Miten rakentamisen vaikutuksia luontokatoon voidaan mitata?
18.3.2025 – Jopa kolmannes luontokadosta johtuu rakentamisesta. Pilottihankkeessamme testasimme luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten laskentaa Skanskan kanssa.
Rakentamisella on valtava vaikutus ympäristöön – jopa 30 % maailman luontokadosta, eli luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä, johtuu rakentamisesta. Hiilijalanjälkilaskenta on jo vakiintunut käytäntö rakennushankkeissa, mutta rakentamisen kestävyyttä ei voida arvioida pelkästään hiilipäästöjen perusteella.
Luontokatoa aiheuttavat ilmastonmuutoksen lisäksi neljä muutakin tekijää: veden käyttö, saasteet, maankäyttö ja maankäytön muutokset sekä vieraslajit. Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten laskenta tulisikin lisätä osaksi kestävän rakentamisen suunnittelua ja arviointia.
Rakentamisen vaikutukset eivät rajoitu työmaalle
Merkittävä osa luonnon moninaisuuteen vaikuttavista muutoksista tapahtuu jo ennen työmaan porttien avautumista. Raaka-aineiden hankinta maaperästä ja metsistä, materiaalien jalostusprosessi ja rakennusmateriaalien kuljetus vaikuttavat kaikki ekosysteemeihin eri tavoin.
Rakentamisen suurimmat vaikutukset luontoon tulevat raaka-aineiden hankinnasta, tuotannosta ja kuljetuksesta.
Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia onkin mitattava rakennuksen koko elinkaaren ajalta aina raaka-aineiden hankinnasta rakennuksen elinkaaren loppuun saakka. Niitä voidaan mitata täydentämällä LCA-elinkaariarvioita luonnon ja ekosysteemien monimuotoisuuden vähenemistä arvioivalla luontojalanjäljen mittarilla. PDF-mittari (Potentially Disappeared Fraction of Species) kertoo, kuinka suuri osuus maailman lajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon tietyn toiminnan tai ympäristönmuutoksen seurauksena.
Luontokadon vaikutuksia mitattiin pilottihankkeessa
Tutkimme yhdessä Skanskan kanssa kerrostalon rakentamisen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen LC-IMPACT-menetelmän avulla. Tämä oli ensimmäinen kerta Suomessa, kun rakennuksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen laskettiin.
Laskennan mukaan suurin yksittäinen tekijä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisessä tutkitun kerrostalon kohdalla on ilmastonmuutos (52 %) ja toiseksi merkittävin veden kulutus (45 %). Sen sijaan maankäytön ja saasteiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat vähäisemmät (3 %).
Ilmastonmuutoksen kautta syntyvien vaikutusten vuoksi tarkasteltavan rakennuksen rakentaminen vaikuttaa pääosin maaekosysteemeihin (2,10 nPDF*y). Lisäksi veden käytön myötä rakennus vaikuttaa myös makean veden ekosysteemiin (1,89 nPDF*y). Vaikutukset meriekosysteemeihin ovat vähäisempiä (0,03 nPDF*y).
Tarkasteltava rakennus on betonirunkoinen, joten betoni ja raudoitusteräs olivat vaikuttavimpia materiaaleja useimmissa luokissa. Maankäyttöön vaikuttavat eniten puumateriaalit, joita käytetään esimerkiksi sisäovissa.
PDF = Potentially Disappeared Fraction of Species
nPDF = Tulokset esitetään nano-PDF-yksiköinä, sillä PDF antaa yleensä hyvin pieniä arvoja: se kuvaa yhden rakennuksen vaikutusta globaaliin luontokatoon.
Kohti elinkaarenmittaista kestävyyden arviointia
Rakentaminen vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen koko elinkaaren ajan: rakennusmateriaalien valinnasta, hankkimisesta ja kuljettamisesta työmaavaiheeseen ja aina purkamiseen asti. Osana NSDC-hanketta tehty tutkimuksemme osoittaa, että luonnon monimuotoisuuden vaikutukset voidaan – ja tulee – ottaa osaksi rakentamisen kestävyyden arviointia.
Kun vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen lasketaan rakennuksen koko elinkaaren ajalta, voimme vertailla eri suunnitteluratkaisujen ja vaikkapa materiaalivalintojen vaikutuksia. Kestävässä rakentamisessa luonnon monimuotoisuus huomioidaan ja suunnittelupöydällä. Otetaan luontokadon vaikutusten mittaamisen osaksi kestävän rakentamisen työkalupakkia.
Haluatko kuulla lisää?
Emma Väliaho
Lue muita blogejamme
EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia
23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.
Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?
10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…
Mikä on energianhallintajärjestelmä?
03.10.2025 – Lokakuussa 2025 voimaan astuva energiatehokkuuslaki velvoittaa yrityksiä ottamaan käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän, jos niiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.
Kiinteistökehitys avaa ratkaisun ovia kuntien sote-ahdinkoon
01.10.2025 – Kuntien rooli terveydenhuollon kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä on muuttunut radikaalisti. Miten kiinteistökehitys voi auttaa tuoreita vuokranantajia sote-kiinteistöjen hallinnassa?
Kiinteistöstrategian malli – miten kiinteistöstrategia syntyy?
26.09.2025 – Kiinteistöstrategian malli on työkalu, jolla kiinteistöomaisuuden käyttöä, ylläpitoa ja kehittämistä ohjataan systemaattisesti.
Läpinäkyvyyttä datakeskussektorille
08.09.2025 – Datakeskusten sähköveron muutosta ei tehty onneksi hätiköiden, vaan hallitus selvittää investointien vaikutukset talouteen, verotuloihin ja työllisyyteen. Näin päätöksiä voidaan tehdä…
Yhteistyöllä ja tekoälyllä vauhtia rakentamisen tuottavuuteen
05.09.2025 – Data ja tekoäly tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia ohjata rakentamisen kustannuksia, päästöjä ja aikatauluja entistä tarkemmin ja hallitummin. Kunhan data on kunnossa.
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.