Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
Rakentaminen kuluttaa merkittävästi maapallon luonnonvaroja: jopa 50 % materiaaleista käytetään rakennuksissa ja rakentamisessa. Ala tuottaa noin 30 % maailman jätteistä (YM 2025). Rakentamisen kiertotaloutta tarvitaan pienentämään näitä vaikutuksia. Ympäristöhyötyjen ohella kiertotalous voi auttaa alentamaan myös kustannuksia.
Talotekniikka on suurin ylläpidon aikaisten huoltojen ja osien vaihtojen hiilipäästöjen lähde. Tällä hetkellä se kiertää käytännössä ainoastaan materiaalina (muovi, metalli, SE-jäte), mutta talotekniikan kiertotaloudessa olennaista olisi uudelleenasentaa käyttökunnossa olevaa talotekniikka uusiin kohteisiin.
Mutta miten kiertotaloudesta voi tulla mahdollista rakentamisessa, ja etenkin talotekniikassa, jossa esimerkiksi urakoinnin ansaintamalliin kuuluu tyypillisesti uusien laitteiden myyminen kohteeseen? Miten kierto voi onnistua, jos hankkeessa ei ole osaamista ja tahtoa irrottaa tekniikkaa tavalla, joka mahdollistaa uudelleenkäytön?
Laitekantaa uusitaan, vaikka laitteiden elinkaari ei ole lähelläkään päätepistettä.
Charlotte Nyholm, Johtava asiantuntija, Kestävä rakentaminen, Granlund
Ja ne kustannukset: tuleeko kierrätetty talotekniikka halvemmaksi tai voiko se jopa lisätä kuluja? Suurten, arvokkaiden osien, kuten ilmanvaihtokoneen tai vedenjäähdytyskoneen, kohdalla kustannushyöty on tyypillisesti selkeä. Pienet, edulliset osat, kuten kaapelihyllyt, voivat olla tästä näkökulmasta haastavia.
Uskon, että uudelleenkäytön prosessien ja skaalautuvuuden kehittyessä kiertotalouden taloudellinen kannattavuus paranee ja osaaminen kasvaa. Talotekniikkaosien kunnostaminen, korjaaminen ja päivittäminen voivat synnyttää markkinoille uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia.
Millainen talotekniikka kannattaa käyttää uudelleen?
Toimistoissa, hotelleissa ja liiketiloissa tilamuutossyklit ovat usein alle 10 vuotta. Eli kohtalaisen uuttakin kohdetta ryhdytään remontoimaan ja sen laitekantaa uusitaan, vaikka laitteiden elinkaari ei ole lähelläkään päätepistettä. Kaikki talotekniikka ei sovi uudelleenasennettavaksi ja vaikka sopisikin, laitteisiin on usein tehtävä päivityksiä ja korjauksia ennen uutta käyttöä.
Uudelleenkäyttöön soveltuvimmat talotekniikan osat
- Valaisimet
- Ilmanvaihtokone
- Sähkökeskukset
- Kanavat (erityisesti kokoojakanavat) ja vaimentimet sekä liitospalat
- Rakennusautomaation alakeskuslaitteet ja -prosessorit
Vähäisempää päästövähennys- ja kustannushyötyä tuottavat osat
- Pumput ja puhaltimet
- Vesikalusteet (wc-istuimet, altaat ja hanat)
- Johtokourut ja kaapelitiet
Helppo irrotettavuus, hiilipäästöt ja edullisuus avainasemassa
Yhteistä parhaiten uudelleenkäytettäville osille on se, että ne on helppo irrottaa ehjänä tai että ne asennetaan piiloon vaikkapa seinän sisään, jolloin ulkonäkövaatimuksia ei ole. Tuotteet, joissa ei ole monimutkaisia moottoreita, sähköä tai automatiikkaa on helpompi kunnostaa.
Ilmastoselvityksen raja-arvojen ja niiden vaiheittaisen kiristymisen myötä hiilijalanjälki alkaa ohjata uudisrakentamista aiempaa laajemmin. Uuden tuotteen suuri hiilijalanjälki vaikuttaa vanhojen osien uudelleenkäytön mielekkyyteen. Jos uusi tuote sisältää suuren määrän päästöintensiivistä materiaalia, kuten terästä, harvinaisia maametalleja tai posliinia, sillä on suuri hiilijalanjälki. Sen sijaan uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla.
Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla.
Charlotte Nyholm, Johtava asiantuntija, Kestävä rakentaminen, Granlund
Uudelleenkäytön mielekkyys lisääntyy myös silloin, jos uusi tuote on todella kallis. Uudelleenkäyttö on kannattavaa, jos se on mahdollista tehdä samassa kohteessa ja näin voi välttää kuljetukset ja varastoinnin.
Suomi on takamatkalla rakennusalan kierotaloudessa
Muissa Pohjoismaissa sekä esimerkiksi Benelux-maissa rakentamisen kiertotalous on pidemmällä kuin Suomessa. Muutos on kuitenkin alkanut: Suomen rakennusala on herännyt toden teolla pohtimaan kiertotalousnäkökulmia aivan viime aikoina. Kiertotalous on noussut enenevissä määrin tavoitteeksi rakennushankkeissa. Aiheesta on Suomessa käynnissä useita tutkimus- ja kehityshankkeita, joiden kautta käytännöt kehittyvät.
Tämän blogin tiedot perustuvat Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n toteuttamaan, jossa blogin kirjoittaja Charlotte Nyholm toimii konsulttina.
Blogi on julkaistu ensimmäisen kerran Tekniikka & Talouden kumppanisisältönä 22.9.2025.
Haluatko kuulla lisää?
Charlotte Nyholm
Lue muita blogejamme
Myynti, purkaminen vai odottelu – mitä tehdä tyhjilleen jäävälle kiinteistölle?
13.11.2025 – Kiinteistöihin on sitoutunut paljon pääomaa ja kiinteistökannan kohtalo huolestuttaa tällä hetkellä monia aivan hyvästä syystä. Mitä tehdä tyhjille, tyhjeneville ja…
Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
11.11.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…
Kiinteistön energiatehokkuus ei synny yksittäisillä tempuilla
10.11.2025 – Yksittäisiä vippaskonsteja ja komponentteja energian säästämiseen on tarjolla runsaasti, mutta täsmäiskujen seurauksena suuri potentiaali jää usein piiloon. Energiatehokkuudessa kyse on…
EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia
23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.
Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?
10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…
Mikä on energianhallintajärjestelmä?
03.10.2025 – Lokakuussa 2025 voimaan astuva energiatehokkuuslaki velvoittaa yrityksiä ottamaan käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän, jos niiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.
Kiinteistökehitys avaa ratkaisun ovia kuntien sote-ahdinkoon
01.10.2025 – Kuntien rooli terveydenhuollon kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä on muuttunut radikaalisti. Miten kiinteistökehitys voi auttaa tuoreita vuokranantajia sote-kiinteistöjen hallinnassa?
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.