Ilmastonmuutos muuttaa rakennusten jäähdytystarpeita
14.7.2025 – Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpöä riittää yhä useammin jo varhain keväällä ja kesä voi jatkua pitkälle syksyyn. Se pitäisi huomioida jäähdytysratkaisujen suunnittelussa ja mitoituksessa.
Kun puhutaan lämpöolosuhteiden hallinnasta, sanotaan usein, että rakennus on pyrittävä jäähdyttämään ensisijaisesti passiivisilla keinoilla, kuten sälekaihtimilla. Yleisesti pyritään myös välttämään koneellista jäähdytystä. Keskustelua käydään erityisesti kohteissa, joiden käyttö on vähäistä kesäisin, ja joissa ei tyypillisesti ole jäähdytystarvetta. Kesät kuitenkin muuttuvat.
Jäähdytykselle tarvetta jo keväällä?
Poikkeavat lämpöolosuhteet ovat yleistyneet viime vuosina. Lämmintä on riittänyt myös kesäkauden ulkopuolella. Esimerkiksi vuoden 2025 huhtikuu oli poikkeuksellisen lämmin, ja Helsingissä saavutettiin yli 19 asteen lämpötila jo kuun alussa. Vastaavaa ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa.
Kyse ei ole yksittäisestä poikkeamasta. Edellisenäkin vuonna Vantaalla mitattiin huhtikuun alussa 17,7 lämpöastetta ja Lappeenrannassa jopa 20,1. Lisäksi esimerkiksi vuonna 2023 syyskuu oli ennätyslämmin, ja vuonna 2024 helteet jatkuivat syyskuun puolelle. Vastaavasti kesälläkin saatetaan kokea kolean kylmiä päiviä ja yöpakkasia, joten lämpötilojen vaihtelut voivat olla aikaisempaa suurempia ja vaikeammin ennustettavia.
Jos lämpimät päivät sattuvat syksylle, ilmankosteus on korkeampi kuin kesällä. Se voi aiheuttaa sisäilmalle ja rakenteille oman haasteensa, pahimmillaan home- ja kosteusvaurioita. Jäähdytyspaneeleja käytettäessä olisikin huomioitava kondenssirajoitukset ja rajoitettava jäähdytystehoa, jos tuloilma on hyvin kosteaa.
Kun on kuumaa, on kuumempaa kuin ennen. Ja niin hellejaksot kuin viileämmätkin kelit saattavat jäädä päälle viikkokausiksi.
Paikalliset jäähdytysratkaisut ovat hankalia käyttäjille
Kun jäähdytyksen mitoitukseen vaikuttavia helteitä tulee yhä useammin kesäkauden ulkopuolella, on huomioitava, että aurinko paistaa matalammalta kuin kesällä. Lämpökuorma kasvaa etenkin kaakkoon ja lounaaseen suunnatuilla ikkunapinnoilla. Se voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi päiväkotien ryhmätiloissa.
Auringon lämpökuormaa saadaan hallittua passiivisilla ratkaisuilla, kuten erilaisilla verhoilla ja sälekaihtimilla. Kukaan ei voi kuitenkaan edellyttää, että käyttäjät pitäisivät kaihtimia ikkunoiden edessä jatkuvasti. Kuka haluaisi suunnitella talon siten, ettei ikkunoista voi katsella auringonpaisteella ulos?
Myös kesäkauden olosuhteet ja jäähdytyksen mitoitusperusteet muuttuvat. Kun on kuumaa, on kuumempaa kuin ennen. Ja niin hellejaksot kuin viileämmätkin kelit saattavat jäädä päälle viikkokausiksi.
Jos ilmanvaihtokoneiden jäähdytyspatterit on mitoitettu yleisohjeen mukaan, jäähdytysteho voi jäädä nykyisissä helleolosuhteissa riittämättömäksi.
Jäähdytyksen suunnittelussa katse tulevaisuuteen
Muuttuneesta säästä huolimatta hankkeiden vaatimuksissa viitataan usein Sisäilmastoluokituksen S1 tai S2 lämpöolosuhteisiin. Samalla jää tarkentamatta, minkälaisilla sääolosuhteilla mitoitukset tulisi tehdä. Sisäilmastoluokituksen mukaisessa jäähdytyslaitteiden suunnittelussa käytetään pääasiassa energialaskennan tai Ilmatieteen laitoksen testivuoden säätietoja.
Testivuoden 2012 säädata ei vastaa enää viime aikoina toteutuneita helleolosuhteita. Rakennuksia suunnitellessa pitäisikin katsoa tulevaisuuteen eikä menneisyyteen. Esimerkiksi vuonna 2021 lämpötila nousi Helsingin Kaisaniemessä 31 celsiusasteeseen. Jos ilmanvaihtokoneiden jäähdytyspatterit on mitoitettu yleisohjeen mukaan, jäähdytysteho voi jäädä nykyisissä helleolosuhteissa riittämättömäksi.
Ilmastonmuutos ei vaikutakaan vain joskus tulevaisuudessa, vaan viime vuosien toteutuneet olosuhteet ovat osoittaneet, että vallitseva tilanne on muuttunut jo Suomessakin. Laadukas suunnittelu vaatii huomioimaan nykyiset olosuhteet jäähdytysratkaisujen mitoituksessa:
1. Arvioidaan tarkkaan, mikä on mitoitusta ohjaava sääolosuhde.
2. Tehdään tarvittaessa vertailutarkasteluja eri sääolosuhteissa.
Onhan käyttäjien etu, että miellyttävät lämpöolosuhteet saadaan varmistettua kaikkina vuodenaikoina myös sään muuttuessa.
Haluatko kuulla lisää?
Panu Rautio
Lue muita blogejamme
Myynti, purkaminen vai odottelu – mitä tehdä tyhjilleen jäävälle kiinteistölle?
13.11.2025 – Kiinteistöihin on sitoutunut paljon pääomaa ja kiinteistökannan kohtalo huolestuttaa tällä hetkellä monia aivan hyvästä syystä. Mitä tehdä tyhjille, tyhjeneville ja…
Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
11.11.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…
Kiinteistön energiatehokkuus ei synny yksittäisillä tempuilla
10.11.2025 – Yksittäisiä vippaskonsteja ja komponentteja energian säästämiseen on tarjolla runsaasti, mutta täsmäiskujen seurauksena suuri potentiaali jää usein piiloon. Energiatehokkuudessa kyse on…
EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia
23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.
Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?
10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…
Mikä on energianhallintajärjestelmä?
03.10.2025 – Lokakuussa 2025 voimaan astuva energiatehokkuuslaki velvoittaa yrityksiä ottamaan käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän, jos niiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.
Kiinteistökehitys avaa ratkaisun ovia kuntien sote-ahdinkoon
01.10.2025 – Kuntien rooli terveydenhuollon kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä on muuttunut radikaalisti. Miten kiinteistökehitys voi auttaa tuoreita vuokranantajia sote-kiinteistöjen hallinnassa?
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.