Ilmastonmuutos kurittaa kiinteistöjä

Ilmasto ja varsinkin talvet ovat muuttumassa. Uutisissa vilisee hurjia uutisia maastopaloista, maanvyörymistä ja hirmumyrskyistä.

Kun kadut tulvivat ja sadevettä lorisee viemärien sijaan paikkoihin, joihin sitä ei kaivata, alkaa aihe kiinnostaa mediaa ja ilmiselvästi myös kiinteistöjen omistajia. Ja hyvä niin!

Olen ollut konsulttina useissa sadoissa ilmastoriskikartoituksissa. Suomalaisilla kiinteistöjen omistajilla useimmiten nousee esiin seuraavat kolme ilmastoriskiä.

Vaikka tuntuisi siltä, että onhan sitä ennenkin selvitty, nyt olisi järkevää tuoda kestävyysaspekti osaksi kiinteistöjohtamista ja sen prosesseja. Voipi olla, että jatkossa ei enää selvitä vanhoilla konsteilla.

1. Lämpötila sahaa nollan molemmin puolin

Talvet ovat muuttumassa. Talvikauden keskimääräiset lämpötilat lähenevät nollaa, ja pakkasjaksot lyhenevät. Talven tyypillinen lämpötila käy välillä plussalla ja välillä miinuksella. Sateet tulevat yhä useammin vetenä.

Sulamis-jäätymisefekti on haitaksi monille julkisivutyypeille ja vaipan aukoille. Se kiihdyttää rapautumista, lyhentää tiivisteiden elinkaarta, ja näin altistaa kosteusvaurioille. Piha-alueilla on tiedossa liukastelua.

2. Vettä kellarissa

Yleinen ja viime kesänä realisoitunut riski liittyy sadevesien hallintaan esimerkiksi rankkasateiden yhteydessä, kun vesien poistaminen kiinteistön rakenteista ja tontilta ei onnistu riittävän tehokkaasti.

Kaupunkialueilla ei aina riitä, että hule- ja sadevesiasiat ovat kunnossa omalla tontilla. Voi nimittäin olla, että vettä tulee kellariin, koska naapureilla asiat eivät ole yhtä hyvällä mallilla tai kaupungin viemäreiden kapasiteetti ei riitä poistamaan lyhyessä hetkessä satavia vesimääriä kaduilta riittävän tehokkaasti.

Niinpä rankkasateisiin varautuminen vaatii monesti yhteistyötä kaupungin ja naapurien kanssa. Oikein valveutunut kiinteistönomistaja pyrkiikin mukaan hankkeisiin, joissa kaupunki kehittää infraansa.

3. Tukalan kuumat kesät

Suomalaiset rakennukset on hyvin varusteltu kylmää ilmastoa silmällä pitäen, mutta yhä kuumemmiksi käyvät kesät tuottavat ihmisten hyvinvointia uhkaavia riskejä.

Sisälämpötilan hallinta korostuu erityisesti palveluasumisessa. Myös tavallisten asuntojen lämpötilojen pitäminen siedettävinä korostuu jatkossa yhä enemmän.

Mahdollisuus suojata kiinteistöjä kuumenemiselta ja erilaiset jäähdytysratkaisut tulevat takuulla olemaan kova juttu – ja ovat sitä jo nyt. Mikä on sitten paras ratkaisu? Tähän ei ole yhtä vastausta, sillä ratkaisu pitää valita aina kohdekohtaisesti.

Mitä enemmän kiinteistöjen korjausvelan hallinnassa aletaan huomioida ilmastonmuutokseen varautumista, sen parempi.

Suojele kiinteistöjesi arvoa!

Vaikka tuntuisi siltä, että onhan sitä ennenkin selvitty, nyt olisi järkevää tuoda kestävyysaspekti osaksi kiinteistöjohtamista ja sen prosesseja. Voipi olla, että jatkossa ei enää selvitä vanhoilla konsteilla.

Ilmastoriskien tarkastelu on tuotu mukaan moneen kestävyysraportoinnin velvoitteeseen. Byrokratia on kuitenkin vain yksi syy kartoittaa ilmastoriskejä. Muuttuvat olosuhteet ja realiteetit koskevat ihan kaikkia kiinteistöjä – vesistötulvat eivät kysele onko kiinteistönomistaja esimerkiksi EU-taksonomian tai CSRD:n piirissä.

Ilmastoriskikartoituksella on vaikutusta kiinteistön vakuutusarvoon, sertifiointipisteisiin ja arvoon myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Jos raportissa todetaan, että jopa mahdollisesti merkittävät tai kriittiset riskit ovat hallinnassa, jatko sujuu varmasti kitkattomammin eri sidosryhmien kanssa.

Mitä enemmän kiinteistöjen korjausvelan hallinnassa aletaan huomioida ilmastonmuutokseen varautumista, sen parempi. Ennakointi ja suunnittelu on aina edullisempaa kuin vaurioiden korjaaminen.

Ilmastoriskien kartoittaminen omassa kiinteistössä kannattaa tehdä pian, jotta voidaan paremmin varautua tulevaan.

Kirjoittaja, Hanna Launonen, asiantuntija, Granlund Oy

Haluatko kuulla lisää?

Lue muita blogejamme