Hyppää sisältöön
UutinenEnsimmäinen Talotekniikka NEXT kokosi alan toimijat yhteen

Ensimmäinen Talotekniikka NEXT kokosi alan toimijat yhteen

7.10.2022 – Talotekniikka-ala kehittyy yhteistyöllä. Potentiaalia on ratkaista niin energiakriisi kuin rakennusalan vihreä siirtymä.

Aihepiiri
Tuottavuus
Jaa

Granlund ja Kiinko järjestivät yhdessä kumppaniyritysten kanssa Suomen ensimmäisen talotekniikkatapahtuman 29.9.2022. Tapahtuman tavoitteena oli nostaa esiin talotekniikan roolia, kertoa alan saavutuksista ja lisätä vuoropuhelua alan toimijoiden kesken. Tapahtumaan osallistui lähes 400 alan toimijaa niin paikan päällä kuin verkossa.

Talotekniikan merkityksestä on kommunikoitava tavalliselle yleisölle

Tapahtuma käynnistyi Varman toimitusjohtaja Risto Murron keynote-puheenvuorolla, joka käsitteli toimintaympäristön muutoksia sekä inflaation vaikutusta kiinteistö- ja rakennusalaan. “Reaalisomaisuutena kiinteistösijoitukset suojaavat inflaatiolta, mutta toisaalta ihmisten kyky maksaa vuokria ei nouse samaa tahtia”, Murto totesi. Reaaliansioiden kehitys onkin negatiivista ja työvoimapula useilla aloilla tosiasia.

Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsi kiteytti kuulijoille, miksi talotekniikka-ala kaipaa profiilin nostoa. Talotekniikan merkitykseen energiakriisin ratkaisussa ja rakennusalan vihreässä siirtymässä ollaan vasta havahtumassa. “Talotekniikan vaikutukset näkyvät koko yhteiskunnan tasolla, muun muassa kiinteistöjen sisäympäristössä, turvallisuudessa, energiatehokkuudessa ja hiilijalanjäljessä.”

Metsin mukaan talotekniikkatoimijoiden roolia on saatava uudistettua kiinteistödatan tuottajista sen hyödyntäjiksi sekä monipuolisten elinkaaripalvelujen tuottajiksi. Se kehittää asiakaskokemusta, parantaa tuottavuutta ja luo elinkaarisäästöjä. “Meidän on kuitenkin opittava kommunikoimaan alan merkityksestä paremmin ihan tavalliselle yleisölle.”

Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsi ja tapahtuman juontaja Anna Ståhle käynnistävät Talotekniikka NEXT-tapahtuman.

Building 2030: Suunnitteluketjuun tarvitaan lisää työmaaosaamista

Aalto-yliopiston rakentamisen tuotantotalouden professori Olli Seppänen nosti esiin Building 2030 -talotekniikkaan liittyviä kehityskohteita. Suurimmat haasteet löytyvät prosessista. Suunnitelmia ja työmaa-asennuksia ei pystytä sovittamaan yhteen riittävällä tarkkuudella, jolloin työmaalla joudutaan tekemään muutoksia, improvisoimaan ja odottelemaan. “Suorituskykyä olisi mahdollista nostaa 10 prosenttiyksikköä, jos tietomallien tarkkuustaso vastaisi työmaan tarpeita.”

Asennussuunnittelu jääkin usein työmaalle, koska suunnitelmista jää pois paljon asennusvaiheelle olennaisia asioita. Vaihtoehtoisena toimintatapana Seppänen esitteli mallin, jossa suunnitteluketjussa on mukana asennustaustainen detaljoija, joka varmistaa, että tietomalleissa on huomioitu esimerkiksi kannakointiratkaisut, reikäkierto ja törmäystarkastelut. Suunnittelija vastaa edelleen esimerkiksi riittävien ilmamäärien laskennasta. “Näin sekä suunnitelmien toimivuus että asennettavuus on varmistettu ennen työmaavaihetta.”

Tapahtumaan osallistui lähes 400 alan toimijaa niin paikan päällä kuin verkossa.

Talotekniikka 2030 luo uutta osaamista muuttuvaan toimintaympäristöön

Granlundin kehitysjohtaja ja Tampereen yliopiston Industry Professor Piia Sormunen kertoi Talotekniikka 2030 -kehityshankkeen kuulumista ja haastoi kaikki mukaan.

Toimintamalli on tuttu Building 2030- hankkeesta: yritysten toimitusjohtajista koottu ryhmä luo vision, ohjausryhmä päättää, mitä kehitysprojekteja vuosittain toteutetaan, ja Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto vastaavat yhdessä tutkimuksesta. “Tuloksiakin saadaan poikkeuksellisen nopeasti, jo 8–10 kuukaudessa.”

Hankkeen ideana on yhdistää paras talotekninen osaaminen alan yrityksistä ja yliopistoista sekä tuottaa tutkimustietoa neljästä eri teemasta, joita ovat muun muassa älykkäät rakennukset ja rakentamisen tuottavuus. “Tavoitteenamme on uudistaa talotekniikka-alan koulutusta tutkimustiedolla ja luoda osaamista, jota muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan.”

Ihmisten tarinat kiinnostavat mediaa

Talotekniikka-alan profiilin nosto tarvitsee myös uudenlaista viestintää, ja siksi alan medianäkyvyydestä keskustelivat seminaarissa Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki ja Rakennuslehden päätoimittaja Tapio Kivistö. Heidän mukaansa huonot uutiset saavat helpommin klikkauksia kuin hyvät, ja siksi rakennusalan ongelmat kiinnostavat innovaatioita enemmän.

“Kun vastakkain on pieni ihminen ja iso rakennusyhtiö, tarina on median kannalta väkisinkin herkullinen”, Kivistö totesi. Uutiskynnys saadaan kuitenkin ylitettyä myös ajankohtaisilla teemoilla, ja siksi esiin kannattaisi nostaa talotekniikan roolia esimerkiksi energian säästämisessä. Kiinnostusta herättävät myös jutut, joissa kerrotaan ihmisistä pelkän teknologian sijaan.

Talotekniikka-alan medianäkyvyydestä keskustelivat seminaarissa Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki ja Rakennuslehden päätoimittaja Tapio Kivistö.

Kumppanipuheenvuoroissa tuotiin esiin uudenlaisia ratkaisuja

Haltonin Head of Offering Janne Summanen korosti puheenvuorossaan, että kaikissa kestävissä talotekniikkaratkaisuissa on yhdistettävä sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristökestävyys. Peruskorjaukset tuottavat rakennuksen elinkaarelle hiilipiikkejä, mutta ne myös vähentävät energiankäyttöä. “Esimerkiksi jos leikkaussalin laminaari ilmanvaihto muutetaan sekoittavaksi, ilmanvaihtoa ohjataan ihmisten tarpeiden mukaan energiatehokkaasti ja muuntojoustavasti.”

KONEen liiketoimintajohtaja Anna Tiri kertoi KONEen, Granlundin ja HUSin yhteiskehitysprojektista, jossa on luotu toimiva integraatio hissien etävalvonnasta vastaavan KONE 24/7 Connectin®, Granlund Managerin ja HUSin turvavalvomon välille. Tieto virtaa järjestelmien välillä läpinäkyvästi, mikä varmistaa HUSille kriittisten tärkeiden hissien toiminnan. “Huolto saa tiedon hissin vikaantumisen ensioireista ja puuttuu asiaan kauan ennen kuin vika pysäyttää hissin.”

Aren projektijohtaja Katja Pekkanen korosti, ettei kukaan voi ratkaista rakennusalan haasteita yksin, ja siksi talotekniikkajärjestelmienkin toimintaa pitäisi optimoida kokonaisuutena. Aren tavoitteena on päästä keskustelemaan järjestelmätoteutuksista jo ennen päätöksentekoa, koska Are Sensuskin® on kokonaisvaltainen järjestelmä. Se ei toimi optimaalisesti, jos toteutus kattaa vain LVI- tai sähköjärjestelmän. “Ilmaisia energiavirtoja kierrättämällä voidaan saavuttaa 20–40 prosentin säästöt ostoenergian kulutuksessa, ja asia on todistettu jo yli 50 kohteessa.”

Talotekniikka NEXT oli Gralundin ja Kiinkon järjestämä kumppanitapahtuma, jossa pääyhteistyökumppaneina olivat Kone, Are ja Halton. Kumppaneina Talotekniikka-lehti, Cervi, Quattro Mikenti Group, Aro Systems, Optireal, Ramboll, Sweco, Siemens, Raksystems sekä Assemblin.

Haluatko kuulla lisää?

Pekka Metsi

Konsernijohtaja
Granlund Oy

Piia Sormunen

Kehitysjohtaja, Rakentaminen ja kiinteistökehitys
Granlund Oy

Lisää uutisiamme

Vilma Heljo, Juho Lukkari, Jarna Vesala ja Sami Ventä viihtyvät Granlund Tampereella.

Granlund Tampereella viihdytään yhdessä

02.12.2022 – Granlund Tampereella panostetaan työnteon mielekkyyteen, rentoon ilmapiiriin ja työntekijöiden viihtymiseen.

Uutinen

Omat opit käytössä pääkonttorin energiatehokkuus- ja hiilineutraaliustyössä

29.11.2022 – Granlund tarjoaa asiakkailleen osaamistaan energiatehokkuuden ja hiilineutraaliuden edistämiseksi. Luonnollisesti samat keinot ovat käytössä myös omassa pääkonttorissa.

Uutinen

KONEen huoltamien hissien, liukuportaiden ja automaattiovien huoltotiedot siirtyvät automaattisesti Granlund Manageriin

25.11.2022 – KONEen ja Granlundin ohjelmistointegraation kautta KONEen huoltamien laitteiden huoltotiedot siirtyvät automaattisesti Granlund Manageriin. Järjestelmien vuoropuhelu helpottaa ylläpidon seurantaa ja raportointia.

Uutinen

KSL-suunnittelijan tärkein tehtävä on tukea käyttäjiä

24.11.2022 – KSL-suunnittelussa eri osapuolten kuuntelu on tärkeää. Varmistamme, että kiinteät sairaalalaitteet tukevat hoitotyötä niin sairaalakampuksilla kuin yksityisklinikoilla.

Uutinen

Energiatehokkuus, IoT ja data vuoden opinnäytetöiden aiheina

23.11.2022 – Granlundin Vuoden opinnäytetyökisan voittajakolmikon työt pureutuvat ajankohtaisiin aiheisiin: energiatehokkuuteen, esineiden internetiin IoT:n ja datan hyödyntämiseen.

Uutinen

Esa Nykäsestä tulee Granlund Mikkeli Oy:n toimitusjohtaja

21.11.2022 – Granlund Mikkelin toimitusjohtaja Olli Tirkkonen siirtyy konsernin kehitystehtäviin ja tekee tilaa nuoremman polven johtajalle, Esa Nykäselle.

Uutinen

Teknologiasta Tuotteiksi -säätiöltä kunniamaininta Granlundin AI-Energiakartoitukselle

10.11.2022 – Teknologiasta Tuotteiksi -säätiön kunniamaininta annettiin 10.11.2022 Granlundin AI-Energiakartoitus-työkalulle. AI-Energiakartoitus antaa vauhtia ESG-tavoitteiden saavuttamiseen.

Uutinen

ESG-tavoitteet korostuvat kiinteistösijoittamisessa

10.11.2022 – Yhä useammat sijoittajat alkavat arvioida kiinteistöomistuksia ja potentiaalisia ostokohteita sen mukaan, kuinka hyvin ne täyttävät ilmaston ja ympäristön kannalta kestävän…

Uutinen

Granlundin hankekehityspalvelut pureutuvat dataan

10.11.2022 – Hankekehitysvaihe on merkittävä osa onnistunutta rakennushanketta, koska silloin päätetään hankkeen energia-, vastuullisuus-, elinkaari- ja laatutavoitteet. Olemme kehittäneet hankekehityksen tueksi benchmark-tietopankin,…

Uutinen

Mitä tietoa etsit?