Hyppää sisältöön
Ensin oli Excel, tietokone ja Eino

Ensin oli Excel, tietokone ja Eino

29.1.2019 – ”Jos vielä 90-luvun alussa innostunut rakennusalan insinööri oli ohjelmistomme kehityksen keskiössä, tänä päivänä työmme nojaa vahvasti ohjelmistokehityksen ammattilaisiin”, kirjoittaa ohjelmistokehityksemme Chief Technology Officer Kenneth Lassila blogissaan.

Aihepiiri
Data ja digitalisaatio
Jaa

Muutokset ohjelmistokehityksen osalta viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ovat olleet valtavia. 90-luvun alkupuolella Granlundilla syntyi ajatus kehittää huoltokirjaohjelma kiinteistönomistajille. Alkuun lähdettiin Excel:iin perustuvalla ratkaisulla, jolla hallittiin yhden rakennuksen huoltosuunnitelmia yhdessä työasemassa (PC:ssä).

Vaikka ohjelmiston perusajatus on vieläkin monella tapaa alkuperäisten ajatusten mukainen, niin kaikki muu on sitten muuttunut (paitsi että kyllä se Excel siellä vielä jollakin nurkalla kummittelee). Muutokset ovat parinkymmenen vuoden aikana koskeneet kaikkia ohjelmistokehityksen osa-alueita. Oli sitten kyseessä kehitysväline (-työkalu), ohjelmointikieli, kehitysprosessi, versionhallinta, ohjelman suunnittelu, julkaisu, sovellusalustat, palvelinteknologia, palomuurit, tietoturva, testaus tai integraatioaste, maailma näyttää tänä päivänä aivan erilaiselta.

Tänä päivänä ohjelmistomme on kehitetty mobiiliappien ja selainsovelluksen ympärille. Siinä missä alkuaikoina pyrittiin maksimoimaan ohjelmiston ominaisuusmäärä, nykypäivän kehityksessä korostuu erityisen paljon käyttäjän käyttökokemus. Työtehtäviä tulee olla mahdollista hoitaa yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumatta. Peruskäyttäjä näkee useimmiten ohjelmistosta vain jäävuoren huipun, taustalla on lukematon määrä prosesseja jotka varmistavat että asiakas saa mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen ohjelmistoa käyttäessään.

Haluatko kuulla lisää?

Kenneth Lassila

Teknologiajohtaja
Granlund Oy

Siinä missä alkuaikoina pyrittiin maksimoimaan ohjelmiston ominaisuusmäärä, nykypäivän kehityksessä korostuu erityisen paljon käyttäjän käyttökokemus.

Teknologiamuutokset ovat johtaneet ohjelmoijien profiilin selkeään muutokseen. Jos vielä 90-luvun alussa innostunut rakennusalan insinööri oli keskiössä (ei mitään pahaa siinäkään) niin tänä päivänä ohjelmistokehityksemme nojaa vahvasti ohjelmistokehityksen ammattilaisiin eli henkilöihin, joiden peruskoulutus on informaatiotekniikan puolelta.  

Ohjelman kehityksen eri vaiheisiin käytetään yhä enemmän eri osa-alueiden asiantuntijoita kuten UX-suunnittelijaa, Frontend-osaajaa, Backend-osaajaa, QA-asiantuntijaa, integraatioasiantuntijaa jne. Kehitysmallit tulevat pitkälti isoilta alan kansainvälisiltä toimijoilta ja malleja sovitetaan meille sopivaan muotoon.

Noudatamme kehitystyössämme ns. kokeilukulttuuria eli joka kuukausi pyrimme kokeilemaan jotain uutta, esimerkiksi muutosta tapaan kirjoittaa koodia tai jonkun uuden teknologian kokeilua. Työskentely tapahtuu nykyään verraten itsenäisissä tiimeissä, joiden osapuolet ovat keskenään jatkuvassa vuorovaikutuksessa, oli sitten kyseessä työskentely etänä tai toimistolla.

Työ on muuttunut tälläkin alalla mahdollisimman osallistavaksi. Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa jokapäiväiseen tekemiseen. Takana on aika, kun kehittäjä linnoittautui nurkkaansa pariksi kuukaudeksi ja palasi demoilemaan tuotostaan tilaajalle. Nyt kehitetään Agile-periaatteilla jossa kommunikaatio ja jatkuva tehtävän etenemisen seuranta ja (tarpeen mukaan) suunnan korjaus on keskiössä. Ns. vesiputousmalli on jäänyt historiaan.

Takana on aika, kun kehittäjä linnoittautui nurkkaansa pariksi kuukaudeksi ja palasi demoilemaan tuotostaan tilaajalle.

Jos alkuaikojen tunnussanat olivat Excel ja makro niin tänä päivänä puhutaan useimmiten aivan eri termistöllä. On DevOps:ia, GIT:iä, NuGet:ia, React:ia, Unity:a. Ja joka päivä tuntuu tulevan aina vaan uusia lyhenteitä. Ohjelmistokehitysyhteisö elää siis ihan luonnostaan jatkuvan oppimisen putkessa. Kaikki pinnalle tulevat asiat pitää toki koeponnistaa, jotta voimme itse muodostaa käsityksen siitä, onko uutuudesta meille tai asiakkaallemme hyötyä.

Ohjelmistokehityksen tehtävälistoille tulee vaatimuksia eri suunnilta. Nopeasti ajateltuna voisi ajatella, että ainoa, mistä pitää huolehtia ovat uudet ominaisuudet, joita asiakkaat tai oman talon ideanikkarit ovat ehdottaneet. Todellisuudessa isot kehitysteemat tulevat määritetyksi strategisten tavoitteiden kautta, mutta asiakkailta saatu palaute on edelleen tärkeässä roolissa.

Taustalla tehdään huomattava määrä muitakin asioita. On huolehdittava asennusympäristöjen ja käyttämämme teknologian yhteensopivuudesta, on päivitettävä vanhentuvaa teknologiaa, on reagoitava tietoturvauhkiin, on muutettava integraatiorajapintoja, jos toinen osapuoli tekee muutoksia omaansa. Pitää varmistaa mobiiliappien yhteensopivuus uusien Android- ja IOS-versioiden kanssa, on autettava asiakaspalveluamme analysoimaan mahdollisia ongelmatilanteita ja vaikka mitä muuta.

Olemme rakentaneet kaiken tämän ympärille organisaation joka hallitsee kaikkia eri osa-alueita mahdollisimman hyvin. Hoidamme suurimman osan näistä tehtävistä omalla henkilökunnalla ja käytämme tarvittaessa alan huippuasiantuntijoita. Yhden koodaajan, Einon, yksiköstä on kasvanut 30 hengen yhteisö, joka on valmis kohtaamaan tulevaisuuden vaatimukset ja oppimaan uutta aina yhtä innokkaasti.

Yhden koodaajan, Einon, yksiköstä on kasvanut 30 hengen yhteisö.

Kenneth Lassila

Mitä tietoa etsit?