Kiinteistökehitys avaa ratkaisun ovia kuntien sote-ahdinkoon
1.10.2025 – Kuntien rooli terveydenhuollon kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä on muuttunut radikaalisti. Miten kiinteistökehitys voi auttaa tuoreita vuokranantajia sote-kiinteistöjen hallinnassa?
Sote-uudistus on muuttanut kuntien roolin lyhyessä ajassa. Terveydenhuollon kiinteistöjen omistajista ja käyttäjistä on tullut vuokranantajia, mikä on tuonut mukanaan uutta byrokratiaa ja taloudellista vastuuta. Myös tulevaisuutta on vaikeampi ennustaa.
Suomalaisilla kunnilla on arviolta 6 miljoonan neliön ja 30 miljardin euron sote-kiinteistöomaisuus. Kun vuokrasopimukset ovat määräaikaisia, mitä kunnan taloudelle tapahtuu, jos kolmasosa sote-kiinteistöistä jää tyhjilleen vuoden 2026 alussa? Entä mikä on korjausvelan tilanne vuonna 2030?
Vuokrasopimuksen uusimisesta on helpompi keskustella, jos kiinteistöstä on pidetty hyvää huolta.
Vuokrasopimuksen uusimisesta on helpompi keskustella, jos kiinteistöstä on pidetty hyvää huolta tai sen toimivuutta on vuokralaisten silmissä jopa parannettu. Kiinteistökehityspalvelulla pyritään siihen, että rakennusten arvoa nostetaan korjaamalla niitä suunnitelmallisesti nykyiseen, uuteen tai hybridikäyttöön.
Mitä kiinteistökehityksessä tulee huomioida?
Jokaista kuntaa, kaupunkia, kiinteistöä ja rakennusta tulee aina lähestyä yksilöllisesti.
Paikallisuus. Kuntakohtaiset erot ovat suuria, ja siksi paikallisuus on kiinteistökehityksen kulmakivi. Hyvä käsitys pelikentästä on tärkeä voimavara. Kokemustamme ja dataa hyödyntämällä huomioimme kuntien väliset erot ja samankaltaisuudet.
Ylitarjonta. Monien kuntien haasteena on kiinteistöjen ylitarjonta: omistuksessa on liikaa rakennuksia. Sote-kiinteistöjä onkin tärkeää kehittää avoimin mielin. Kiinteistö voi tarjota tilat hyvinvointialueen lisäksi erilaisille terveydenhuollon toimijoille tai muille pitkäaikaisille vuokralaisille.
Käyttäjätyytyväisyys. Kiinteistönomistajan suurin kilpailuvaltti on tyytyväinen vuokralainen. Usein tiloja kannattaa kehittää yhdessä nykyisen tai tulevan vuokralaisen kanssa, koska se vaikuttaa kunnossapitotoimien valintaan. Pitkät vuokrasopimukset ovat etu myös mahdollisessa myyntitilanteessa.
Sijainti. Monet vanhat sairaaloiden kiinteistökokonaisuudet sijaitsevat hienolla rakennuspaikalla keskellä luontoa. Terveysasemat on puolestaan rakennettu keskeisille paikoille ydinkeskustoihin. Molemmissa tapauksissa sijainti lisää kiinteistön kehityspotentiaalia.
Rakentamisen hiilijalanjälki. Vanhojen rakennusten purkaminen ei ole enää itsestään selvää. Huomioon on otettava uudisrakentamisen hiilijalanjälki, rakennusten elinkaaren pidentäminen ja kiertotalous. Kannustimia riittää siis myös korjausrakentamiseen ja tilamuutoksiin.
Laatuvaatimukset. Terveydenhuollon puitteilta vaaditaan yhtä paljon uusissa ja vanhoissa kiinteistöissä. Osa rakennuskannasta on mahdollista muuntaa kohtuullisilla toimenpiteillä vaikkapa monikäyttöisiksi yhteistiloiksi, jotka on varustettu nykyaikaisella talotekniikalla. Haasteellisimpia kiinteistöjä ovat matalat ja sokkeloiset rakennuskokonaisuudet, mutta niidenkin toiminnallisuutta voidaan parantaa.
Historiallista Kiljavan sairaalaa kehitetään sote-kiinteistönä
Kiljavan sairaalassa omistajakunnat kehittävät kiinteistöä hyvinvointialueen kanssa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi potilashuoneiden varustamista tilakohtaisella jäähdytyksellä, koska se nostaa laatutasoa ja heijastuu hyvän potilaspalautteen kautta vuokralaistyytyväisyyteen.
Kiinteistökehityksessä fiksusti liikkeelle
Näin kuntien sote-kiinteistöjen tulevaisuus otetaan haltuun:
1. Nykykunnon tekninen selvitys. Kuntoarvioilla, korjaustarveselvityksillä ja energiatarkasteluilla selviää, onko kiinteistön kehittäminen kannattavaa, mitkä korjaukset ovat kiireellisiä ja mitä korjaaminen maksaa.
2. Vaihtoehtotarkastelut. Arvioimme kiinteistön käyttöä eri näkökulmista ja skenaarioista käsin. Rakennusta voidaan kehittää sote-kiinteistönä, hybridikiinteistönä tai kokonaan uudella konseptilla, kuten liikunta-, majoitus-, kulttuuri- tai toimitilana.
3. PTS ja vuokrattavuus. Kiinteistön arvon kehitystä ja vuokrattavuutta tuetaan aikatauluttamalla kunnossapitotoimenpiteet ajantasaisen PTS-suunnitelman mukaisesti. Autamme kiinteistön omistajaa mielellämme myös kiinteistöstrategian määrittämisessä ja täytäntöönpanossa, esimerkiksi ohjausryhmissä. Kiinteistöä voidaan kehittää palvelemaan nykyisten vuokralaisten toimintoja tai mahdollisia muita käyttäjiä myöhemmin tulevaisuudessa. Samalla huomioidaan julkisten rakennusten rakennushistoriallinen perintö.
4. Aluesuunnittelu. Kiinteistön koko kehityspotentiaalin valjastaminen vaatii usein tilasuunnittelua, maankäytön suunnittelua ja jopa kaavamuutoksia. Arkkitehtimme huomioivat väestörakenteen kehityksen ja tulevaisuuden trendit, mikä luo kiinteistönpitoon ennustettavuutta.
5. Holistinen näkemys. Granlundin kiinteistökehitys on avaimet käteen -kumppanuutta. Sinä päätät, mitä kunnassasi tarvitaan nykytilanteen kartoittamiseen, tavoitteiden määrittelyyn ja toimenpiteiden valintaan. Meiltä löytyvät asiantuntijat aina suunnittelijoista rakennuttamiseen ja valvontaan.
Selvitetään sote-rakennustenne tilanne – autamme löytämään kiinteistöille uuden suunnan!
Haluatko kuulla lisää?
Rami Kolehmainen
Sauli Heino
Lue muita blogejamme
Myynti, purkaminen vai odottelu – mitä tehdä tyhjilleen jäävälle kiinteistölle?
13.11.2025 – Kiinteistöihin on sitoutunut paljon pääomaa ja kiinteistökannan kohtalo huolestuttaa tällä hetkellä monia aivan hyvästä syystä. Mitä tehdä tyhjille, tyhjeneville ja…
Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
11.11.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…
Kiinteistön energiatehokkuus ei synny yksittäisillä tempuilla
10.11.2025 – Yksittäisiä vippaskonsteja ja komponentteja energian säästämiseen on tarjolla runsaasti, mutta täsmäiskujen seurauksena suuri potentiaali jää usein piiloon. Energiatehokkuudessa kyse on…
EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia
23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.
Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?
10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…
Mikä on energianhallintajärjestelmä?
03.10.2025 – Lokakuussa 2025 voimaan astuva energiatehokkuuslaki velvoittaa yrityksiä ottamaan käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän, jos niiden energiankulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.
Kiinteistökehitys avaa ratkaisun ovia kuntien sote-ahdinkoon
01.10.2025 – Kuntien rooli terveydenhuollon kiinteistöjen omistajina ja käyttäjinä on muuttunut radikaalisti. Miten kiinteistökehitys voi auttaa tuoreita vuokranantajia sote-kiinteistöjen hallinnassa?
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.