Kiinteistökehitys avaa ratkaisun ovia kuntien sote-ahdinkoon
1.10.2025 – Kuntien rooli terveydenhuollon kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä on muuttunut radikaalisti. Miten kiinteistökehitys voi auttaa tuoreita vuokranantajia sote-kiinteistöjen hallinnassa?
Sote-uudistus on muuttanut kuntien roolin lyhyessä ajassa. Terveydenhuollon kiinteistöjen omistajista ja käyttäjistä on tullut vuokranantajia, mikä on tuonut mukanaan uutta byrokratiaa ja taloudellista vastuuta. Myös tulevaisuutta on vaikeampi ennustaa.
Suomalaisilla kunnilla on arviolta 6 miljoonan neliön ja 30 miljardin euron sote-kiinteistöomaisuus. Kun vuokrasopimukset ovat määräaikaisia, mitä kunnan taloudelle tapahtuu, jos kolmasosa sote-kiinteistöistä jää tyhjilleen vuoden 2026 alussa? Entä mikä on korjausvelan tilanne vuonna 2030?
Vuokrasopimuksen uusimisesta on helpompi keskustella, jos kiinteistöstä on pidetty hyvää huolta.
Vuokrasopimuksen uusimisesta on helpompi keskustella, jos kiinteistöstä on pidetty hyvää huolta tai sen toimivuutta on vuokralaisten silmissä jopa parannettu. Kiinteistökehityspalvelulla pyritään siihen, että rakennusten arvoa nostetaan korjaamalla niitä suunnitelmallisesti nykyiseen, uuteen tai hybridikäyttöön.
Mitä kiinteistökehityksessä tulee huomioida?
Jokaista kuntaa, kaupunkia, kiinteistöä ja rakennusta tulee aina lähestyä yksilöllisesti.
Paikallisuus. Kuntakohtaiset erot ovat suuria, ja siksi paikallisuus on kiinteistökehityksen kulmakivi. Hyvä käsitys pelikentästä on tärkeä voimavara. Kokemustamme ja dataa hyödyntämällä huomioimme kuntien väliset erot ja samankaltaisuudet.
Ylitarjonta. Monien kuntien haasteena on kiinteistöjen ylitarjonta: omistuksessa on liikaa rakennuksia. Sote-kiinteistöjä onkin tärkeää kehittää avoimin mielin. Kiinteistö voi tarjota tilat hyvinvointialueen lisäksi erilaisille terveydenhuollon toimijoille tai muille pitkäaikaisille vuokralaisille.
Käyttäjätyytyväisyys. Kiinteistönomistajan suurin kilpailuvaltti on tyytyväinen vuokralainen. Usein tiloja kannattaa kehittää yhdessä nykyisen tai tulevan vuokralaisen kanssa, koska se vaikuttaa kunnossapitotoimien valintaan. Pitkät vuokrasopimukset ovat etu myös mahdollisessa myyntitilanteessa.
Sijainti. Monet vanhat sairaaloiden kiinteistökokonaisuudet sijaitsevat hienolla rakennuspaikalla keskellä luontoa. Terveysasemat on puolestaan rakennettu keskeisille paikoille ydinkeskustoihin. Molemmissa tapauksissa sijainti lisää kiinteistön kehityspotentiaalia.
Rakentamisen hiilijalanjälki. Vanhojen rakennusten purkaminen ei ole enää itsestään selvää. Huomioon on otettava uudisrakentamisen hiilijalanjälki, rakennusten elinkaaren pidentäminen ja kiertotalous. Kannustimia riittää siis myös korjausrakentamiseen ja tilamuutoksiin.
Laatuvaatimukset. Terveydenhuollon puitteilta vaaditaan yhtä paljon uusissa ja vanhoissa kiinteistöissä. Osa rakennuskannasta on mahdollista muuntaa kohtuullisilla toimenpiteillä vaikkapa monikäyttöisiksi yhteistiloiksi, jotka on varustettu nykyaikaisella talotekniikalla. Haasteellisimpia kiinteistöjä ovat matalat ja sokkeloiset rakennuskokonaisuudet, mutta niidenkin toiminnallisuutta voidaan parantaa.
Historiallista Kiljavan sairaalaa kehitetään sote-kiinteistönä
Kiljavan sairaalassa omistajakunnat kehittävät kiinteistöä hyvinvointialueen kanssa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi potilashuoneiden varustamista tilakohtaisella jäähdytyksellä, koska se nostaa laatutasoa ja heijastuu hyvän potilaspalautteen kautta vuokralaistyytyväisyyteen.
Kiinteistökehityksessä fiksusti liikkeelle
Näin kuntien sote-kiinteistöjen tulevaisuus otetaan haltuun:
1. Nykykunnon tekninen selvitys. Kuntoarvioilla, korjaustarveselvityksillä ja energiatarkasteluilla selviää, onko kiinteistön kehittäminen kannattavaa, mitkä korjaukset ovat kiireellisiä ja mitä korjaaminen maksaa.
2. Vaihtoehtotarkastelut. Arvioimme kiinteistön käyttöä eri näkökulmista ja skenaarioista käsin. Rakennusta voidaan kehittää sote-kiinteistönä, hybridikiinteistönä tai kokonaan uudella konseptilla, kuten liikunta-, majoitus-, kulttuuri- tai toimitilana.
3. PTS ja vuokrattavuus. Kiinteistön arvon kehitystä ja vuokrattavuutta tuetaan aikatauluttamalla kunnossapitotoimenpiteet ajantasaisen PTS-suunnitelman mukaisesti. Autamme kiinteistön omistajaa mielellämme myös kiinteistöstrategian määrittämisessä ja täytäntöönpanossa, esimerkiksi ohjausryhmissä. Kiinteistöä voidaan kehittää palvelemaan nykyisten vuokralaisten toimintoja tai mahdollisia muita käyttäjiä myöhemmin tulevaisuudessa. Samalla huomioidaan julkisten rakennusten rakennushistoriallinen perintö.
4. Aluesuunnittelu. Kiinteistön koko kehityspotentiaalin valjastaminen vaatii usein tilasuunnittelua, maankäytön suunnittelua ja jopa kaavamuutoksia. Arkkitehtimme huomioivat väestörakenteen kehityksen ja tulevaisuuden trendit, mikä luo kiinteistönpitoon ennustettavuutta.
5. Holistinen näkemys. Granlundin kiinteistökehitys on avaimet käteen -kumppanuutta. Sinä päätät, mitä kunnassasi tarvitaan nykytilanteen kartoittamiseen, tavoitteiden määrittelyyn ja toimenpiteiden valintaan. Meiltä löytyvät asiantuntijat aina suunnittelijoista rakennuttamiseen ja valvontaan.
Selvitetään sote-rakennustenne tilanne – autamme löytämään kiinteistöille uuden suunnan!
Haluatko kuulla lisää?
Rami Kolehmainen
Sauli Heino
Lue muita blogejamme
Kiinteistökehitys avaa ratkaisun ovia kuntien sote-ahdinkoon
01.10.2025 – Kuntien rooli terveydenhuollon kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä on muuttunut radikaalisti. Miten kiinteistökehitys voi auttaa tuoreita vuokranantajia sote-kiinteistöjen hallinnassa?
Kiinteistöstrategian malli – miten kiinteistöstrategia syntyy?
26.09.2025 – Kiinteistöstrategian malli on työkalu, jolla kiinteistöomaisuuden käyttöä, ylläpitoa ja kehittämistä ohjataan systemaattisesti.
Läpinäkyvyyttä datakeskussektorille
08.09.2025 – Datakeskusten sähköveron muutosta ei tehty onneksi hätiköiden, vaan hallitus selvittää investointien vaikutukset talouteen, verotuloihin ja työllisyyteen. Näin päätöksiä voidaan tehdä…
Yhteistyöllä ja tekoälyllä vauhtia rakentamisen tuottavuuteen
05.09.2025 – Data ja tekoäly tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia ohjata rakentamisen kustannuksia, päästöjä ja aikatauluja entistä tarkemmin ja hallitummin. Kunhan data on kunnossa.
Talotekniikkadatan tarve kasvaa rakentamisessa
03.09.2025 – Talotekniikkaan liittyvä data heijastuu rakentamisen tuottavuuteen, kustannuksiin, hiilijalanjälkeen ja laatuun. Miksi juuri talotekniikkadatalla on niin suuri merkitys?
Miten tila voi tukea neuvottelutilannetta?
25.08.2025 – Neuvotteluhuone ei ole vain paikka palavereille – se on myös tila, jossa syntyy sopimuksia, ratkaistaan konflikteja ja rakennetaan yhteistä ymmärrystä.…
Kuntoarvio kuin kuntoarvio?
13.08.2025 – Kuntoarvio on parhaimmillaan paljon enemmän kuin lista remonttitarpeista ja hintalapuista. Se on työkalu, joka kertoo kiinteistön todellisen tilanteen – ja…
Ilmastonmuutos muuttaa rakennusten jäähdytystarpeita
14.07.2025 – Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpöä riittää yhä useammin jo varhain keväällä ja kesä voi jatkua pitkälle syksyyn. Se pitäisi huomioida jäähdytysratkaisujen suunnittelussa…
Kierrätysvalinnat eivät ole enää vain ympäristökysymys, vaan niillä on hintalappu
19.06.2025 – Ilman vertailukelpoista jätedataa on vaikea vastata kiristyvään sääntelyyn ja hillitä kustannuksia. Fiksu kiinteistönomistaja seuraa jätedataa ja kehittää toimintaansa dataan perustuen.
Tekoäly voi mullistaa rakennetun ympäristön – mutta ei yksin
09.05.2025 – Tekoälyn vaikutus näkyy jo rakennetussa ympäristössä, ja me granlundilaiset olemme aktiivisesti mukana tässä mullistuksessa. Mitä mahdollisuuksia tekoäly tuo kiinteistö- ja…
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.