Ilmastonmuutos muuttaa rakennusten jäähdytystarpeita
14.7.2025 – Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpöä riittää yhä useammin jo varhain keväällä ja kesä voi jatkua pitkälle syksyyn. Se pitäisi huomioida jäähdytysratkaisujen suunnittelussa ja mitoituksessa.
Kun puhutaan lämpöolosuhteiden hallinnasta, sanotaan usein, että rakennus on pyrittävä jäähdyttämään ensisijaisesti passiivisilla keinoilla, kuten sälekaihtimilla. Yleisesti pyritään myös välttämään koneellista jäähdytystä. Keskustelua käydään erityisesti kohteissa, joiden käyttö on vähäistä kesäisin, ja joissa ei tyypillisesti ole jäähdytystarvetta. Kesät kuitenkin muuttuvat.
Jäähdytykselle tarvetta jo keväällä?
Poikkeavat lämpöolosuhteet ovat yleistyneet viime vuosina. Lämmintä on riittänyt myös kesäkauden ulkopuolella. Esimerkiksi vuoden 2025 huhtikuu oli poikkeuksellisen lämmin, ja Helsingissä saavutettiin yli 19 asteen lämpötila jo kuun alussa. Vastaavaa ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa.
Kyse ei ole yksittäisestä poikkeamasta. Edellisenäkin vuonna Vantaalla mitattiin huhtikuun alussa 17,7 lämpöastetta ja Lappeenrannassa jopa 20,1. Lisäksi esimerkiksi vuonna 2023 syyskuu oli ennätyslämmin, ja vuonna 2024 helteet jatkuivat syyskuun puolelle. Vastaavasti kesälläkin saatetaan kokea kolean kylmiä päiviä ja yöpakkasia, joten lämpötilojen vaihtelut voivat olla aikaisempaa suurempia ja vaikeammin ennustettavia.
Jos lämpimät päivät sattuvat syksylle, ilmankosteus on korkeampi kuin kesällä. Se voi aiheuttaa sisäilmalle ja rakenteille oman haasteensa, pahimmillaan home- ja kosteusvaurioita. Jäähdytyspaneeleja käytettäessä olisikin huomioitava kondenssirajoitukset ja rajoitettava jäähdytystehoa, jos tuloilma on hyvin kosteaa.
Kun on kuumaa, on kuumempaa kuin ennen. Ja niin hellejaksot kuin viileämmätkin kelit saattavat jäädä päälle viikkokausiksi.
Paikalliset jäähdytysratkaisut ovat hankalia käyttäjille
Kun jäähdytyksen mitoitukseen vaikuttavia helteitä tulee yhä useammin kesäkauden ulkopuolella, on huomioitava, että aurinko paistaa matalammalta kuin kesällä. Lämpökuorma kasvaa etenkin kaakkoon ja lounaaseen suunnatuilla ikkunapinnoilla. Se voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi päiväkotien ryhmätiloissa.
Auringon lämpökuormaa saadaan hallittua passiivisilla ratkaisuilla, kuten erilaisilla verhoilla ja sälekaihtimilla. Kukaan ei voi kuitenkaan edellyttää, että käyttäjät pitäisivät kaihtimia ikkunoiden edessä jatkuvasti. Kuka haluaisi suunnitella talon siten, ettei ikkunoista voi katsella auringonpaisteella ulos?
Myös kesäkauden olosuhteet ja jäähdytyksen mitoitusperusteet muuttuvat. Kun on kuumaa, on kuumempaa kuin ennen. Ja niin hellejaksot kuin viileämmätkin kelit saattavat jäädä päälle viikkokausiksi.
Jos ilmanvaihtokoneiden jäähdytyspatterit on mitoitettu yleisohjeen mukaan, jäähdytysteho voi jäädä nykyisissä helleolosuhteissa riittämättömäksi.
Jäähdytyksen suunnittelussa katse tulevaisuuteen
Muuttuneesta säästä huolimatta hankkeiden vaatimuksissa viitataan usein Sisäilmastoluokituksen S1 tai S2 lämpöolosuhteisiin. Samalla jää tarkentamatta, minkälaisilla sääolosuhteilla mitoitukset tulisi tehdä. Sisäilmastoluokituksen mukaisessa jäähdytyslaitteiden suunnittelussa käytetään pääasiassa energialaskennan tai Ilmatieteen laitoksen testivuoden säätietoja.
Testivuoden 2012 säädata ei vastaa enää viime aikoina toteutuneita helleolosuhteita. Rakennuksia suunnitellessa pitäisikin katsoa tulevaisuuteen eikä menneisyyteen. Esimerkiksi vuonna 2021 lämpötila nousi Helsingin Kaisaniemessä 31 celsiusasteeseen. Jos ilmanvaihtokoneiden jäähdytyspatterit on mitoitettu yleisohjeen mukaan, jäähdytysteho voi jäädä nykyisissä helleolosuhteissa riittämättömäksi.
Ilmastonmuutos ei vaikutakaan vain joskus tulevaisuudessa, vaan viime vuosien toteutuneet olosuhteet ovat osoittaneet, että vallitseva tilanne on muuttunut jo Suomessakin. Laadukas suunnittelu vaatii huomioimaan nykyiset olosuhteet jäähdytysratkaisujen mitoituksessa:
1. Arvioidaan tarkkaan, mikä on mitoitusta ohjaava sääolosuhde.
2. Tehdään tarvittaessa vertailutarkasteluja eri sääolosuhteissa.
Onhan käyttäjien etu, että miellyttävät lämpöolosuhteet saadaan varmistettua kaikkina vuodenaikoina myös sään muuttuessa.
Haluatko kuulla lisää?
Panu Rautio
Lue muita blogejamme
Ilmastonmuutos muuttaa rakennusten jäähdytystarpeita
14.07.2025 – Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpöä riittää yhä useammin jo varhain keväällä ja kesä voi jatkua pitkälle syksyyn. Se pitäisi huomioida jäähdytysratkaisujen suunnittelussa…
Kierrätysvalinnat eivät ole enää vain ympäristökysymys, vaan niillä on hintalappu
19.06.2025 – Ilman vertailukelpoista jätedataa on vaikea vastata kiristyvään sääntelyyn ja hillitä kustannuksia. Fiksu kiinteistönomistaja seuraa jätedataa ja kehittää toimintaansa dataan perustuen.
Tekoäly voi mullistaa rakennetun ympäristön – mutta ei yksin
09.05.2025 – Tekoälyn vaikutus näkyy jo rakennetussa ympäristössä, ja me granlundilaiset olemme aktiivisesti mukana tässä mullistuksessa. Mitä mahdollisuuksia tekoäly tuo kiinteistö- ja…
Vastuullisuustyö ei pysähdy Omnibus-pakettiin
02.05.2025 – Euroopan komission Omnibus-paketti keventää raportointia, mutta ilmastonmuutos, luontokato ja rahoitusmarkkinoiden paineet eivät hellitä. Nyt mitataan, oliko vastuullisuus yrityksellesi aito strateginen…
Tehottomuus käy erityisen kalliiksi teollisuuden hankkeissa
23.04.2025 – Läpimenoajoissa pysyminen on tärkeää kaikissa rakennushankkeissa, mutta vaikkapa asuntorakentamiseen verrattuna teollisuushankkeissa aikataulu- ja kustannusriskit ovat moninkertaiset.
Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
15.04.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…
Miksi kulutusjousto on mahdollisuus myös kiinteistöille?
31.03.2025 – Kulutusjousto on kiinteistönomistajille ja rakennuttajille mielenkiintoinen uusi mahdollisuus säästää energiakustannuksissa ja saavuttaa jopa lisätuloja. Sääriippuvainen uusiutuvan energian tuotanto vaatii joustoa…
Ajantasaisella kuntoarvio- ja PTS-tiedolla säästää rahaa ja hermoja
19.03.2025 – Ilman ajantasaista tietoa kiinteistön kunnosta päätökset perustuvat oletuksiin, ja oletuksilla on joskus tapana tulla kalliiksi.
Miten rakentamisen vaikutuksia luontokatoon voidaan mitata?
18.03.2025 – Jopa kolmannes luontokadosta johtuu rakentamisesta. Pilottihankkeessamme testasimme luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten laskentaa Skanskan kanssa.
Mitä vankilahankkeet vaativat rakennuttajalta nykypäivänä?
12.03.2025 – Vankilahankkeiden vaativuutta kuvaa, että peruskorjauskohde voi olla yhtä aikaa suojeltu ja turvaluokiteltu, sijaita keskellä kaupunkia sekä sisältää useita laatu- ja…
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.
