Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen vastaa Energiaseminaarin yleisön kysymyksiin
1.6.2023 – Hiilinielut, pienydinvoima ja vesivoima kiinnostivat Energiaseminaarin yleisöä 24.5. Markku Ollikainen vastaa nyt kysymyksiin, joita emme ehtineet käsitellä suorassa lähetyksessä.
Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja, emeritusprofessori ja Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Markku Ollikainen puhui Granlundin Energiaseminaarissa otsikolla Kiinteistöjen lämmitysratkaisujen rooli Suomen ilmastotoimissa. Tässä koosteessa on hänen lähettämänsä vastaukset yleisön kysymyksiin.
Onko Suomessa mahdollista ylläpitää jatkuvaa tai pitkään kestävää hiilinielujen tasoa? Koska tulee rajat vastaan suunnitellulla nielujen tasolla?
Ilmastopolitiikan kannalta relevantti aikahorisontti on seuraavat 20–40 vuotta. EU:n nielutavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti nielua tulisi pyrkiä kasvattamaan ja päästöjä vähentämään niin, että maailma olisi hiilineutraalissa tilassa 2050.
Tällä relevantilla aikahorisontilla hiilinieluja voidaan ylläpitää halutulla tasolla, jos metsiä hakataan ja hoidetaan tuota tasoa vastaavasti, niin että metsien ikäluokkarakenne säilyy tavoitteen kannalta suotuisana ja suojelualueiden hiilinielut (maaperähiilen kasvu) tukee nielutavoitetta.
Ruotsi on pitänyt hiilinielunsa suhteellisen vakaana jo 20 vuotta (keskiarvo 45 Mt). Suomessa hakkuut ja nielu on vaihdellut voimakkaiden suhdannevaihtelujen myötä, mutta keskiarvonielu vuodesta 1990 vuoteen 2021 on ollut 23 Mt. Tämä on saavutettu keskimäärin noin 65 miljoonan kiintokuution hakkuulla.
Mikä on tilanne modulaaristen pienten ydinvoimalaitoksien kehittämisessä? Milloin pienydinvoimaloita on odotettavissa lämmön ja sähköntuotantoon Suomessa?
Maailmalla on käytössä SMR-prototyyppejä USA:ssa ja Kiinassa. Niistä odotetaan parhaillaan käyttökokemuksia. Käytössä olevat prototyypit ovat sähköntuotantolaitoksia. Suomessa tarvittaisiin erityisesti SMR-lämpölaitoksia (keittävät vettä) ja sellaista kehitetään parhaillaan Lappeenrannan teknisessä korkeakoulussa.
Yleisesti ajatellaan, että SMR-teknologioiden toimivuudesta ja käytöstä tarvitaan vielä kokemuksia. Valmistajien toiveena on, että näitä pienreaktoreita voitaisiin tuottaa sarjatuotantona.
Lisätietoa tarvitaan myös ydinturvallisuudesta, jotta pystytään laatimaan sitä pienreaktoreita koskevaa lainsäädäntöä. SMR-reaktorit kohtaavat myös ydinjätteen sijoittamishaasteen ja sekin vaatii linjauksia.
Aikatauluista on esitetty monenlaisia arvioita, useat viittaavat 2030-luvun alkupuoleen, jolloin toimivuudesta tiedetään enemmän ja lupaprosessia koskevat tarkastelut on saatu päätökseen.
Helenin toimitusjohtaja esitti vihdoin selkeäsanaisen toiveen, että haluavat SMR-laitoksen. Onko tällä jotain vaikutusta kehityksen nopeuteen?
Suuret laitosvalmistajat ovat keskeisimmässä roolissa teknologian kypsymisessä. Myös EU:ssa tarvitaan keskustelua ydinturvallisuuden varmistamisesta. SMR-laitosten osalta erityisen tärkeä on kysymys, tarvitaanko niiden osalta aina tapauskohtainen lupatarkastelu vai riittääkö kerran tehty sertifioitu tyyppikohtainen arviointi, jolloin arvioinnin jälkeen voitaisiin toimia kevyemmällä lupaprosessilla. Nämä seikat ovat riippumattomia yksittäisen yrityksen suunnitelmista.
Onko vesivoimalla tuotetun sähkön määrä arvioitu tulevissa skenaarioissa samaksi kuin nykyään, tai onko käsitystä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa käytettävissä olevan vesivoiman määrään?
Ilmastonmuutos kasvattaa sademääriä ja valuntoja, eli jokien virtaamien arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. Talvisateiden lisääntyminen arvioidaan lisäävän vesivoiman tuotantoa erityisesti Pohjois-Suomessa.
Etelä-Suomessa taas lumipeitteen oheneminen vähentää kevättulvien aiheuttamaa ylivirtaamaa vesivoimaloissa, mikä lisää sähköntuotanto.
Rakkasateiden lisääntyminen häiritsee sekä tuotantoa ja patoturvallisuutta. Määrälliset arviot riippuvat useista tekijöistä ja ilmastonmuutoksen kehityksestä, mutta yleisesti virtaamat lisääntyvät sadannan myötä ja tuotetun sähkön määrä kasvaa.
Granlundin Energiaseminaarin voi katsoa kokonaisuudessaan täällä.
Haluatko kuulla lisää?
Ville Reinikainen
Asta Autelo
Lisää uutisiamme
Pk-yrityksen vastuullisuustyö helpommaksi – uusi palvelukokonaisuus avuksi
18.06.2025 – Monissa pk-yrityksissä vastuullisuustyö on jo arkea. Tuotevalmistajille suunnattu palvelukokonaisuutemme auttaa tekemään sen näkyväksi.
Energiatehokkuustoimien pitää tuottaa säästöjä – mutta voiko niiden onnistumista mitata?
16.06.2025 – Säästääkö energiatehokkuushanke tai energiatehokkuuspalvelu luvatun määrän energiaa? Asia pystytään selvittämään kustannustehokkaasti Granlundin uudella tekoälyä hyödyntävällä työkalulla.
Granlund vahvistaa sähkösuunnittelua – yrityskauppa Staconin kanssa
13.06.2025 – Helsingissä toimiva haastavaan sähkösuunnitteluun keskittynyt Stacon Oy tulee osaksi Granlundia.
Tuore selvitys: näin rakentaminen vaikuttaa luontoon
10.06.2025 – Usean toimijan yhteishanke valaisee rakentamisen luontojalanjälkeä. ”Jopa 99% vaikutuksista tapahtuu tontin ulkopuolella, esimerkiksi raaka-aineiden hankinnassa ja tuotevalmistuksessa”, sanoo ympäristöasiantuntija.
Rakennushankkeiden data viimein tehokkaassa käytössä
05.06.2025 – Uudella ratkaisulla kustannus- ja hiilitiedot voi laskea tarkasti jo hankkeen alkuvaiheessa.
NQE Rakennetekniikka ja NQE Teollisuus yhdistävät voimansa Granlundin kanssa
03.06.2025 – Granlund laajentaa rakennesuunnittelun osaamistaan kovan luokan osaajalla. 30.5.2025 tehdyllä yrityskaupalla NQE Rakennetekniikka Oy:sta ja NQE Teollisuus Oy:sta tulee osa Granlundia.
Markkinatutkimus: rakennusalan vastuullisuus kehittyy hitaasti
02.06.2025 – Granlundin tuoreesta rakennusalan markkinatutkimuksesta selviää, että vastuullisuuden kehitys on alalla hälyttävän hidasta.
Toni Tiaisesta Granlund Saimaan sähköosaston johtaja
27.05.2025 – Granlund Saimaan sähköosaston vetäjäksi siirtynyt Toni Tiainen tuo taloon monipuolista kokemusta raskaan teollisuuden sähkösuunnittelusta.
Rami Kolehmaisesta Granlund Tampereen aluejohtaja
19.05.2025 – Granlund Tampereen pitkäaikainen aluejohtaja Risto Suojanen eläköityy, ja hänen tilalleen aluetoimiston johtoon on nimitetty Rami Kolehmainen, joka tunnetaan Raami Arkkitehtien…
Tilaa uutiskirjeemme
Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.
