuorovaikutusta tukeva tila

Keskustellessani arkkitehti Juhani Pallasmaan kanssa esiin nousi tapaus, jossa huoneen atmosfääri vaikutti ratkaisevasti neuvottelujen kulkuun. Asiakkaalla oli käytössään neuvotteluhuone, joka muuttui kesäisin kuumaksi. Sisustukseltaan ja valaistukseltaan se muistutti miltei kuulusteluhuonetta.

Eräissä neuvotteluissa tapaaminen päätettiin siirtää lounaan jälkeen ulos varjoisaan paikkaan puiden alle, josta avautui laaja näkymä ympäröivään maisemaan. Neuvottelutilan konkreettinen muutos vaikutti keskustelun ilmapiiriin: varjo tarjosi suojaa, avoin näkymä loi turvallisuuden tunnetta. Neuvottelut etenivät ja ratkaisu löytyi ympäristössä, joka tuki läsnäoloa ja vuorovaikutusta.

Neuvotteluhuone muuttui kesäisin kuumaksi. Sisustukseltaan ja valaistukseltaan se muistutti miltei kuulusteluhuonetta.

Moniaistisuus on avain

Yksityiskohtaisesti suunniteltu neuvottelutila tukee käyttäjän havaintoja, toimintaa, ajattelua ja tunnetiloja. Se ei synny pelkästään tietokonepohjaisista 3D-malleista, sillä joskus tarvitaan myös konkreettisia materiaalikokeiluja ja haastattelututkimuksia huoneen käyttäjien kanssa.

Esimerkiksi Oulun yliopiston tuore tutkimus toimistojen suunnittelusta osoittaa, että intensiivisten neuvottelutilanteiden jälkeen tarvitaan huoneita palautumiselle sekä yksityisyydelle.

Moniaistisuuden ymmärtäminen ja hyödyntäminen onkin olennainen osa nykypäivän onnistunutta työtilojen ja etenkin neuvotteluhuoneiden suunnittelua.

Kun neuvottelutila suunnitellaan kokonaisvaltaisesti tiiviissä yhteistyössä muiden ammattilaisten sekä tilan käyttäjien kanssa – tilan funktion, atmosfäärin ja käytettävyyden näkökulmista – voidaan luoda ympäristö, jossa sopimusten syntyminen ei ole sattumaa, vaan osa harkittua ja onnistunutta suunnitteluprosessia.

Kirjallisuus: 
Arnkil Harald (2007). Värit havaintojen maailmassa.
Markanen Piia (2025). Workplace design research: a research-through-design approach. 
Pallasmaa Juhani (2016). Kohtaamisia: Kirjoituksia arkkitehtuurista ja taiteesta.

Haluatko kuulla lisää?

Jani-Matti Salo

Projektipäällikkö, AV-suunnittelu
Granlund Oy

Lue muita blogejamme

Myynti, purkaminen vai odottelu – mitä tehdä tyhjilleen jäävälle kiinteistölle?

13.11.2025 – Kiinteistöihin on sitoutunut paljon pääomaa ja kiinteistökannan kohtalo huolestuttaa tällä hetkellä monia aivan hyvästä syystä. Mitä tehdä tyhjille, tyhjeneville ja…

Blogi

Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa

11.11.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…

Blogi
Granlundin energiapalveluiden johtaja Jani Säisä istuu penkillä toimistokiinteistössä oranssissa paidassa.

Kiinteistön energiatehokkuus ei synny yksittäisillä tempuilla

10.11.2025 – Yksittäisiä vippaskonsteja ja komponentteja energian säästämiseen on tarjolla runsaasti, mutta täsmäiskujen seurauksena suuri potentiaali jää usein piiloon. Energiatehokkuudessa kyse on…

Blogi

EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun

05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…

Blogi
Datakeskus

Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille

31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…

Blogi

3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia

23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.

Blogi

Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen

21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?

Blogi

Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?

10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…

Blogi

Mikä on energianhallintajärjestelmä?

03.10.2025 – Lokakuussa 2025 voimaan astuva energiatehokkuuslaki velvoittaa yrityksiä ottamaan käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän, jos niiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.

Blogi

Kiinteistökehitys avaa ratkaisun ovia kuntien sote-ahdinkoon

01.10.2025 – Kuntien rooli terveydenhuollon kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä on muuttunut radikaalisti. Miten kiinteistökehitys voi auttaa tuoreita vuokranantajia sote-kiinteistöjen hallinnassa?

Blogi

Tilaa uutiskirjeemme

Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.

Mitä tietoa etsit?