Myynti, purkaminen vai odottelu – mitä tehdä tyhjilleen jäävälle kiinteistölle?
13.11.2025 – Kiinteistöihin on sitoutunut paljon pääomaa ja kiinteistökannan kohtalo huolestuttaa tällä hetkellä monia aivan hyvästä syystä. Mitä tehdä tyhjille, tyhjeneville ja tyhjenemisuhan alla oleville kiinteistöille? Sisältövaroitus: tässä blogissa en tarjoa helppoja vastauksia.
Mikään ei ole ikuista, paitsi muutos. Vilkkaaseen kasvukeskukseen rakennetut päiväkodit tyhjenevät, kun muuttoliike siirtyy muutaman vuosikymmenen päästä eri suuntaan ja jäljelle jäävä väestö ikääntyy.
Sote-uudistuksen myötä kunnista löytyy neliökaupalla tyhjää terveydenhoitoon suunniteltua tilaa. Toimistokiinteistössä arki on hiljennyt ja kerrostilaa vapautunut, kun yritysten väki on siirtynyt etätöihin.
Joskus täytyy tehdä kipeitä päätöksiä.
Edellä kuvatut muutokset ovat esimerkkejä tilanteista, joissa kiinteistöjen omistajat joutuvat pohtimaan omaisuutensa kohtaloa. Aina tyhjäksi jäävä kiinteistö ei ole edes vanha ja raihnainen: uusikin rakennus voi jäädä vaille käyttöä, ja hyväkin kiinteistö tyhjenee, jos sen sijainti koetaan hankalaksi.
Joskus täytyy tehdä kipeitä päätöksiä. Jatkuuko yhteinen matka, onko kiinteistölle mahdollista löytää vielä järkevä käyttötarkoitus? Vastaako se ainakin joiltakin osin tarpeita edelleen?
Eroavatko tiet ja kiinteistölle etistään uusi käyttäjä? Vai onko niin, ettei se kelpaa enää kellekään ja päädytään purkamiseen?
Sote-uudistuksen myötä kunnista löytyy neliökaupalla tyhjää terveydenhoitoon suunniteltua tilaa.
Susanna Sairanen
Voi olla houkuttelevaa pohtia, mitä kaikkea säästyvillä rahoilla voisikaan tehdä.

Milloin kannattaa luopua kiinteistöstä?
Jos kiinteistöjen omistaminen ja kehittäminen eivät ole oman liiketoiminnan tai palveluntuotannon kannalta keskiössä, voi olla houkuttelevaa pohtia, mitä kaikkea kiinteistöjen ylläpidosta säästyvillä rahoilla voisikaan tehdä.
Jos tiloja ei tarvitsisi korjata sadoilla tuhansilla euroilla, voisi kuntalaisille saada paljon tarpeellisia palveluja tai asiakkaille laadukkaampia tuotteita, kun rahat voisi investoida uusiin koneisiin.
Millaiset asiat vaikuttavat kiinteistön hyödynnettävyyteen?
Alla esitän olennaisia kysymyksiä, joihin vastaamalla pääsee kiinteistöjen kohtaloa koskevassa pohdinnassa hyvään alkuun. Jos ei-vastauksia kertyy runsaasti, vaikeita päätöksiä tullaan tarvitsemaan.
- Vastaako kiinteistö nykyistä käyttötarkoitustaan ja organisaation tarpeita?
- Onko se kohtalaisella työllä muutettavissa vastaamaan uutta käyttötarkoitusta?
- Voimmeko hyödyntää sitä omassa toiminnassamme?
- Voisiko se palvella uutta käyttäjää, eli voisiko sen vuokrata tai myydä?
- Voiko kiinteistölle löytää kaavamuutoksella ja tai käyttötarkoituksen muutoksella uuden käyttäjän?
- Onko kiinteistöllä muita arvoja, kuten hyvä ulkonäkö, sijainti tai suojeluarvot?
- Onko kiinteistö hyvässä kunnossa?
- Onko kiinteistön korjaustöihin saatavissa rahoitusta?
- Onko todennäköistä, että tilanne muuttuu ja tyhjenemisen uhka poistuu, miltä esimerkiksi väestökehitys näyttää? Onko esimerkiksi alueelle tulossa uutta elinvoimaa kasvattavia tekijöitä, kuten datakeskus?


Myyjän ja ostajan hinta-arviot alkavat jo lähentyä toisiaan, mikä johtaa siihen, että kauppoja tehdäänkin paljon enemmän kuin uutisoinnista voisi päätellä.
Milloin kannattaa myydä ja onko hinta kohdillaan?
Jos kohteella ei ole omalle organisaatiolle mitään käyttöä eikä se tuota kassavirtaa, sen myyminen on varteenotettava vaihtoehto.
Lehdissä on viime vuodet kirjoiteltu etenkin asuntojen hintojen ja asuntokaupan erittäin tahmaisesta elpymisestä, eikä toimistokiinteistöjen kauppa osoita virkistymisen merkkejä.
Muissa käyttötarkoitusluokissa tilanne on onneksi virkeämpi. Kiinteistökauppamarkkinatilanne on selvästi piristynyt tänä vuonna, ennusteen mukaan vuodesta tulee 80 % parempi kuin edellisvuodesta. Toisin sanoen kohteet menevät taas kaupaksi ilman vuosien odottelua.
Hinnat ovat tasaantuneet viime vuodesta. Myyjän ja ostajan hinta-arviot alkavat jo lähentyä toisiaan, mikä johtaa siihen, että kauppoja tehdäänkin paljon enemmän kuin uutisoinnista voisi päätellä.
Myynti voi vapauttaa pääomaa, lisätä joustavuutta ja pienentää ylläpitokustannuksia. Jos tilat ovat liian suuret, pienet tai eivät jousta tarpeeksi, voi muutto olla taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevämpää kuin mittava remontti. Myös sijainti suhteessa asiakkaisiin ja henkilöstöön on keskeinen tekijä.
Pakon edessä ja liian halvalla myyminen ei ole toivottava vaihtoehto, mutta joskus – onneksi aika harvoin – kohde on pakko myydä sillä hinnalla, millä se menee.
Milloin kannattaa odottaa vielä hetki?
Jos kiinteistö on vielä käytössä, vaikka vajaassakin, ja se tuottaa omistajalleen kassavirtaa tai siellä voidaan tuottaa tarvittavia palveluita, sen myyntiä ei kannata hätiköidä. Sen toimintaa kannattaa tukea ja odottaa mahdollisesti tasaantuvan markkinatilanteen yli.
Kohteen myymiseksi voi tehdä valmisteluja jo hyvissä ajoin. Se on helpompi myydä, jos sen arvon säilymisestä on huolehdittu.
Ostajaa kiinnostavat kohteen energiatodistus, tekninen kunto ja potentiaali esimerkiksi muuntojoustavuuden kannalta. Myös hyvästä huoltohistoriasta on apua. Vastuullisuuteen panostaminen, kuten E-luvun parantaminen, voi olla kaupanteon kannalta kriittinen tekijä.
Ostajaa kiinnostavat kohteen energiatodistus, tekninen kunto ja potentiaali esimerkiksi muuntojoustavuuden kannalta.

Joskus tullaan kuitenkin tilanteeseen, jossa totuutta pitää katsoa silmiin.
Joskus kiinteistö kannattaa purkaa
Joskus tullaan kuitenkin tilanteeseen, jossa totuutta pitää katsoa silmiin. Jos kiinteistölle ei ole käyttöä, sitä ei kukaan vuokraa eikä osta, sen kunto on huono, terveysriskit ilmeiset, ylläpitokulut ja korjausvelka merkittävät ja sijainti hankala, voi olla aiheellista kohdata totuus: yhtälö on taloudellisesti mahdoton.
Odottelussa on tällöin riskejä. Mihin kuntoon kiinteistö menee, jos se on tyhjillään vuoden tai pidempään?
Kuinka paljon siitä seuraa turhia kuluja ja päästöjä esimerkiksi lämmityksen seurauksena? Entä mitä kiinteistölle tapahtuu, kun sieltä katkaistaan lämmöt?
Tyhjillään oleva kiinteistö saattaa myös houkutella puoleensa sosiaalisia ongelmia. Omistaja vastaa kiinteistönsä turvallisuudesta, olivatpa siellä majailevat henkilöt kutsumattomia tai eivät.
Niinpä kiinteistön purkaminen on joskus aivan relevantti ja vastuullinen – joskin aina se viimeinen – vaihtoehto.
Materiaalit kiertoon
Niin korjaaminen kuin purkaminenkin ovat hallittuja toimia. Kun purkamiseen päädytään, on prosessissa mahdollista huomioida myös vastuullisuusnäkökulmat.
Rakentamisen kierotalous kehittyy parhaillaan kovaa vauhtia ja tulevaisuudessa kierrätetyillä rakennuksen osilla on arvoa enemmän kuin nyt. Mitä paremmassa kunnossa purettava kiinteistö on, sen paremmin sen osat kelpaavat irrotettaviksi ja uudelleen käytettäviksi.
Vähähiilisyystavoitteet ja rakentamislakiin vuoden 2026 pakolliseksi tuleva ilmastoselvitys ajavat vahvasti kohti kiertotaloutta. Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla.
Kirjoittaja Susanna Sairanen toimii kiinteistöjohtamisen palvelujen kaupallisena johtajana Granlundilla.

Lue lisää:
Historiallista Kiljavan sairaalaa kehitetään sote-kiinteistönä
Aina ei tarvitse rakentaa uutta! Sääksjärven upeissa maisemissa sijaitsevaa Kiljavan sairaalaa kehitetään hyvinvointialueen tulevaisuutta ajatellen, mutta vanhaa rakennuskantaa kunnioittaen.

Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?

Haluatko kuulla lisää?

Susanna Sairanen

Tytti Bruce-Hyrkäs
Lue muita blogejamme
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.