Hyppää sisältöön
UutinenEnergiaseminaarin skenaarioita: miten energian hinnoittelu muuttuu, ja miten kulutusjousto tulee näkymään?

Energiaseminaarin skenaarioita: miten energian hinnoittelu muuttuu, ja miten kulutusjousto tulee näkymään?

1.6.2023 – Granlundin Energiaseminaarissa 24.5. kuultiin erittäin kiinnostavia puheenvuoroja, jotka herättivät niin paljon keskustelua ja kysymyksiä yleisössä, että emme ehtineet vastat kaikkiin suorassa lähetyksessä.

Aihepiiri
Energia
Jaa

Tähän juttuun poimimme muutaman Aki Toivaselle ja Asta Autelolle osoitetun kysymyksen. He puhuivat Energiaseminaarissa 24.5. otsikolla ”Kiinteistön omistajan energiamurroksen skenaariot”. Lopussa myös pari vetyyn liittyvää kysymystä, jotka oli osoitettu VTT:n Antti Arastolle.

Sähkötariffeista: tuleeko hinnoitteluun uusia komponentteja, kun kysyntäjousto tulee mukaan?

Verkkopalvelumaksuissa on odotettavissa tehokomponentin osuuden kasvua sekä sulakekokoon että tehopohjaisissa tuotteissa. Tämä ei tarkoita, että kokonaisverkkoapalvelumaksu kasvaa, sillä sitä säätelee Energiaviraston valvoma sallitun tuoton laskentamalli, joka perustuu paljolti verkko-omaisuuteen.  

Sen sijaan tämä tarkoittaa, että peruskuukausimaksun (€/kk) ja energiamaksun (€/kWh) rinnalle piikkiteho mukaan laskettavalla tehomaksukomponentilla (€/kW seurantajaksolla) on nykyistä suurempi rooli kokonaiskustannuksissa ja pienkohteissa mahdollinen uusi laskutuskomponentti. Isojen tehopiikkien kiinteistöissä kokonaiskustannusten muutokset voivat näin ollen olla merkittäviä.

Onko joustokapasiteetin vesivaraaja investointina taloudellisesti järkevä jo rakennetussa kerrostalossa, jossa on kaukolämpö?

Business case -laskelmien osalta annetaan tapauskohtainen arvio, mutta yleistäen voi sanoa, että mitä suurempi lämminvesivaraaja, sitä parempi business case on.

Kun tehdään investointeja vanhentuneille varaajille, kannattaa arvioida minkälaiset investoinnit ja elinkaarikustannukset ovat, mikäli mitoituksella jätetään pelivaraa markkinaoptimointia varten. Hyötyjen saavuttaminen vaatii toki myös älykkäät ohjausmahdollisuudet.  

Mutta laskennallisesti älykkäällä järjestelmällä on mahdollisuudet, saavuttaa SPOT-optimoinnilla vähintään 20–30 % vuosisäästöt sähkönhinnassa ja jos varaaja on reservimarkkina soveltuva, tuloja voi saada alkaen 10 000 €/a.

Kuinka paljon kaukolämmön hinnan nousu on ollut keskimäärin viimeisen 10 vuoden aikana?

Tilastokeskuksen mukaan hinta on keskimäärin noussut noin 22 % vuosien 2013–2022 välillä kerrostalo (tehontarve 230 kW, 20 000 m3, 600 MWh/a) -tyyppitapauksella.

Tässä kannattaa huomata, että kaukolämpöyhtiökohtaiset erot ovat suuria. Valtaosassa tapauksista kuntien omistamat kaukolämpölaitokset eivät ole kasvattaneet voittoja 22 % vaan syötemateriaalien hinnat sekä päästökauppa ovat olleet tärkeimmät ajurit nouseville kustannuksille.

Yleistäen voidaan sanoa, että kaukolämpötoimiala on siirtynyt hieman hitaasti kohti hiilineutraaliutta ja tästä syystä päästöoikeuksien hinnat ovat olleet kovia. Poikkeuksia sääntöön on toki lukuisia.

Kustannusten nousua tuskin olisi voitu kokonaan estää, mutta parempaan lopputulokseen olisi päästy, jos valvonta- ja markkinamekanismit olisivat jo aiemmin kannustaneet toimialaa kehittämään omaa toimintaansa. Hajautettu lämmöntuotanto (so. maalämpö) toi kaivattua kilpailua lämmitystoimialalle ja on pakottanut yhtiöitä kehittämään toimintaansa.

On tärkeää muistaa, että kustannustehokas vihreä siirtymä edellyttää sektori-integraation kautta vahvaa kaukolämpöverkkoa, joka hyödyntää edullista hiilineutraalia energiaa ja mahdollistaa energian varastoinnin ja siirron tehokkaasti taajama-alueilla.

Vedyn tuotanto kiinnostaa

Paljonko vedyn tuotanto maksaa tällä hetkellä? Onko kannattavaa perustaa isolle / isohkolle kiinteistölle omaa vedyntuotantolaitosta?

Antti Arasto vastaa:

Fossiilisen vedyn tuotanto maksaa tällä hetkellä noin 1,5€ / kg. Yleistä kustannustasoa vihreälle vedylle on tällä hetkellä aika mahdotonta sanoa.

Kysymykseen kiinteistökohtaisesta vedyntuotantolaitoksesta on mahdotonta vastata yhteisellä tasolla, koska se on kiinni monesta eri asiasta (sähkö, luvitus, vedyn käyttökohteet, logistiikka, lämmön hyödyntäminen jne…), mutta koska investointeja tapahtuu, on se mielestäni indikaatio siitä, että ainakin jotkut näistä hankkeista ovat kannattavia.

Haluatko kuulla lisää?

Asta Autelo

Johtaja, energia ja vastuullisuus
Granlund Oy

Energiaseminaari 2023

Granlundin Energiaseminaarin voi katsoa kokonaisuudessaan täällä:

Lisää uutisiamme

Pk-yrityksen vastuullisuustyö helpommaksi – uusi palvelukokonaisuus avuksi

18.06.2025 – Monissa pk-yrityksissä vastuullisuustyö on jo arkea. Tuotevalmistajille suunnattu palvelukokonaisuutemme auttaa tekemään sen näkyväksi.

Uutinen

Energiatehokkuustoimien pitää tuottaa säästöjä – mutta voiko niiden onnistumista mitata?

16.06.2025 – Säästääkö energiatehokkuushanke tai energiatehokkuuspalvelu luvatun määrän energiaa? Asia pystytään selvittämään kustannustehokkaasti Granlundin uudella tekoälyä hyödyntävällä työkalulla.

Uutinen
Kuvassa vasemmalta Granlundin Tatu Svahn, Staconin Kalevi Hämäläinen, Granlundin Topi Volama ja Pekka Metsi sekä Staconin Jonne Järvinen.

Granlund vahvistaa sähkösuunnittelua – yrityskauppa Staconin kanssa

13.06.2025 – Helsingissä toimiva haastavaan sähkösuunnitteluun keskittynyt Stacon Oy tulee osaksi Granlundia.

Uutinen

Tuore selvitys: näin rakentaminen vaikuttaa luontoon

10.06.2025 – Usean toimijan yhteishanke valaisee rakentamisen luontojalanjälkeä. ”Jopa 99% vaikutuksista tapahtuu tontin ulkopuolella, esimerkiksi raaka-aineiden hankinnassa ja tuotevalmistuksessa”, sanoo ympäristöasiantuntija.

Uutinen

Rakennushankkeiden data viimein tehokkaassa käytössä

05.06.2025 – Uudella ratkaisulla kustannus- ja hiilitiedot voi laskea tarkasti jo hankkeen alkuvaiheessa.

Uutinen
Timo Palonkoski, Matti Kinnunen, Petri Vuorre, Elmeri Kryssi, Elias Laurila, Juho Hautala, Mika Liedes, Jussi-Pekka Laurila, Eero Mikkonen ja Pekka Metsi

NQE Rakennetekniikka ja NQE Teollisuus yhdistävät voimansa Granlundin kanssa 

03.06.2025 – Granlund laajentaa rakennesuunnittelun osaamistaan kovan luokan osaajalla. 30.5.2025 tehdyllä yrityskaupalla NQE Rakennetekniikka Oy:sta ja NQE Teollisuus Oy:sta tulee osa Granlundia.

Uutinen

Markkinatutkimus: rakennusalan vastuullisuus kehittyy hitaasti

02.06.2025 – Granlundin tuoreesta rakennusalan markkinatutkimuksesta selviää, että vastuullisuuden kehitys on alalla hälyttävän hidasta.

Uutinen

Toni Tiaisesta Granlund Saimaan sähköosaston johtaja

27.05.2025 – Granlund Saimaan sähköosaston vetäjäksi siirtynyt Toni Tiainen tuo taloon monipuolista kokemusta raskaan teollisuuden sähkösuunnittelusta.

Uutinen

Rami Kolehmaisesta Granlund Tampereen aluejohtaja

19.05.2025 – Granlund Tampereen pitkäaikainen aluejohtaja Risto Suojanen eläköityy, ja hänen tilalleen aluetoimiston johtoon on nimitetty Rami Kolehmainen, joka tunnetaan Raami Arkkitehtien…

Uutinen

Tilaa uutiskirjeemme

Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.

Mitä tietoa etsit?