Talotekniikka kaipaa uudistusta
19.5.2021 – Suomalainen talotekniikkasektori ei ole onnistunut ottamaan sille kuuluvaa mandaattia edes rakentamisen uusissa toteutusmalleissa. Sisäympäristö ja energiatehokkuus, jotka ovat pääosin talotekniikan vastuulla, ovat kyllä jokaisen mielestä tärkeitä osa-alueita, mutta käytännössä jäävät usein sivurooliin.
BLOGI 17.5.2021
Elinkaaritavoitteita tarvitaan
Talotekniikka sisältää liian monta epäjatkuvuuskohtaa suunnittelusta ylläpitoon. Tämän seurauksena dataa hyödynnetään heikosti. Samoista asioista päätetään useaan kertaan, eivätkä alussa asetetut tavoitteet heijastu koko elinkaarelle.
Urakkalaskennassa halpa hankintahinta ajaa laatu- ja elinkaaritavoitteiden yli ja määrät lasketaan moneen kertaan eri tahojen toimesta. Työmailla aikataulusuunnitelmat eivät perustu faktoihin ja toiminnanvarmistus jää tekemättä, kun loppuvaiheessa paniikki iskee.
Tästä kaikesta seuraa turhia lisäkustannuksia ja aikatauluviivettä. Käyttäjien toiminta häiriintyy, kun talotekniikan virittäminen jatkuu pahimmillaan koko takuuajan. Energiatehokkuus on jotain aivan muuta, kuin mitä konsultit ovat simuloineet. Ja käyttäjät joutuvat uusissa tiloissa kärsimään huonoista sisäolosuhteista.
Kuinka tilanne korjataan?
Ongelmien ymmärtäminen on tietysti lähtökohtana kehitykselle. Ja onnistuneitakin projekteja toki on paljon. Mielestämme talotekniikan osalta ei tarvita edes trendikkäästi radikaaleja innovaatioita. Riittää, kun korjataan muutamia perusasioita, ja talotekniikka saadaan vahvemmin osaksi koko rakennusprosessin johtamista. Korjaisimme kolme asiaa:
Merkittävimmät teknologiavalinnat tehdään jo suunnitteluvaiheessa
Samalla on mahdollista lisätä suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja teknologiatoimittajien yhteistyötä jo suunnittelun aikana. Erityisesti smart building -teknologiat, avoimuuden vaatimukset ja tiedonsiirron rajapinnat tulee määrittää suunnittelun aikana, jotta ne saadaan toimimaan. Kaikkiin merkittäviin valintoihin sisältyy myös elinkaaritavoitteita, kuten tavoitehiilijalanjälki ja tavoitekäyttöikä.
Määrälaskenta uudistetaan
Kun tärkeimmät valinnat lukitaan suunnitteluvaiheessa, voidaan kaikkien tarjoajien urakat laskea samoilla digitaalisilla määrillä. Rakennuttajan määrälaskenta on paras ratkaisu, mutta pääasia on, että luotettava määräluettelo syntyy. Tietomallista otetaan määrät soveltuvilta osin, hyödynnetään luonnossuunnittelua ja referenssimalleja, sekä täydennetään tietoa asiantuntijanäkemyksillä tarpeen mukaan. Urakkakilpailuissa painospiste on tällöin tuottavuudessa ja elinkaariominaisuuksissa.
Talotekniikan tahtituotanto ja digitaalinen tilannekuva otetaan käyttöön työmaalla
Määrien hallinnan kautta tavarat ovat työmaalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja työt voidaan aikatauluttaa ja suunnitella tehokkaasti. Käyttöön tulee ottaa mitattu valmiusaste ja määrien tulee olla sekä tilaajan että urakoitsijan tiedossa. Näin lisä- ja muutostöiden käsittely muuttuu läpinäkyväksi. Tässä tavoitteessa tarvitaan uusia rooleja ja työkaluja, mutta kehitys on jo käynnissä.
Jos talotekniikka integroidaan vahvemmin hankejohtamiseen, tuottavuus kehittyy kaikissa prosessin vaiheissa. Budjetit ja aikataulut pysyvät huomattavasti paremmin hallinnassa ja toiminnasta muodostuu järkevää liiketoimintaa kaikille osapuolille. Käyttäjille ja omistajille voidaan taata toimivat sisäolosuhteet, tekniikka ja energiatehokkuus. Lopulta kiinteistöjen tekniikkaa voidaan johtaa luotettavan datan perusteella. Toimiva talotekniikka mahdollistaa palveluinnovaatioita ja uusia liiketoimintamalleja.
Seuraavaksi tulee vain käydä hommiin. Me ollaan aloitettu jo.
Pekka Metsi
Jukka Tyni
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Rakennuslehden Vieraskynä-palstalla 7.5.2021.
Lisää blogejamme
Uudet RT-ohjekortit selkeyttävät vastuita ja rooleja – näin vastuullisuus siirtyy suunnitelmista käytäntöön
19.12.2025 – Rakennusalan vastuullisuus on siirtymässä puheista käytäntöön. Granlundin, Rakennustiedon ja alan toimijoiden yhteistyössä laatimat uudet RT-ohjekortit tarjoavat rakennuttajille, arkkitehdeille, pääsuunnittelijoille ja…
Mikä jarruttaa kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamista?
08.12.2025 – Monissa organisaatioissa edistys energiatehokkuuden saralla pysähtyy puolivahingossa yleistyneisiin toimintatapoihin, ajatusmalleihin tai resursointihaasteisiin. Vaikka kiinteistöjen olosuhdeseuranta ja sen data olisi hyödynnettävissä,…
Myynti, purkaminen vai odottelu – mitä tehdä tyhjilleen jäävälle kiinteistölle?
13.11.2025 – Kiinteistöihin on sitoutunut paljon pääomaa ja kiinteistökannan kohtalo huolestuttaa tällä hetkellä monia aivan hyvästä syystä. Mitä tehdä tyhjille, tyhjeneville ja…
Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa
11.11.2025 – Ilmastoselvitys tulee olemaan kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille lähivuosina yhtä tuttu asia kuin energiatodistus on nyt. Tiedätkö, mitä rakentamislain uusi…
Kiinteistön energiatehokkuus ei synny yksittäisillä tempuilla
10.11.2025 – Yksittäisiä vippaskonsteja ja komponentteja energian säästämiseen on tarjolla runsaasti, mutta täsmäiskujen seurauksena suuri potentiaali jää usein piiloon. Energiatehokkuudessa kyse on…
EPD on pian jo pääsylippu markkinoille – näin teet välttämättömyydestä kilpailuedun
05.11.2025 – Kiristyvä sääntely ja kasvavat asiakasodotukset lisäävät rakennustuotteiden tarkan päästötiedon kysyntää. Parhaimmillaan ympäristöseloste (EPD) paitsi vastaa kysyntään myös kirittää tuotteita entistä…
Kunnan kannattaa kirkastaa vahvuutensa datakeskustoimijoille
31.10.2025 – Kunnan mahdollisuudet saada datakeskusinvestointeja paranevat huomattavasti, jos se kertoo selkeästi vahvuuksistaan ja luo hyvät edellytykset datakeskuksen ympärille rakentuvalle ekosysteemille. Tähän…
3D-mallinnus osaksi kuntotutkimuksia – vähemmän porauksia, korjaamista ja kustannuksia
23.10.2025 – 3D-mallinnus on ollut pitkään liian kallista hyödynnettäväksi kuntotutkimuksissa. Tekoälyn ansiosta mallinnus on nyt edullisempaa, tulokset tarkempia ja korjausten kustannussäästöt huomattavia.
Konkreettisia ohjeita rakentamisen kiertotalouteen
21.10.2025 – Uudelleenkäytetyn rakennusosan laskennallinen hiilijalanjälki rakennuksen ilmastoselvityksessä on nolla. Mutta miten kiertotalous on mahdollista rakennusalan karussa ansaintalogiikassa?
Miksi korjausvelan laskeminen kannattaa?
10.10.2025 – Rakennusten korjausvelasta puhutaan paljon, mutta miten korjausvelka lasketaan ja mitä hyötyä laskennasta on kiinteistönomistajalle? Granlundin ryhmäpäällikkö Verneri Tuomi vastaa näihin…
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.